Uuteen vuoteen valmistautuminen

 Vuoden vaihtuminen aiheuttaa eläinperheissä usein hieman ennakkovalmisteluja. Rakettien räiskyminen saattaa päivästä riippuen säikäyttää vanhemmankin konkarin.

 Meillä on neljästä kissasta kaksi onneksi sisäkissoja, eikä niitä pauke ulkona kiinnosta. Loput kaksi koitetaan nakittaa sisälle ja sitten myös pidetään ne sisällä... Helppoa? Turriaiset eivät onneksi tunnu raketeista välittävän nekään. Mulla on parempi olo kun ne ovat sisällä.

 Sitten on koira... Se pelkääkin pauketta hirveästi ja vuosi vuodelta pahenee. Varmaan siihen asti, että kuuroutuu... Onneksi kotona on teini, joka lenkittää hurtan pidemmän kaavan mukaan jo päivällä ja illalla syötetään sille rauhoittavaa nappia naamariin. Silti se luultavasti läähättää ja kulkee ympäri kämppää koko illan ja yön. Voi naasua...

 Ja sitten nämä heppaset. Ne eivät ole raketteihin juuri reagoineet, mutta riskiä ei oteta. Yksi kun alkaa örveltää, seuraavat muut taatusti perässä...
 Eli koska mua ei kiinnosta juosta vauhkojen eläinten perässä pimeässä pitkin mäkiä, enkä halua niitä auton keulakoristeeksi, kopukat joutuvat sisälle viiden jälkeen heti, kun pääsen töistä. Eivätpähän karaa ainakaan rakettien takia pitkin kyliä (tässähän on juostu irrallaan ilman rakettejakin...).
 Aamulla hieman vähemmän heinää, aikaistetut päiväheinät (teini <3 ) , vähän heinää sisälle otettaessa ja vielä vähän heinää pitkin iltaa, mitä muuta voi heppa tarvita? No liikuntahan olisi hyvä, mutta töiden vuoksi jää "ohjattu" liikunta tältä päivältä väliin.
 Ennakkovalmisteluina kuitenkin on reilu liikutus vähintään edeltävänä päivänä. Mukava sitten ottaa levon kannalta.
 Me tehtiin Paten ja Tangon kanssa pitkät lenkit melko rauhalliseen tahtiin, ettei tarvitse seuraavan päivän palauttelua.

30.12.18

30.12.18

Eipä muuta kun oikein hyvää uutta vuotta 2019 kaikille! Toivotaan vuodelle paljon uusia, mukavia juttuja.

Tekevälle aina sattuu

 Puuhailut ovat taas olleet paljolti lumen odottelua. Kovilla pohjilla on sitten maastossa köpötelty pääasiassa käyntilenkkejä ja nautittu satunnaisesti jopa auringosta!

 Sarin ja Paavon tykönä käytiin maastoilemassa Paten kanssa. Täti halusi vaan åkailla. Ihan sama tuleeko juna tai täysperävaunu, Pate vaan tallustaa eteenpäin....

6.12.18

6.12.18 Iso punainen ja aurinko!

 Sari kävi meillä vastavierailulla ja Tangokin pääsi Paavon kanssa maastoon pitkästä aikaa. Omissa maisemissa Tango on paljon rennompi ja ratsastuskin siten mukavempaa.

 Omppu pomppu päätti tähän kohtaa ottaa sairaslomaa ja kaviokuumetta taas pukkaa. Onneksi oireet tällä kertaaa näyttävät helpottavan melko nopeasti. Pari vuotta sittenhän vastetta lääkitykseen odoteltiin viikkoja lääkkeitä ja annosta lisäten. Aloitin agressiivisen hoidon heti oireet huomattuani, eli immolisaatio, tulehduskipulääke kaviokuumeannoksella ja vatsansuojalääke vielä lisäksi.
 Onneksi meillä on reilusti olkea, koska heinämäärä on Ompulla nyt ihan minimissä. Tänä vuonna heinissä sokerit tahtovat olla korkealla, josta syystä meillä on syöty koko ajan paljon heinän lisäksi olkea. Toivottavasti poni ei saa nyt sitten ähkyä....

22.12.18 Toipilas Omppu

 Omppua tuuraamassa Siirin tunneilla on sitten ollut Pate. Joka tietysti haluaisi tapansa mukaan vaan juosta.... Siiri on pärjännyt Paten kanssa ihan hyvin, tekemistä pitää vaan olla koko ajan.

 Mä olen reippaana lenkittänyt hepat sateista huolimatta. Vaihtanut vaan vaatteita kuiviin ja taas mentiin.

8.12.18

 Ja sitten tuli lunta ja maailma valkeni.. Kyllä mieltä piristää lumen tuoma valoisuus. Ja tieto siitä, että valoa kohti mennään!

25.12.18

 Tapaninpäivänä mä olin kipeenä, kuten aina joulun aikaan ja ajattelin vaan leppoisasti ajella hummat. Paljon vaan vaatetta ja nenäliinoja mukaan.
 Tango meni kuin enkeli ja koska se oli jo edellisenä päivänä ajettu hangessa, sen mielestä kävely auringossa oli ihan mukavaa.

26.12.18

 Pate on roipelonsa kanssa ollut parempi, eikä edes hokkien aiheuttamaa odotettua reaktiota näkynyt. Hyvä se ei edelleenkään ole, mutta virtaa ja vauhtia sillä tuntuu olevan. Aivan liikaa. Sitä on kävelytetty säännöllisesti ja hiukan annettu mäkiä ravailla. Lisäksi se on saanut kentällä hieman juosta.

 No mitäs mieltä Pate oli tapaninajelusta? Vanha kaakki otti ja läks lenkille ilman kuskia lähdössä! Ja se kun on aina ollut pideltävissä, vaikka reipas on ollutkin. Ja reilun tunnin ratsastuslenkinkin oli tehnyt edellisenä iltana.
 Pate paineli silminnäköiden mukaan täyttä laukkaa lenkin ja palasi kotiin valjastuspaikalle. Onneksi lähti tonne mettälenkille ja valkkas vielä umpikujan ni takasin tullessaan kurvas kotiin, "hei mä asun täällä!".
 Kaikki juoksivat jo pitkin mäkiä ja mä olin autolla jo isolla tiellä. Onni oli siis tällä kertaa matkassa, eikä mikään, eikä kukaan hajonnut. Ohjatkin olivat ehjät ja peitot mukana kärreissä. Hevonen vaikutti kovin tyytyväiseltä itseensä ja kävi korkeilla kierroksilla. Käännettiin sitten tomera polle ympäri ja tehtiin perään hieman rauhallisempi lenkki...

26.12.18

 Et sillee. Pitäskö alkaa tekee vähemmän?

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2019!

Joulukuu

 Huh, onneks alkoi joulukuu! Se tietää sitä, että muutaman viikon kuluttua mennään taas valoa kohti! Tää pimeys imee kyllä vanhasta kaikki mehut, tuntuu ettei ehdikkään mitään. Toki talvella tallihommia on paljon enemmän, niin että pelkkiin pakollisiin hoitotoimenpiteisiin hurahtaa vuorokaudesta iso siivu. Loimitusta, heinien, vesien ja olkien raijaamista, tarhaakin tarttis siivota... Lisäksi työkoulutuksia on pukannut iltaisin työpäivän perään viikottain ja sitten vielä mun selkäkin kiukuttelee. 

 Hepat ovat kuitenkin liikkuneet kaikki mukavasti. Kärryillä on istuttu (ja jäädytty...), juoksutusta on tehty (mun kenttä on koko ajan ollu ihan superhyvä!), maastoon on ehditty suokkien kanssa ja tehtiinpä Claudian kanssa myös muutama kenttätreenikin Tangon ja Paten kanssa. Eli Tangokin on ihan kivasti tepastellut kentällä. Omppu on urakoinut kentällä pari kertaa viikossa ja oikein kunnolla, miettisin jo pitääkö mun klipata se?
 Kuvamateriaalia ei tällä hetkellä juuri saa, edes päivällä ei riitä valo tarkkoihin kuviin...

 Siiri on käynyt Ompulla kerran viikossa, keväällä pitää vamaan vaihtaa hevoseen. Omppua taas harmittaa.

 Clade teki Paten kanssa treeniä kentällä, mä kattelin selkä kipeenä maasta... Käyntiä siis Paten kanssa edelleen, se on edelleen parempi hokeista huolimatta.

 Veljentyttö Nella on tuttu ratsastaja Ompulle.

26.11.18

26.11.18

 Ihan näin hienoja kuvia nyt saa, lenkkeilyä 2.12.18. Kiva viima pohjoisesta ja välillä vähän jotain räpäskää naamaan.

2.12.18

2.12.18

2.12.18

 Mut kaikki tuli liikutettua "valoisaan" aikaan =)

Työvaljastuskurssilla

 Me mentiin kaverin kanssa työvaljastuksen alkeiskurssille sunnuntaina. Oli tosi hyvät järjestelyt, hauskaa ja erittäin opettavaista. Sit hommaamaan valjaita ja hepat töihin!

 Me saatiin valjastusopetuksen lisäksi paljon nippelitietoa valjaiden ja länkien sovituksesta ja valjaiden käytöstä erilaisissa töissä. Niin kuin, että mitä vehkeitä pitää voi käyttää missäkin hommissa.

25.11.18

 Opetushevosena toimi Inka, joka hoiti kyllä hommansa hienosti. Sen hermot piti, vaikka sitä valjastettiin tuntitolkulla! Valjaat pois, valjaat päälle, välillä ajettiin ympyrä ja taas....

25.11.18

 Ensin harjoiteltiin tamppivaljastusta. Se näytti paljon monimutkaisemmalta kuin se on. Siis paljon remmiä ja härpäkettä, mutta kaikki löytää paikkansa suht helposti.

 Mä haluan koittaa! (nää kuvat Riia Sulin)

Nää painaa...

 Sitten harjoiteltiin luokkivaljastusta. Nyt en hinkunut ekana kokeilemaan, saattaa olla etten kokeile koskaan.... No, vannomatta paras. Näitä juttuja tarttis päästä treenaamaan. Mä otin läjän kuvia, että edes vähän muistaisi mihin mikäkin remeli tuli. Mut hitsi ku niitä veivatiin niin paljon joka suuntaan, mut oppishan sitä ku pari kertaa jäis kuorma matkasta.

Valmis ja eiku hommiin.

 Mä haluan kans tollaset hienot mäkivyöt =)

Eipä mulla muuta just ny

 Onko syksy kiva? Tää harmaa on ihan syvältä. Kaikki on harmaata, tiet, taivas, puut, pellot... No, Paten loimi on oranssi ja ottalamppu hyvä (kun muistaa ladata). Näillä mennään tihkusateessa etiäpäin...

Vieraissamaastoharjoittelutalkoot

 Täällä on nautittu lokakuun lämpöennätyksistä, sekä kärryillä, että ratsain. Olipa järkytys kun palattiin takaisin niihin lokakuun normaaleihin lämpötiloihin.... Hitsi, toppaliiviä ja vilttiä pukkaa...

12.10.18

12.10.18

13.10.18

  Ihan kauheen kaunista. Pakkaskelit kellasti puut, eikä ole osunut tuulia lehtiä viemään. Ja aurinko <3
 Miten hieno keli sunnuntai aamulla ajaa poni!

14.10.18

 Mulla mahtui yhteen sunnuntaipäivään yksi ajettava ja kolme ratsastettavaa. Onneks heräsin ennen kuutta :) Tallihommat, koiran lenkitys, kotihommat....
 Ensin Omppua ajamaan aamulla ja sitten Olan kanssa kentälle pyörimään.

14.10.18

 Sitten Tango traikkuun ja lähelle kaverin tykö maastoilemaan. Aika jännää oli! Pukkiakin tuli ravissa ja polle naasu aurinkoisessa lämmössä ihan väsyikin! Tosin lenkkikin venyi puolivahingossa.
 Tää oli meidän eka maastoratsastus vieraassa paikassa, "vieraan" hepan kanssa. Eikä me olla Paten perässä juuri päästy ravailemaan, mä laukkasinkin , jee! =)

14.10.18

 Sunnuntai-illan päätteeksi luottopollen selässä maastoon ilta-aurinkoon.

14.10.18

14.10.18

 Poniratsastaja =)

14.10.18

 Tässä pätkä kotimaisemissa Claudian ja Paten perässä. Ihan uskaltaa kuvata =)

 Ja taas vieraisiin maastoihin Tangon kanssa lauantaina. Ihan hirmunen kehitys tässä hommassa ekaan kertaan verrattuna.
 Ensinnäkin mä en halunnut apua purkuun ekallakaan kerralla ja halusin satuloida traikun vieressä, koska haluan opettaa hommat heti. Ensimmäisellä kerralla homma oli hieman hakuessa, nyt natusteltiin heiniä ihan rauhassa satuloidessa. Mukava sitten vaikka kisapaikalla, kun heppa seisoo tutussa paikassa rauhallisena. Eikä aina edes ole mahdollisuutta päästä satuloimaan talliin/ ketjuihin/ ei oo kaveria pitämässä.
 Tango oli jo paljon rentouneempi, ei pukkeja ravissakaan, eikä myöskään reaktiota junaan. Kiva =) Me koitetaan nyt oikeesti saada maastoilurutiini Tangolle ja Paavolle.
 Nämä kuvat: Sari Kaskinen.

20.10.18

20.10.18 Blondit <3

20.10.18

  Ja mä sain kentälle lisää valoa! Laajenuuksen jälkeen nurkka todetiin ihan pimeäksi, mutta nyt näkee! Hitsin lehdet vaa ku putoo mun kentälle...

20.10.18

Juoksutusharjoittelua ohjilla

 Edellisessä postauksessa tulikin kerrottua jo, että Eeva kävi näyttämässä mulle viime viikolla perusteita tähän kahdella ohjalla juoksutushommaan, kun mä pyysin. Tätiä alkaa pikku hiljaa kiinnostamaan nämäkin hommat, missä täti itse on koko ajan maan kamaralla...
 Naulakosta löytyi vielä hiihtoratsastusvaljaiden köysi, joka oli jotakuinkin kymmenen metriä pitkä. Eiku hommiin.
 Tango liikkuu edelleen kentällä kuin purkka tukassa ja tälläisesta harjoittelusta voi olla siihenkin hyötyä. Maastossa Tango menee kyllä reippasti, sekä kärryillä. että ratsain. On se paljon kivempaa, kun maisemat vaihtuu. No, kenttähommiinki tarttis päästä, että jollei ratsain niin maasta sitten.
 Tangolla taitaa muutenkin olla joku teini-ikä, se tuntuu ottavan mun komentamiset kovin itseensä. No kärsivällisyyttä sitten vaan, tosi kiva kun talossa on kolme teiniä.

 Kuvat: Petri Luotonen

13.10.18

 On tää aika hankalaa näitten narujen kans. Taitaa muutama vuosi mennä, ennen kuin alkaa sujua. Aika nopsaan kyllä huomas, miten hevonen reagoi ohjaajan paikkaan ja elekieleen. Mulla tahtoo jäädä ulko-ohjakin ihan tyhjäksi.Mut loppu oli jo paljon sujuvampaa.
 Mä latasin tähän nyt kuvia vähän joka kohdasta treeniä ja kuvat on aikajärjestyksessä alusta loppuun. Melko hyvin näkyy, ettei aluksi oo Tangon mielestä yhtään kivaa ja sitten tyydytään kohtaloon, sekä rentoudutaan.
 Tein aluksi molempiin suuntiin käyntiä ja ravia (loput moovit oli Tangon omia...), sitten pyörin käynnissä pitkin kenttää kiemurauraa, voltteja ja sellasta. Loppuun ympyrällä ihan kivoja käynti-ravi siirtymiä, ilman protesteja =)

Pysähdykset on Tangolla hyvät, nopeat ja tasapainoiset.

 Jatketaan tätä taas ensi viikolla =)