tiistai 1. toukokuuta 2018

Ylös, ulos ja lenkille!

Dodii, nyt on iso osa ohuemmista loimista jo pesty ja kuivana, enää kaksi satulahuopaa on pesemättä, kaikki suojat, pyyhkeet, riimut ja pintelit ovat myös puhtaina, parit ratsastussaappaatkin pesasin ja hitsi et valjashuone tulee siistimmäksi päivä päivältä. Kevät vaan herättää tädin siivousvimman, ei voi mitään...
 Laitumellakin kävin jo lapion kanssa avaamassa salaojan ja keräilemässä äijien kaatamat tolpat ja langat ojan pohjilta. Ready to rock, kohta tolppia pystyyn!
 Naapuri haki lantalan melkein tyhjäksi perunapellolle, joten saan taas hyvillä mielin pari vuotta kasata siihenkin uutta kököä =)
 Sorat on tilattu kentän pidennykseen. Tosin siihen saa tilata vielä lisääkin, mutta tämäkin homma on aloitettu!
 Omaa lonkkaani jumppaan päivittäin, mutta ei välillä tahdo (tässä vauhdissa) muistaa koko roipeloa. Kunnes se yöllä muistuttaa. Mutta on koipi jo paljon parempi ja lekurin mukaan mulla ei oo nivelrikkoa, vaan ainoastaan limapussintulehdus. Ehkä me tullaan Paten kanssa kuntoon vielä molemmat?

 Oikeesti, mieti mitä tapahtuisi jos tälläisella energiamäärällä menis koko vuoden??? Kaikki kiiltäsi juu, rahat olis loppu ja sydän varmaan pettäisi....

 Ja heinäongelman mä ratkaisin hakemalla lisää meidän omaa, hyvää, esikuivattua säilöä. Joka hemmetin vuosi mä yritän metsästää jotain kuivaa loppukeväällä ja aina mä teen niistä kokon tai jotain. Tällä säilöllä on menty ennenkin ja kuivateltu sitä lisää sitten pressun päällä tarvittaessa. Ehkä menee osa hukkaan, mutta kukaan ei ainakaan sairastu. Mun turpos silmät melkein umpeen ja osittain taidan syyttää sitä kuivaheinäpaalia. Mä oon törkeen allerginen heinälle, mutta tää Suvi-heinä ja meidän normi pikkupaalisiivut ei aiheuta mitään reaktiota, ellen nyt hypi niissä.

 Eläinlääkärin luvalla me sitten aloitettiin Paten kanssa köpöttely pikku hiljaa. Koskaan en oo rautakangella ratsastanu, mut tuntuis varmaan yhtä kankeelta =P
 Polle oli kuitenki reipas ja yritteliäs, eikä roipelo pikku treenistä ottanut nokkiinsa. On tää mies vaan niin <3 Siellä selässä on niin kotonaan, yllätys, kaikkien siellä vietettyjen tuntien jälkeen.... Kesäkenkä on tehnyt hyvää Paten liikkeelle ja ehkä nokkiinsa ottanut nivel tästä kuitenkin vielä tokenee.

29.4.18 Muru <3
  Kyllä ponilla ajeleminenkin maittaa ihan eri tavalla lämpimällä kelillä. Kesäkelejä odotellessa. Ja sitä, et toi karva lakkaa tulemasta päin näköö.

29.4.18 Ompun peppu.
 Tango raasu on taas rokotuksesta niin kipeä, ettei sen kanssa tehdä nyt mitään. Hyvä kun jaksaa kävellä reppana.

1.5.18 Tango naasu. Moon pipi.


1.5.18 Omppu lempipuuhassaan.
 Pate oli heti paljon paremman tuulisemman oloinen, kun pääsi tekemään jotain. Tässä ei nyt alkuun ehkä hoideta niinkään jalkaa kuin psyykettä.

1.5.18 Pate mussu. Lähetäänkö johonki?
 Ja mä pääsin taas kunnolla ratsastamaan Matildan Huhu-tamman kanssa. Käytiin kimpassa katsomassa maastoja, että löydetään sitten takas kotiinkin :) Kivat maastot kyllä on!

1.5.18 Maastossa Huhun, Matildan ja Toppen kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti