Laukkapuomit ovat Patelle tosi hyvää jumppaa. Pikkasen saatiin aluksi neuvoa, miten ne koivet sinne laitetaan. Hitsi ku meillä on niin pieni kenttä! Nyt mä muistan miten kiva näitä laukkapuomeja oli mennä! Ja Patekin tykkäs! Miksei me olla tehty näitä pitkään aikaan?
Edelleen harjoiteltiin tuomaan hevonen suorana keskelle tehtävää.
Laitettiin Pate menemään myös "vesi", jota se melkein inhoaa. Pate kyttää sinistä mattoa, mutta pompsahataa kuitenkin yli. Senkin se meni aikoinaan mukisematta ja nyt harjoitellaan uudelleen ylittämään outoudetkin.
Mä väkersin meidän minikentälle "9" esteen radan (katsoin sarjan erillisiksi tehtäviksi). Kahdelle sivulle yksi este, kolmannelle sarja yhden laukan välillä ja keskelle poikittain suunnanvaihtoeste, josta esteet mentiin toiseen kierrokseen. Suunnanvaihdossa piti tarkkaan käyttää kentän reunat ja ratsastaa oikeasti kentän poikki, jotta sai suunnan sujuvasti vaihtumaan. Siinä on 20 metriä, mutta Pate on niin iso...Lisäksi Pate ryökäle kääntyi jo keskiesteeltä reunaan ja tuli usein uran ensimmäiselle esteelle vinoon. Toisaalta se ei ollut ongelma, koska se pomppasi sen aina kuitenkin. Tosin tein siitä ihan miniesteen, juuri tämän takia. Vasemmassa laukassa sarja tuotti hieman harmaita jouhia, mutta meni sekin. Ja koko rata tuli ratsastettua läpi, en tosin saanut sitä videolle.
Sitten me laitettiin polle traikkuun ja mentiin hieman isommalle kentälle. Tässä pätkä radasta, joka siellä mentiin.
Radan lisäksi mentiin osia siitä, niin että kaikki esteet mentiin joka suunnasta. Kapeat esteet olivat hieman vaikeita, mutta hyvää harjoitusta. Niihin pitää oikeasti ratsastaa hevonen, eikä jättää sitä oman onnensa nojaan.
Tosi kiva, että oli erilaisia esteitä vaikka miten ja ratakin oli valmiiksi rakennettu. Marru <3 Pate meni loppuun ison vedenkin kiltisti, metrin maavaralla. Siihen oli hyvä lopettaa.
Yksi treeni vielä ja sitten pitäisi mennä harkkakisoihin kokeilemaan puomiluokkaa =) Eletään jänniä aikoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti