Suomi 100 vuotta ja 100 kilometriä, siinä oli tämän kisan teema. Suomenmestaruuskisoissa mukana, huoltamassa tietysti taas. Ei sellasta jakkaraa ookkaan, mis tää täti jaksais mennä 100 kilommetriä hevon selässä. Eikä mulla oo sellasta hevostakaan =D
 |
| Terbium 15.7.17 |
Tässä hieman tunnelmia hikisestä urakasta. Päivä oli tosi lämmin, rusketusta tuli lisää ja huoltokin väsyi, hevosesta ja ratsastajasta puhumattakaan.
Hienoja heppoja ja mukavia ihmisiä päivä täynnä. Tää porukka on kyllä niin ihanaa, sen mitä ehtii seurustella kenenkään kanssa.
Sattuneesta syystä kameraan osuivat aina tietyt ratsukot, eikä kameraa oikeastaan ehdi juuri käyttää. Matkalla hieman, tauoilla ei juuri lainkaan. Tällä kertaa mulla oli apukäsiä taas matkassa, Ainon kanssa meillä synkkasi työnjako kyllä täydellisesti. Hyvä meidän valkoinen tiimi!
Mä nousin "vasta" kolmelta kisaaamulla. Meillä oli hepat kaksi yötä pihalla, kun mä lusmusin maailmalla. Oli väsyneitä raasut... Mut annoin aamulla (kolmelta?) vaan lisää pöperöö polleille, ryysyt niskaan, kamat autoon ja menoksi. Startattiin matkaan traikun kanssa neljältä. Siis hevosia on pakko rakastaa (ja paljon), jotta tätä viitsii. Ikinä ei ainakaan tarvii nukkua :P
 |
| Aamulla varsin säpäkkä heppa. |
 |
| Odotellaan lähtöä aamuvarhaisella. |
 |
| Maisemat kohdillaan. |
 |
| Tarkissa, ei enää niin säpäkkä polle. |
 |
| Terppa ja puoli huoltoa. |
Terppa ja Marru ratsastivat sm pronssia. Oli kyllä niin jännää! Uus satula ja eka kerta sata kilsaa. Kaikki meni kuitenkin ihan mahtavasti!
 |
| <3 Mitäs siel kökit, tuu antaa mul ruokaa =) |
Ja koskas ne seuraavat pippalot onkaan? ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti