sunnuntai 25. elokuuta 2013

Ontuu, ei onnu, ontuu....

No olipas helppoa kävelyttää konia joka on tottunut liikkumaan melkein päivittäin ja nyt on seissy toista viikkoa tarhassa syöden, kaveria vähän kiusaten ja hinkaten harjansa, kaulansa sekä takapuolensa johonki pihkaseen puuhun!

 No se oli ihan jäykkä ensin, tai sit mä olin ku tuijotin vaan jalkoja. No kai se ontuu kaikkia jalkoja tarpeeks ku napittaa. No joko mä rentouduin tai se vaan notkistu ku vaikutti ihan jes. Joka oja ja puska oli vaan möröjä piukas et johonki kuoppaan se steppas ja sit mun mielest könkkäs taas vähän. Ehkä. Ehkä soitan lekurin, raahaan klinikal, laitan suosiolla pitkälle saikulle tai vaan tutkitutan pääni... Pitäis olla toinen ratsu et sais rauhas toinen sairastaa. *huoh*

 Ja vaan siks et pääsisin sinne valmennukseen, ne on koht tält syksyltä finito :(
 Ja siks et mun vanha selkäparkani tarvii ratsastusta, vähintään kolmen päivän välein...
 Mä tarviin nyt unta kupoliin. Kuvat on otettu kännykäl ku kamerastaki oli sit akku finito. Et laatu on ö-luokkaa.


Hapannaama

Tukka hianosti, jos vaik tulee naisia vastaan


Ja hihnat kii

                                          Vanhat tädit kiipee kiven päältä kyytiin
                                          Hyvin seisty
.                                         Mörköpolku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti