keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Vapis

 Kone mokoma oli pari päivää yhteistyöhaluton, lopetti internetin kanssa keskustelun kokonaan. Piti hiukan palautella ja nyt puksuttaa taas, toivottavasti pitkän tovin... Ihan uus vehje ja nyt jo kränää.

 Maanantaina mulla oli vihdoin vapaapäivä. Piti lähteä täydentämään ruokavarastoja, joten aamupäivä meni shoppaillessa. Meiltä lopetti paikallinen Agri, joten kurvailin kauempaa hakemaan koirille ruokaa ja hepoille Greenlinea. Pate sai yhdet kuolaimet lisää ja Omppu ketjunarun sävy sävyyn suitsien kanssa, jos nyt joskus johonkin näyttelyyn vielä raahaudun... Biotiinikin oli finito ja linimentti- sekä varpilämppäri varastotkin sai täydennystä. Ei ollu rahaa tehdä mitään ihania heräteostoksia. Tuulenpitävät hanskat ostin itselleni. Tykkään hirmusti pehmeistä talvihanskoista, mutta niistä menee kyllä viima auttamatta läpi. Nää tuntu kamalan tönköiltä, mutta lämpimät ne ovat kyllä.

 Meidän piti pitää Marin kanssa valmennus, mutta "pikku" viima suoraan siperiasta muutti sen suunnitelman. Marin olisi pitänyt ottaa muksu pellolle mukaan ja sehän olisi jäätynyt sinne pystyyn. Niinkuin Marikin luultavasti. Mentiin siis Paten kanssa kahdestaan. Poikani uhrautui palelluttamaan näppinsä ja kävi räpsimässä pari kuvaa.

 Vaihdoin taas pari katkennutta hokkia ennen lähtöä. Nyt on pari viime kertaa ollut yksi hokki aina poikki jostain jalasta. Tunnit täynnä. No, kohta pitää uutta popoakin hommata taas.

Tehtiin sitten tunnin pyrähdys pellolle hyytävään viimaan. Alkukäyntien jälkeen ravattiin pitkä tovi. Pääasiassa suht matalassa muodossa ja Pate pysyi rentona sekä toimi hyvin. Kevyenä kädelle ja herkkänä pohkeelle. Se välillä iloisesti nojaa pohkeeseen, varsinkin vasemmalle, eikä oo tietääkseenkään. Avotaivutusta ja väistöjä molempiin suuntiin sekä suunnanvaihtoja kahdeksikolla. Vasen puoli oli välillä vallan mainio. Laukat nostin pari kertaa molempiin suuntaan ympyrällä ja Pate melkein pysyi rentona. Yhden pellon reunan paineli vielä laukkaa ennen kuin suostui lopuksi vielä ravaamaan eteen ja alas kevyttä ravia, ennen loppukäyntejä. Kiva treeni, ei varsinaisesti harjoiteltu mitään, tehtiin vaan kaikkea mitä ollaan hiukan osaavinaan ja yritettiin pysyä rentona. Pate ei taaskaan ollut mikään virtapiiri, jollei nyt vetämätönkään. Eikä mulle tullut yhtään kylmä.

Aurinko ja Pate <3

Väistöä vasemmalle

Väistöä vasemmalle

Jumppaa

Avotaivutus jumppaa

Väistö uralle oikealle ravissa
Kävelytauko
Oikea laukka
Vasen laukka
 Omppu pääsi juoksemaan pellolle =) Mieheni tuli ystävällisesti narun jatkoksi palelluttamaan tassunsa. Ompulla oli virtaa. Nyt laukka oli hyvää molempiin suuntiin ja muistin juoksuttaa sen ensin vasemmalle. Menin sen verran narun toiseen päähän, että tein muutaman hyvän siirtymän kaikissa askellajeissa. Sit pollet puettiin toppaan tarhaamaan niin et nenu vaan näky. Vaikkei tohon metsään viima niin osukkaan.

 Lupailee viikonloppuna lunta =) Sit Pate pääsis isompaan tarhaan, hui!
Omppu virtapiiri ja selkänikamien avaus, juoksuttamassa rakas mieheni
Pete juoksuttamassa Omppua 
Pete juoksuttamassa Omppua

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Viikko 4


Aika kirpsakkaa keliä pitänyt. Illalla kun ehdin talliin on mittari hakannut jo kahdeksaatoista miinusastetta, joten pollet seiso tarhassa alkuviikon. 
 En edelleenkään uskalla päästää Patea isompaan tarhaan, vaikka liikunta tekisi sille hyvää. Kymmenisen senttiä lunta niin sitten pääsee. Ja heinämäärää täytyy vähentää, molemmat on lihonnu hirmusti säilöön siirtymisen jälkeen :( En osaa yhtään kyllä arvioida sitä...

 Keskiviikkona oli vapaapäivä, joten suunnattiin taas Paten kanssa pellolle. Soitin Marin seuraksi, ja se tulikin muksun, ei hepan kanssa. Valmennusta ei siis taaskaan pidetty, eikä Pate saanut heppaseuraakaan.

