sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Uuteen vuoteen valmistautuminen

 Vuoden vaihtuminen aiheuttaa eläinperheissä usein hieman ennakkovalmisteluja. Rakettien räiskyminen saattaa päivästä riippuen säikäyttää vanhemmankin konkarin.

 Meillä on neljästä kissasta kaksi onneksi sisäkissoja, eikä niitä pauke ulkona kiinnosta. Loput kaksi koitetaan nakittaa sisälle ja sitten myös pidetään ne sisällä... Helppoa? Turriaiset eivät onneksi tunnu raketeista välittävän nekään. Mulla on parempi olo kun ne ovat sisällä.

 Sitten on koira... Se pelkääkin pauketta hirveästi ja vuosi vuodelta pahenee. Varmaan siihen asti, että kuuroutuu... Onneksi kotona on teini, joka lenkittää hurtan pidemmän kaavan mukaan jo päivällä ja illalla syötetään sille rauhoittavaa nappia naamariin. Silti se luultavasti läähättää ja kulkee ympäri kämppää koko illan ja yön. Voi naasua...

 Ja sitten nämä heppaset. Ne eivät ole raketteihin juuri reagoineet, mutta riskiä ei oteta. Yksi kun alkaa örveltää, seuraavat muut taatusti perässä...
 Eli koska mua ei kiinnosta juosta vauhkojen eläinten perässä pimeässä pitkin mäkiä, enkä halua niitä auton keulakoristeeksi, kopukat joutuvat sisälle viiden jälkeen heti, kun pääsen töistä. Eivätpähän karaa ainakaan rakettien takia pitkin kyliä (tässähän on juostu irrallaan ilman rakettejakin...).
 Aamulla hieman vähemmän heinää, aikaistetut päiväheinät (teini <3 ) , vähän heinää sisälle otettaessa ja vielä vähän heinää pitkin iltaa, mitä muuta voi heppa tarvita? No liikuntahan olisi hyvä, mutta töiden vuoksi jää "ohjattu" liikunta tältä päivältä väliin.
 Ennakkovalmisteluina kuitenkin on reilu liikutus vähintään edeltävänä päivänä. Mukava sitten ottaa levon kannalta.
 Me tehtiin Paten ja Tangon kanssa pitkät lenkit melko rauhalliseen tahtiin, ettei tarvitse seuraavan päivän palauttelua.

30.12.18



30.12.18


Eipä muuta kun oikein hyvää uutta vuotta 2019 kaikille! Toivotaan vuodelle paljon uusia, mukavia juttuja.

torstai 27. joulukuuta 2018

Tekevälle aina sattuu

 Puuhailut ovat taas olleet paljolti lumen odottelua. Kovilla pohjilla on sitten maastossa köpötelty pääasiassa käyntilenkkejä ja nautittu satunnaisesti jopa auringosta!

 Sarin ja Paavon tykönä käytiin maastoilemassa Paten kanssa. Täti halusi vaan åkailla. Ihan sama tuleeko juna tai täysperävaunu, Pate vaan tallustaa eteenpäin....

6.12.18

6.12.18 Iso punainen ja aurinko!
 Sari kävi meillä vastavierailulla ja Tangokin pääsi Paavon kanssa maastoon pitkästä aikaa. Omissa maisemissa Tango on paljon rennompi ja ratsastuskin siten mukavempaa.

 Omppu pomppu päätti tähän kohtaa ottaa sairaslomaa ja kaviokuumetta taas pukkaa. Onneksi oireet tällä kertaaa näyttävät helpottavan melko nopeasti. Pari vuotta sittenhän vastetta lääkitykseen odoteltiin viikkoja lääkkeitä ja annosta lisäten. Aloitin agressiivisen hoidon heti oireet huomattuani, eli immolisaatio, tulehduskipulääke kaviokuumeannoksella ja vatsansuojalääke vielä lisäksi.
 Onneksi meillä on reilusti olkea, koska heinämäärä on Ompulla nyt ihan minimissä. Tänä vuonna heinissä sokerit tahtovat olla korkealla, josta syystä meillä on syöty koko ajan paljon heinän lisäksi olkea. Toivottavasti poni ei saa nyt sitten ähkyä....

22.12.18 Toipilas Omppu

 Omppua tuuraamassa Siirin tunneilla on sitten ollut Pate. Joka tietysti haluaisi tapansa mukaan vaan juosta.... Siiri on pärjännyt Paten kanssa ihan hyvin, tekemistä pitää vaan olla koko ajan.



 Mä olen reippaana lenkittänyt hepat sateista huolimatta. Vaihtanut vaan vaatteita kuiviin ja taas mentiin.


8.12.18



 Ja sitten tuli lunta ja maailma valkeni.. Kyllä mieltä piristää lumen tuoma valoisuus. Ja tieto siitä, että valoa kohti mennään!

25.12.18

 Tapaninpäivänä mä olin kipeenä, kuten aina joulun aikaan ja ajattelin vaan leppoisasti ajella hummat. Paljon vaan vaatetta ja nenäliinoja mukaan.
 Tango meni kuin enkeli ja koska se oli jo edellisenä päivänä ajettu hangessa, sen mielestä kävely auringossa oli ihan mukavaa.

26.12.18

 Pate on roipelonsa kanssa ollut parempi, eikä edes hokkien aiheuttamaa odotettua reaktiota näkynyt. Hyvä se ei edelleenkään ole, mutta virtaa ja vauhtia sillä tuntuu olevan. Aivan liikaa. Sitä on kävelytetty säännöllisesti ja hiukan annettu mäkiä ravailla. Lisäksi se on saanut kentällä hieman juosta.

 No mitäs mieltä Pate oli tapaninajelusta? Vanha kaakki otti ja läks lenkille ilman kuskia lähdössä! Ja se kun on aina ollut pideltävissä, vaikka reipas on ollutkin. Ja reilun tunnin ratsastuslenkinkin oli tehnyt edellisenä iltana.
 Pate paineli silminnäköiden mukaan täyttä laukkaa lenkin ja palasi kotiin valjastuspaikalle. Onneksi lähti tonne mettälenkille ja valkkas vielä umpikujan ni takasin tullessaan kurvas kotiin, "hei mä asun täällä!".
 Kaikki juoksivat jo pitkin mäkiä ja mä olin autolla jo isolla tiellä. Onni oli siis tällä kertaa matkassa, eikä mikään, eikä kukaan hajonnut. Ohjatkin olivat ehjät ja peitot mukana kärreissä. Hevonen vaikutti kovin tyytyväiseltä itseensä ja kävi korkeilla kierroksilla. Käännettiin sitten tomera polle ympäri ja tehtiin perään hieman rauhallisempi lenkki...

26.12.18
 Et sillee. Pitäskö alkaa tekee vähemmän?

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Joulukuu

 Huh, onneks alkoi joulukuu! Se tietää sitä, että muutaman viikon kuluttua mennään taas valoa kohti! Tää pimeys imee kyllä vanhasta kaikki mehut, tuntuu ettei ehdikkään mitään. Toki talvella tallihommia on paljon enemmän, niin että pelkkiin pakollisiin hoitotoimenpiteisiin hurahtaa vuorokaudesta iso siivu. Loimitusta, heinien, vesien ja olkien raijaamista, tarhaakin tarttis siivota... Lisäksi työkoulutuksia on pukannut iltaisin työpäivän perään viikottain ja sitten vielä mun selkäkin kiukuttelee. 

 Hepat ovat kuitenkin liikkuneet kaikki mukavasti. Kärryillä on istuttu (ja jäädytty...), juoksutusta on tehty (mun kenttä on koko ajan ollu ihan superhyvä!), maastoon on ehditty suokkien kanssa ja tehtiinpä Claudian kanssa myös muutama kenttätreenikin Tangon ja Paten kanssa. Eli Tangokin on ihan kivasti tepastellut kentällä. Omppu on urakoinut kentällä pari kertaa viikossa ja oikein kunnolla, miettisin jo pitääkö mun klipata se?
 Kuvamateriaalia ei tällä hetkellä juuri saa, edes päivällä ei riitä valo tarkkoihin kuviin...

 Siiri on käynyt Ompulla kerran viikossa, keväällä pitää vamaan vaihtaa hevoseen. Omppua taas harmittaa.


 Clade teki Paten kanssa treeniä kentällä, mä kattelin selkä kipeenä maasta... Käyntiä siis Paten kanssa edelleen, se on edelleen parempi hokeista huolimatta.




 Veljentyttö Nella on tuttu ratsastaja Ompulle.

26.11.18

26.11.18
 Ihan näin hienoja kuvia nyt saa, lenkkeilyä 2.12.18. Kiva viima pohjoisesta ja välillä vähän jotain räpäskää naamaan.

2.12.18

2.12.18

2.12.18
 Mut kaikki tuli liikutettua "valoisaan" aikaan =)