Minne syyskuu hävisi? Tänä vuonna on puuhattu niin ja paljon kaiken näköistä, että kesä tuntui menevän hetkessä ohi ja sama näyttää käyvän syksylle.
Me ollaan käyty estevalkuissa Tangon kanssa kerran viikossa ja sen kanssa on myös kierretty sekä koulu-, että estekisoissa. Kouluvalkut ovat pyörineet kerran viikossa Tangolle ja usein myös Pallolle. Maastohöntsäilyä ja kärryajelua Pallon perässä pinkoen...
Pallon kanssa on käyty radalla hölkkimässä kaverien kanssa kerran viikossa, paitsi jos se on juuri ollut startissa. Palloa on ajettu kotonakin pitkiä reissuja, päälle kouluvalkut ja normit maastohötsäilyt. Startteja on kertynyt neljä, joista kaksi voittoa ja toisetkin kaksi totosijalle. Lisäksi ennätys on parantunut joka kerralla. Mä palaan Pallon puuhiin erikseen, se on puuhannut niin paljon.
Suoritin vastuuvalmentajakoulutuksen ja olen nyt virallisesti Pallon valmentaja ja Jaana on hoitaja. Raviurheilu on aika koukuttavaa...
Taloon tuli kantakirjatamma kun kävin näyttämässä Tangon Ypäjällä 28.9.21. Se sai kolmospalkinnon, hyvillä rakennepisteillä. Me tehtiin töitä kyllä ratsastuskokeeseen, mutta ei saatu jännitystä pois vieraissa paikoissa, joten käyttökokeen pisteet jäivät alhaisiksi. Ratsastettavuudelle voi kuitenkin tehdä ajan kanssa jotain, rakenteelle ei ja rakenne oli tässä mulla se ajatus.
 |
| 28.9.21 Tirrin Tango. Kuva: Jenna Reijo |
 |
| Kuva: Jenna Reijo |
 |
| Kuva: Jenna Reijo |
Mä olin hirveen tyytyväinen pikku tammaani jonka kanssa olin yksin liikkeellä. Se käyttäytyi oikein mallikelpoisesti, vaikka selkeästi jännitti. Oli se aika raskas päivä olla yksin liikkeellä ja vaikka olin pakannut kaikki valmiiksi sain nousta puoli neljältä, jotta ehdin matkaan viiden jälkeen. Meillä oli mittaus jo ennen kahdeksaa, sen jälkeen ratsastin kouluradan, josta taas muutaman tunnin jälkeen ratsasti testiratsastaja. Tavaroita sai kantaa ees taas, puunata hummaa ja vaihtaa vaatteita. Kolmen aikaan oli rakennearvostelu ja neljältä olin saanut rojut ja ponin autoon, jolloin pääsin huristelemaan kohti kotia.
