Elämäni ensimmäinen estevalkku

  Toiset ne ehtii mummoutua ennen ensimmäistä estevalkkuaan... Kävin mä sen yhden estekurssin muutama vuosi sitten, mutta en mä siitä kauheesti mitään enää muista ja ainakin sen tuoma rohkeus on jo hävinnyt. Jos sitä nyt olikaan. Rohkeutta meinaan. Siellä kurssilla mä kyllä viiletin lopuksi talon korkuisia (50/60cm) esteitä ratana (varmaan 7 estettä). Ja mulla oli varmaan talon paras esteheppa alla koko kurssin. Polle meni mistä vaan, katto paikat ja luultavasti piti huolen etten muksahtanu maahan. Ja luultavasti heppa nauroi miniesteitä, kun on tottunut hyppäämään kunnon esteitä eikä mitään kavaletteja.

 No nyt pitäs hypätä tolla omalla ponilla. Ei mulla ole ketään sillä jatkuvasti pomppimaan ja hyppyjä pitäs saada alle jatkuvasti vähän. En mä kuvittele edes  unissani, että musta tulis mikään esteratsastaja millään valmennuksella, mutta aina voi kehittyä. En tiedä sitäkään, onko tässä lajissa kehittyminen tässä iässä enää kovin viisasta, luutkin varmaan jo haurastuneet, säleiks menee jos alas tulee. Intoa riittää kuitenkin oppimaan uutta :P Lisäksi mä luotan Tangoon, mulla kun on lapsuudesta traumoja kieltävästä ponista. Sen takia mä tuijotan niitä esteitä, enkä mihin mä oon menossa. Tango menee kiltisti yli vaikka mä miten tuijotan estettä.

 Ollaan Tangon kanssa välillä hypitty kotona pikkusia esteitä ja puomeja. Mä säädän koko ajan jotain, vielä esteen päälläkin,vaikka kaikki kuusi jalkaa ovat jo ilmassa. Sille häärämiselle tarttis tehdä jotain, että heppa saa hypätä ja tehdä oman osansa rauhassa. Tango taas kuumuu välillä jo laukkapuomeistakin, ohjaus häviää ja jarrut myös. Viimeksi kun pompittiin keksin parin melkein putosin tilanteen jälkeen istua satulassa jolloin oltiin menossa samaan suuntaan ja jarrut oli vähän turhankin hyvät. Tästä siis joku kompromissi pitäs löytää. Se on hienoa että Tango tykkää hypätä, mutta kuulon ei silti tarttis hävitä.

 Jaana oli auttamassa ja kuvaamassa kun pompittiin kotona. Ihan kauheeta nössöilyä tää loppu. Sen siitä saa ku  dressagetäti yrittää hypätä.

 Sunnuntaina meillä oli sitten Tangon kanssa elämämme eka estevalkku, kiitos kaverini Sarin joka järjesti asian ja oli mukana oman hevosensa kanssa. Pompittiin aluksi ihan pieniä esteitä ja puomeja, sekä loppuun niistä viiden esteen rata, mikä meni jo oikein mukavasti. Mä siis olin siihen tyytyväinen. Tango laukkasi tahdikkaasti ja oli menossa samaan suuntaan kuin minäkin, enkä mä säätänyt siellä enää (paljon) mitään ylimääräistä. Ehkä mä en jaksanut, koska mulla oli ollut jo kouluvalkku Pallon kanssa aamulla :P Tehopäivä =) Ja Pallo oli muuten ihan super <3

 Mä sain sanomista liiasta jarruttamisesta, nuoren hevosen kun tarttis saada edetä. Ja tietty kaikesta säätämisestä, heiluu ja nykii kaikkee ihmeellistä. Jos se vähenis ku joku motkottaa siitä, videointi on kyllä hyvä keino.

 Jaana tuli katsomaan miedän valkkua, joten me saatiin vähän jotain kuvaakin. 

 

 Me jatketaan hyppyjä ensi sunnuntaina, toivottavasti. Oli kyllä kauheen kivaa! Mulla on kyllä sata asiaa missä pitäs kehittyä. Huoh.

Estepenkki ongelma

  Jollei ongelmia muuten ole, niitä kyllä saadaan aikaiseksi. Koska Tango tykkää hypätä esteitä, olen etsinyt sille pitkään estesatulaa. Koulusatulalla on ärsyttävä hypätä. Varsinkaan jollei ole esteratsastaja. Ja koska Tangon selkä on säätön pirttipöytä, on satulan etsiminen siihen ollut aika epätoivoista....

 Olen kytännyt kaikki ilmoitukset ja hakenut sovitukseen jos jonkin näköistä jakkaraa, mitkä nyt myyjän kuvauksen perusteella olisivat voineet sopia. Ihan omalta paikkakunnalta löytyi vihdoin mielestäni juuri sopiva penkki! Kaiken lisäksi satula sopi myös omalle pyrstölleni, eli se on varsin mukava istua.

 Sitten mulle tuli kuitenkin sellainen olo, että satula hieman nousisi takaa välillä keventäessä.... Koska yksi vanha satulakin tarvitsi välitöntä toppausta, laitoin viestiä taas satulaseppä Anne Melinille, joka ajeli meille sovittamaan estesatulaa ja nappasi mukaansa samalla vanhan Stubbenin toppaukseen. Mä haluan siihen ikivanhaan satulaan uudet toppaukset, koska se menee niin moneen selkään ja on hyvä istua. Sopivan satulan etsiminen kun on aina työlästä... Tää vanha jakkara menee sekä Pallolle, että Patelle ja on estepainoitteisena tosi tukeva ratsastajalle.

Tango odottelee satulaseppää harjattuna ja suojat valmiiksi jalassa.

 Ensin Anne katsoi satulan selässä ilman huopaa ja ratsastajaa, ihan hyvältä satula vaikutti. Sitten mentiin kentälle kurvailemaan vartiksi täyttä höökää. Olin laittanut kentälle laukkapuomit ja yhden ristikon, siinä sitten viiletettiin laukkaa, pompittiin ja välillä kevenneltiin. Anne koitti myös käynnissä, että lavoille jäi riittävästi tilaa. Mulla oli Jaana apulaisena ja hän viiletti osan ajasta, koska mä en oikeestaan saisi vielä edes ratsastaa... Satula liikkui takaa hieman keventäessä, mutta se on kuulemma estesatuloille yleistä, eikä tunnu häiritsevän hevosta. Muuten satula pysyy tosi hyvin paikallaan, mikä Tangon selässä ei ole itsestään selvyys.

 Sitten tallille, satula pois ja lämpökuva satulasta. Kyllä tää ihan Tangon selälle passeli on =) Jos Tango laihtuu ja musta alkaa tuntua että satula kippaa, saadaan vielä hieman lisättyä toppauksia eteen.

 Olipa mukava yllätys, että topattavaksi lähti vain yksi satula. Tässä estesatulassa on tällä hetkellä oikein hyvät toppaukset eli sauraavana on toppausvuorossa Paten koulusatula.

 Tällä pysyy kyllä hyvin mukana pompuissa :) Dressagetätikin.

Esteponi.