Ratsutädin julkinen päiväkirja. Blogissa harrastetaan enemmän ja vähemmän tavoitteellisesti suomenhevosruunien Paten ja Pallon (Noste) kanssa, suomenhevostamma Tangon kanssa ja laumassa kirmaa myös shetlanninminiponi Nelli. Voit jättää kommenttisi omalla nimelläsi. Kuvien luvaton käyttö on kielletty.
Koska täällä nyt kentät on edelleen kesäkunnossa, pidettiin me Tangolle jouluestetreenit, ettei kaikki ihan unohdu. Eli tamma traikkuun ja Marrulle, jonne Marru olikin jo tehnyt pientä tehtävää.
26.12.19
Marru ratsasti puomeja ravissa ja laukassa, laukanvaihtoa ristikolla ja loppuun okseria molemmista suunnista yhdistettynä johonkin edellisiin. Eli sellaista kuuntelee ratsastajaa treeniä. Alkuun toki perinteiset monta kierrosta laukkaa...
Ikää kun kertyy, tuntuu, että aina on juhannus tai joulu. Jouluksi tämä täti toivoo lunta maahan, juhannuksena taas hän toivoo, ettei lunta sataisi. Keskikesällä kuitenkin on ihan valoisaa yöllä ilman luntakin. Melkein aina tulee kuitenkin kylmää vettä, oli sitten joulu tai juhannus.
Ikä tuo toimintaan myös automaation. Mitään mielikuvaa ei ole, oletko tehnyt homman vain et, mutta kun menet tarkistamaan asiaa, on asia kunnossa. Hommat menee automaattivaihteella, eikä yhtään muista niitä tehneensäkään. Yksi automaatioasioista on vesihanan sammutus. Nyt musta tuntuu, että joku muu on jättänyt sen hanan päälle ku mä. Mistä hemmetistä tätä vettä edes riittää? Sitä on tullut jo kuukausikaupalla!
Hyviä puolia talven vesisateessa on, että mun kenttä on erinomaisessa kunnossa. Jos siis tykkää ratsastaa/ juoksuttaa/ touhuta vesisateessa. Lätäköitä ei ole. En tiedä mikä viemäri hiekkakummussa on, mutta vesi häviää. Ja sitä vettä on siis nyt todella satanut täällä lounais-suomessa...
14.12.19 Pate tuli maastolenkiltä.
Mä koitin ottaa videoita (Pallon ja Tangon) juoksutuksesta, mutta hitto nää hummat seuraa mun liikkeitä. Kännykän esiin kaivaminen aiheutti välittömästi siirtymän käyntiin , pysähdyksen, yrityksen vaihtaa suuntaa... Selvä, jollei kukaan muu kuvaa, en tee sitä minäkään.
Pallo juoksentelee.
Ja vedenpaisumuksesta Paten roipeloon. Pate pullaponi viiletti kärryjen edessä pimeydessä tuulen lailla, kun Kirsin kanssa perjaintai-illan ratoksi mentiin ajelulle. Tonnikeiju jätti matkalle myös toisen etukenkänsä, siis sen jäljellä olevan. Ei aavistustakaan minne, yleensä tää ontuu kuitenkin popon pudottua, mutta ei nyt. Ku hällä oli kiire. Eiku tossua siihenkin jalkaan ja soittoa kengittäjälle. Patehan ei selviä ilman kenkiä päivääkään. Tai juu selviää, mutta kaviota ei sit ole... Onneksi oli peruutusaika ja me saatiin uusi kierros. Pate tassuttelee nyt Natural Balance etukengissä pohjallisineen ja taakse laitettiin laitettiin tilsakumitkin. Hänen puolestaan siis saa tulla lunta. Ja hän pääsi eroon tossuista. Pate ei tykännyt niistä, mä en tykännyt vaan niiden hinnasta... Ja näillä rapakeleillä alkoi tossujen peseminenkin tympiä.
15.12.19 Pate tuli "kävelykenkiltä". Hän käveli lenkillä varmaan kolme askelta... Paten mielestä kävely ei oo miesten hommia. *huoh*
Kaikesta vedenpaisumuksesta ja pimeydestä huolimatta hepat ovat liikkuneet ihan mukavasti. Tosin siis eivät vapaaehtoisesti. Annas olla ku pakkaset tulee, niin taas mennään: Pallo&Tango....
Jaana on reippaillut mun kanssa maastossa, ihan ollaan seikkailtu! Vahingossa on lenkki venynyt ihan kolmeen tuntiin... Lisäksi on päästy melkein joka päivä halutessaan kenttähommiin, ainoastaaan muutaman päivän on kentän pinta ollut kohmeessa.
Etelä-Suomen talvi, sellanen se on. Lämpötila sahaa nollan molemmin puolin ja sataa. Ja sataa. Pääasiassa vettä. Alkaa mullakin pikku hiljaa olla häntä laskusuunnassa. Joka paikka oikeesti tulvii ja lilluu.
Me käytiin tiistai-illalla Jaanan kanssa yli kahden tunnin maasto ihan uusissa maisemissa, siis hevosille uusissa. Kuusi astetta pakkasta ja ihana kuutamo. Hiukan tunnelmaa pilas välillä kun reitillä tulvi vettä niin ettei tiennyt missä tie meni... Hevoset kuitenkin kiltisti rämpivät järvet ja joet jäiden hajotessa veden pinnalta.... No vettä siihen päälle sitten, ihan päivän oli kuiva keli. Me otettiin siitä kyllä ilo irti.
Näin päivällä...
8.12.19 Pallo päivällä.
Ja näin illalla...
8.12.19 Tango illalla.
No mutta, sääennuste näyttää vettä vielä moneksi päiväksi! Plääh... Hevoset seisoo päivät pitkät kuusen alla takit päällä ja mä rahaan märkiä loimia aamuin illoin johonkin päin. Ja tosiaan, lenkillä on virkkuja ratsuja, kun ne ei tarhassa tee muuta kuin syövät.
En halua et tassut kastuu, seison kivellä... Huomaa, tässä kohtaa ei vielä satanut, kohta satoi.
Loimikuivaamo. Ilmalämpöpumppu höökää ja yössä kuivaa loimet kokonaan. Tunnelma on kuin sademetsässä....
Jotta ei homma menisi liian helpoksi, polki Pate irti rengaskenkänsä. Jalassa on hieman nivelrikkoa, siinä on ollut kavioluun murtuma ja nyt se on taas ihan minikavio... Eli toiselta puolelta, mihin siis jotain sai vielä naulattua, lähti tietysti palaa mukana. Vaihtoehdot vähissä ja eiku kauppaan hakemaan tossut.
Onneksi kaupat on näin joulun alla auki myös sunnuntaisin. Pate naasu nökötti lauantain yksin tallissa kun mulla pukkas Hesan keikkaa. Sunnuntaina polle pääsi ulos kavereitten kanssa ja hyvin toimi tossu. Hokit ruuvattiin heti paikalleen ja pitoakin tuntui löytyvän.
Jotenkin musta tuntuu, että tätä kasvatellaan koko talvi... Mitähän seuraavaksi?
Pallo on aina portilla tarkkailemassa kun jotain puuhaillaan pihalla =) (jos vaikka ruokaa....)
1.12.19
Pallero on viime aikoina treenannut pimeyttä. Pimeyttä kaikkialla. Onhan meillä valoja, piha täynnä ja tädin päässä aina ottalamppu. Kentällä on valot (ja peuroja), maastossa on ottalamput (ja peuroja), ja viimeiseksi on opeteltu kärryttelemään ottalamppujen (ja peurojen ) kanssa. Superpallo kävelee tosi nätisti myös kärryjen kanssa, tässä pimeydessä ei kertakaikkiaan voi hölkkiä ottalappujen valossa. Hevosen hengityshöyry/ lämpöhöyry/ tihkusade, eikä kuski näe juuri mitään. Paten kanssa voi hölkätä, se kun ei tieltä poikkea, mutta Pallo menee minne käsketään. Ja täällä on ISOJA ojia. Hienoa siis, että se osaa myös kävellä. Kirsi tykkää ajella, joten me sitten köpötellään pimeässä, on painoa kärryillä ja Pallo saa kiskoa meitä mäkiä ylös. Oikeesti hauskaa, juoruillaan kauhee määrä vaatteita päällä ja polle toimii ku junan vessa. Peurat on siis ihan fine.
Pallo tekee jo parin tunnin maastolenkkejäkin, mutta on sillä vielä paljon huonompi kunto kuin Tangolla. Tango kipittää veturina vielä reippaasti, kun Pallo perässä meinaa jäädä käynnissä jälkeen. Me tehdään siis Jaanan kanssa pitkiä, lähinnä käyntimaastoja ja rämmitään metsissä oikein urakalla. Pallon tasapaino on paranunut, eikä se ole nenällään edes umpipuskissa. Ollaan menty pitkiä lenkkejä keleistä huolimatta iltaisin viikollakin viikonloppujen lisäksi ja täytyy myöntää, että pikku haastetta on ollut. Vesisateessa tämän vuodenajan pimeydessä ei paljon näkyvyyttä ole, mutta kauheen hauskaa meillä on ollut. Nyt tuli tilapäinen talvi taas pariksi päiväksi ja on ihanan valoisaa! (Ja tilsat...)
Kun kerran liikutaan, niin myös hoidetaan. Eeva kävi hieromassa Pallon ja antamassa laseria. Jumia löytyi sieltä täältä ja Pallo oikein nautti käsittelystä. Uusitaan hoito tietty :) Mun mielestä Pallo liikkui paljon paremmin käsittelyn jälkeen.
24.11.19 Millä saada suokki seisomaan paikallaan? ;)
Meillä ei ole erimielisyyksiä Pallon kanssa muusta kuin siisteydestä. Mun mielestä pitää olla puhdasta, hevoset, karsinat, loimet... Pallon mielestä taas pikku kuorrutus on aina paikallaan, kelillä kuin kelillä.