Vko 37

 Hyi hirvikärpänen! Meillä ei ole ennen ollut täällä hirvikärpäsiä, mutta nyt sitten on... Ei meidän pusikossa, mutta lähimetsässä ja kyllä niitä pellollakin leijuu. Ärsyttäviä otuksia. En ole ennen edes nähnyt koko ötököitä. Omppukin, joka yleensä ei pidä harjaamisesta, oli tyytyväinen kun kaapisin takapuolesta piikkisualla läjän ötököitä pois lenkin jälkeen. Sieltähän niitä ropisi =)

 Viikko oli tosiaan työn täyteinen, minulla oli vain yksi vapaa, enkä ehtinyt nauttia hienoista, kesäisistä keleistä. Onneksi Pate ei pahemmin kerää virtaa, vaikka muutaman päivän seisoisikin. Valmennukseen ehdittiin kuitenkin keskiviikkona. Tiistai meni kotihommissa pyykkivuorta purkaessa ja ruokaa tehdessä. Jotta ehtii valoisalla kentälle, pitää tietysti tehdä ruoka valmiiksi jo edellisenä päivänä...
 Heiniä on haettu, kiviä kannettu ja hiekkaa kärrätty eli selkä ja ranteet on ihan moro.

 Torstaina Katriinalta tulikin heti aamulla viesti, onnelliselta hevosen omistajalta =) Ostotarkastus oli tehty ja tamma vaihtanut omistajaa. Nuppu saapui jo torstai-illalla uuteen kotiinsa ja menin perjaintai-illalla Katriinan henkiseksi tueksi ensimmäisellä ratsastus kerralla.

 Maanantaina Omppu pääsi sitten vihdoin lenkille. Ihan kiltisti pikku poni kipusi hiekkakasan reunan yli, sellainen oli ilmestynyt tallipolulle. Mentiin nurkissa teillä ja tietysti sänkkärillä. Aluksi vetelä poni lämpesi kivasti ja viiletti pitkin peltoa kevyen oloisesti mä ja Julia kärryillä. Tuli siis tehtyä ihan kunnon hölkkälenkki vaihteeksi.

Mietinpä tässä

 Mikä tässä heppojen pidossa kiehtoo? Niissä on aina kiinni. Koko perhe on valjastettu ruokintahommiin, eikä mihinkään kauemmas ole asiaa ilman apuruokintajoukkoja. Aina on tarharemonttia, talliremonttia, lääkärikeikkaa, kengittämistä, puhdistettavia tai korjattavia varusteita ja pesemistä. Liikuttaa pitää ja karvakin hoitaa. Ja joka latin saa taatusti kulumaan johonkin vermeisiin.
 Aikaiset aamuherätykset? Paskan lappaminen? Jäädyt kärryillä tai selässä varpaat ja sormet sinisenä pimeessä ja sateessa tai pakkasen paukkeessa? Kannat paaleja, vettä ja säkkejä? Joo ei.

 Ihanaa on hörinä, kun sut nähdään. Kun sua hellästi nuollaan ja rapsutetaan. Hetket, kun yhteistyö sujuu ja kaikki tapahtuu kuin ajatuksesta. Kun olet ihan hiessä ja poikki treenin jälkeen. Hetket, kun saat opetettua uuden asian. Ne hetket, kun itse opit, oivallat uuden asian. Vauhti. Pitkät maastolenkit luotettavan ystävän kanssa. Kavioiden kopse kesän tuoksussa. Hokkien rapina ja satulan lämpö kuun kimaltaessa hangella. Kun sinuun luotetaan ja tunnet itsesi rakastetuksi. Kun ymmärrät olevasi iso osa ison eläimen elämää. Ainakin henkilö, joka tuo ruokaa ja jolla on joskus nameja taskussa =)

Kouluvalmennus

 Keskiviikkona meillä oli Paten kanssa treffit Siirin ( Siirin blogi) kanssa. Vielä päästiin kotikentälle pohjan ja valon vuoksi. Julia tuli taas räppäämään muutaman kuvan. Pate oli aluksi hiukan turhankin pirteä parin vapaan jäljiltä, mutta keskittyi hyvin eli korvat oli vaihteeksi ratsastajalla alkukohelluksen jälkeen.