 Jatkoin rentoa ravityöskentelyä matalassa muodossa ovaalilla, ympyrällä ja kahdeksikolla suuntaa vaihtaen. Tällä kertaa väänsin myös siirtymät ravista käyntiin läpi, viimein onnistuikin ihan hyvin.
 Mari neuvoi ottamaan hiukan avoa ennen kaarretta ja se kyllä heti auttoi taivuttamisessa. Mari suunnitteli siitä jo hyvää laukannostoa mutta jätin sen vielä väliin. =)
 Vasenkin puoli sujui, mutta vaatii vielä edelleen paljon enemmän työtä ja tarkuutta kuin oikea. Se on aina ollut Paten huonompi puoli (tai mun...). Tahtikin säilyy muuten koko ajan, mutta vasemmalta kaarteesta ulos saattaa yrittää kiihdyttää. Jospa se tasapaino siitä paranee niin pystyy säilyttämään tahdinkin. 
 Pate oli taas kuitenkin rento ja aika kuuliainen. Ehtisin jo miehelle valitella, että Pate oli hiukan väsyneen oloinen, kun tajusin että puoltoista tuntia siellä oli kipitettykin samalla juorutessa. Kai se tolla kunnolla väsyttääkin ja hiessäkin oli. 
Mari tuli vielä pullakahville juoruumaan, joten Omppu sai liikkua vaan tarhassa.
 Pate Marin pihalla odottelemassa kun äippä soittaa  missä eukko luuraa

Tiistai aamun valoilmiö työmatkalta










Torstai aamun valoilmiö
Omppu 24.1.14
Omppu huuruhäntä 24.1.14
Pate 24.1.14
Pate 24.1.14


Tää viikko oli muutenkin vaan työniloa, iltavuoroja ja koko viikonloppu töitä. 
 Lauantai-illalla käytiin Paten kanssa pellolla juoksemassa kolme varttia. Tällä kertaa ravattiin hiukan reippaamassa temmossa ja otettiin pätkiä avotaivutusta sillon tällön.Suunnanvaihtoja kaheksikolla ja niitä hemmetin siirtymiä. Kyl toi kopukka siirtyy ennen laukasta kun ravista käyntiin, et voi olla vaikeeta... Pate kompuroi hiukan ja oli jotenkin tahmeen olonen. Rento oli ja ravasi ihan intona, mut silti. Teki hirveestu mieli ottaa kunnon laukkapätkää mut jätin vielä väliin.
 Läträsin taas linimentit koipiin ja toppatakki päällä polle nukkumaan, vaikka olikin aika "lämmin" keli. Suorastaan helle viime aikaisiin lukemiin verrattuna, alle kymmenen pakkasta.

 Sunnuntaina lähdin illalla Paten kans vaihteeks "rentoutumaan" maastoon. Se nyt ei maastossa rentoudu todellakaan. Mentiin kaveria moikkaamaan muutaman kilometrin päähän. Hiukan ketutti tallustella asfalttitietä, lunta nyt on väriks hiukan reunoilla. Pate kulkee muutenkin mielummin keskellä tietä, ties mitä dinosauruksia siellä pimeissä ojissa lymyää. Menee sentään reunaan ku auto tulee, lienee huomannu et muuten saa kuski jonkun sortin kilarit. Siperiasta kävi sellanen viima, et meinas nokka jäätyä päähän. Ihanat varpaanlämppärit. Kasvihuoneet valaisee kyllä tienoon niin, et ottalampulla ei oo mitään virkaa. Ja osan matkaa meillä oli oikeen katuvalot.
 Pate oli ihmeen iisisti, ekasta autosta hiukan peppu keveni ja kiihdytteli mut loput oli ok. Ja ihanat ihmiset kyllä hiukan nostaa kaasulta jalkaa kun ratsukko tulee vastaan. Siltakin meni ihan nätisti molempiin suuntiin, vaikka tuolla päin ei oo oltu pitkään aikaan, ja vesi kohisi edelleen viime aikaisista pakkasista huolimatta.
 Kiva lenkki kuitenkin, tunti oltiin liikkeellä ja taas polle pääsi koppiin linimentit koivissa ja toppatakki päällä. Nyt ei kompuroinut yhtään ja oli muutenkin reipas. Ehkä se on vaan kyllästynyt postimerkkitarhaansa ja pellolla ympyrän juoksemiseen.
 Maanantaiksi suunniteltiin alustavasti Marin kanssa valmennusta. Sit kylmään jalatki taas patjoilla jos tehdään kunnolla töitä. Jalat on kyllä paremmat mitä enemmän se liikkuu, kylmäsit tai et...