 Oltiin hiukan jo juostu Siirin saapuessa, mutta jatkettiin hiukan vielä ravissa verrytellen. Mun mielestä Pate oli nyt ravissa kivempi kun ollaan pellolla tassuteltu. Se pysyi pyöreämpänä ja paremmalla tuntumalla, vaikka meillä oli ihan normaali nivelkuolain. Sehän on ollut sillä välillä raskas kädelle.

 Treeni olikin tällä kertaa hiukan haastavampi. Aloitettiin kulmasta avoa, keskelle kymmenen metrin voltti, jossa meillä oli kyllä tötteröt apuna, siitä sulkutaivutukseen, suoristus ja kulman ratsastus kunnolla. Saatiin harjoitella pari kierrosta käynnissä ja sitten harjoitusraviin.
 Sulkutaivutus oli jo käynnissä aika haastava, ravissa saatiin aikaiseksi muutama kelvollinen suoritus. Pate on tehtyt sulkua kuitenkin aika vähän viime aikoina, pääasiassa käynnissä ja olen tehnyt sitä yleensä poikittaissuunnassa, en uralla. Hyvä harjoitus, kannattaa tehdä sulkua jatkossa myös uralla =) Avo sujui ihan hyvin, suurella taivutuksellakin, sitten kun muistin sitä tötteröiden tuijottamiselta pyytää.

 Laukassa tehtiin vielä vastalaukka-harjoitusta kuten viimeksikin. Nyt sujui jo paljon paremmin. Tosin Siiri teki muutaman kerran alle, saattoi auttaa asiaa... Sujui kuitenkin molempiin suuntiin kun ratsastin, enkä jäänyt matkustamaan. Ihan pari kertaa peräkkäin =) Laukka oli taas oikealle huonompaa, höh. Pyöri kuitenkin.

 Suunnan vaihdoissa ja loppuraveissa tehtiin lisäyksiä keventäen diagonaalilla, eli aina silloin tällöin. Ne alkaa sujua! Ihan pikku töytäisystä tuli pari vaihdetta lisää ja muotokin pysyi alhaalla. Eli Pate piteni, pidentäen askeltaan, eikä vain lähtenyt tikittämään nopeammin. Kiva tunne kyllä... Tehtiin myös siirtymiä käyntiin ja takaisin heti raviin, keskihalkaisijalla ja päädyssä muutaman kerran. Mun pitäis valmistautua näihin vähän aikaisemmin ja valmistella tietysti myös hevonen. Mutta ne sujui kuitenkin.

10.9.14 Alkuverkkaa

10.9.14 Kulman ratsastus, ei matkustus

Avon tapaista

10.9.14 Kunnon lisäys, hienoa =)

 Siiri meni välillä käymään selässä. Sain traumoja siitä, kun Pate leikki kuuroa Susannan kanssa. Siiri sanoi Paten toimivan ihan normaalisti ja kivalta näiden meno näyttikin. Heppa taipui siirtyi askellajista toiseen, väisti ja taipui. Vastalaukatkin sujui helpon näköisesti. Ja Siirikin huomasi, että Pate ymmärtää hyvin suomea =)

10.9.14 Paten Suhari ja Siiri

 Hyvä treeni taas ja lopuksi kenttää kiersi kiemurauria heppa kauniissa, kivassa, rennossa ravissa taipuen pehmeästi pohkeesta, selässään välillä suora täti.
 Täti yritti edelleen tuijottaa hepan korvia, saapi nähdä koska Siiri kyllästyy huomauttamaan siitä...

 Mun peppu irtoaa edelleen harjoitusravissa heti kun joudun jännitämään jalkojani, eli edelleen esimerkiksi väistöissä. Muuten olen saanut istuntaani parannettua, osittain varmasti siksi, että Siiri laittaa minut työskentelemään harjoitusravissa ja huomauttaa heti, jos koitan seistä satulassa. Siiri on myös saanut ylävartaloani pystympään, nenä mukaan lukien. Pate ei saa minua enää niin helposti vinoon ja satunnaisesti myös peppu pysyy kiinni satulassa. Kädet ovat edelleen tosi levottomat, valuvat helposti alas ja ohjat ovat liian pitkät. Pate on nykyään ihan siedettävä ratsastettava myös tavallisella kuolaimella. Siirtymät alaspäin ovat tämän kesän aikana parantuneet huomattavasti. Me ollaan siis molemmat edistytty =)

Analyysi

 Keskiviikkona meillä oli töissä taas InBoby kehonkoostumus analyysi, niin kuin viime vuonnakin. Edellinen : Vuoden 2013 tulos .Viime vuoteen verrattuna paino oli noussut kilon, mutta sekä lihas- että rasvamassa olivat kasvaneet. Ei siis tarvitse laihduttaa ;) Parasta oli, että viime vuotinen ero jalkojen lihaksissa oli tasoittunut. Kiipeän siis edelleen selkään väärältä puolelta ja koitan pysyä suorassa satulassa. Milläs Paten lihaserot tasoitetaan?

 Torstaina lähdettiin taas Julian kanssa Omppua ajamaan. Auringon paisteessa ei hirvikärpäsiäkään vielä leijunut.
 Hölkättiin taas pitkin peltoa ja nurkkateitä. Pelto on kyllä nyt niin hyvä. Se on ihan kuiva ja Omppu nostelee kunnolla jalkojaan sängellä. Kyyti tuntuu kevyeltä ja vauhdikkaalta askeleen ollessa matkaa voittava ja takaosan työntäessä kunnolla takaa. Tänään poni oli parempi kuin pitkään aikaan ja se tykkää näemmä juosta pitkin suurta peltoa.

11.9.14 Ompun kanssa pellolla lenkkeilemässä

Perjantai-illalla kurvasin iltavuoron jälkeen katsomaan Katriinaa ja Nuppua. Kaksikko teki ensimmäisen treeninsä parivaljakkona uudessa paikassa ja olin siis henkisenä tukena. Katriina juoksutti Nuppua hetken ennen selkään nousemista. Tamma käyttäytyi oikein mallikelpoisesti, paria vinkaisua lukuun ottamatta ei mitään ihmeellistä. Vauhtia tietysti riitti ja voin kuvitella miten molempia jännitti. Nuppu otti laukatkin omia aikojaan, kuuluuhan ne treeniin =)

Katriina ja Nuppu 12.9.14

Lauantai-illalla mentiin Paten kanssa taas pellolle pyörähtämään. Ravailin taas alas kaarevilla linjoilla ja kahdeksikolla, laukkasin kahdeksikolla, ovaalilla ja vähän pitkin poikin. Siirtymiä laukasta raviin ja ravista käyntiin. Käynnissä väistätin hiukan, tein kiemusrauraa, voltteja ja vaihtelin taivutusta avosta sulkuun suoralla linjalla. Viimeksi mainittu meni kyllä makeesti. Kyllä sen saa taipumaan vaikka solmuun, kun se on sillä tuulella...Ravissakin tein muutaman pikku väistön. Pate oli edelleen vähän tylsistyneen oloinen ja mä ihan puhki, joten ei mikään tehotreeni.

Kuva 9.7.14

 Sunnutaina hain aamulla heiniä ja sitten Omppu pääsi taas kärryttelemään. Ponia kiinnosti vaan ruohon nyhtäminen, mutta juoksi pellolla ihan mukavasti. Tein taas vähän reippaamman tunnin lenkin.

 Paten kanssa lähdin vihdoin maastoon. Siellä se ei ollut yhtään vetelä! Mentiin reilu puolentoista tunnin lenkki, alkukäyntipätkän jälkeen ottaen ensin ravipätkiä jokunen kilometri ja laukattiin sitten muutama kilometri parissa erässä ennen loppukäyntejä. Laukattiin loput ihan häntä suorana =) Oikea laukka oli tosi hyvää, tulipa yksi pukkikin jännässä kohdassa. Jarrut toimi ja aurinko paisteli vielä pilvettömältä taivaalta. Just niin täydellistä <3

14.9.14 Maastoon lähdössä. On taas hepoilla ihmettelemistä remonttitavaroissa.

 Ensi viikolle on sovittu Siirin kanssa valmennus lauantaille. Toivottavasti kesäiset kelit jatkuvat vielä.