 Ponin pallerokin pitäis pyörittää tekemään jotain pikku hiljaa *huoh* Mun pitäis olla niin pieni et voisin ratsastaa senkin. 
 Ens viikonlopulle säätiedotus näyttää lunta =) Vaikka ehtiihän se muuttua....
Nami omppukuolaimet...
Ready
Hei älä jyrää kuvaajaa
Sit mennään. Taas.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Ravitreenit jatkuu-kuvia

 Tänään taaperrettiin Paten kans taas pellolle meijän "ovaalikentälle". Aurinko mokoma jo lämmittää =) Pakkasta oli melkein kuuistoista astetta kuitenkin.
 Tein taas tuttua käyntiverkkaa: voltti-väistö uralle-suunnanvaihto sekä lyhennykset ja pysähdykset. Mies tuli ottamaan kuvia ravipätkistä. Olin ihan varma että yleisön saapuessa paikalle se esittää laukkaa ja kaikki mahdolliset pomput. Herra kun tykkää esiintyä.
 Mutta Pate pysyi taas rentona, pikkusen piti koheltaa hetki, ja vasenkin puoli oli hyvä edelleen. Keventämään ei pysty ihan koko ajan, eteenpäin pyrkimystä riittää niin, että harjoitusravia pakko mennä osittain... Selkä siitä ei varmaan tykkää jos on kipeä. Pylly ei oo ollut nyt yhtään kevyt et oliskohan jo parempi.
 Ratsastiin taas mahdollisimman matalassa muodossa ja aika hitaassa temmossa. Just sen verran vauhtia että siitä "treeniksi" on jotain hyötyä. Tosin tällä pohjalla työskentelytahti saa olla hiukan hitaampi kuin kentällä. Ei kovin pehmeä pohja.
 Suunnanvaihdot sujui ravissakin jo erinomaisesti. Kyllä se auttaa kun samaa asiaa tahkoaa niin että se menee
 perille. Siirryin loppukäynteihin sitten kun se oli hyvä molempiin suuntiin muutaman kerran peräkkäin.
 Oli taas hyvä mieli kun treeni sujui ja aurinko paistoi. Laitoin taas vaan vähän linimenttiä koipiin. Polle ei edelleenkään kompuroinut lainkaan.
Mä näin et isi tulee, mennään äkkiä....
Nätti ravi, sopiva asetus huolimatta ohjien pituudesta
Hepalla on korvat ratsastajalle, välillä
Mut mut isi on tossa...
Nosta lapa, istu ja odota =)
Välillä vähän meinaa kiihdytellä :)
 Lähdin vielä iltapimeässä kaverille ratsastamaan pikkusuokkitammuskan (mukana aikaisemminkin). Nyt meillä onkin ollut pieni tauko. Mentiin pellolle, kaverilla oli Beeda käsihevosena ( mainitaan myös jossain aikaisemmassa postauksessa) . Koko ajan sen vuoksi että kypärä unohtui =) Liikutuksen puolelle meni. Vasempaan saatiin jonkun näköinen rentous, oikealle ei kuin pikku pätkä sinne tänne. No jatketaan taas joskus harjoituksia. Kivaa oli kuitenkin, eikä tullut kylmä! Se on niin ihanan pieni, herkkä ja säpäkkä. Ja eiku nukkuun, kamala väsy.

lauantai 18. tammikuuta 2014

Pakkasta

 No tietenkin jos pakkasta tulee, tärähtää heti -20. Parempi pakkanen kuitenkin kuin pimeys ja vesisade, kunhan ei ton kahenkymmenen yli menis... Osa ennusteista lupailee vielä kylmenevää, ne nyt vaan arvailee. Onhan sen pitänyt jo lauhtuakkin viikko sitten. Pikkasen oli kuitenkin termostaatti kovilla. Siis mun sisäinen termostaattini. Yleensä olen loimittanut pollet kuivalla pakkaskelillä vasta kahdenkympin hujakoilla, mutta nyt loimitin jo, vaikka mittari näytti vaan -16. Ei kai niidenkään termostaatti toimi, ku on ollut niin lämmin. Ainahan me valitetaan, kesälläkin oli liian kuivaa ja kuumaa (ei kyl mun mielestä). Säälle ei nyt vaan voi mitään.
19.7.13 Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ruutikuivalla ja tietysti siten pölyävällä kentällä. Aurinkoa, ei pakkasta, eikä vettä.

 Tallin olen koittanut pitää nollan hujakoilla, niin ettei vedet jäädy. En tykkää että tallissa on kovin lämmin, tulee lämpötilaero ulkoilmaan niin kovin suureksi. Vaikka kuinka olisi loimia päällä. Oli pari ekaa päivää säätämistä luukkujen kanssa. Viime talvenki pidin oven raollaan yötkin, ihmettelin sitten että miten? No onnistuihan se lopulta, pitäis varmaan kirjottaa säädöt johonkin ylös.

 Aika hiljaiseloa treeneissä ollut, täti ei tarkene ratsastamaan ku mittari näyttää -18, kuin hätätilanteessa. Oon sit touhunnut kaikkea "yleishyödyllistä". Viime viikon lauantainahan tuli ne säilöheinät pihallle ja Pate taisi kiskoa sitä napaansa turhankin reilusti. Maha oli päivän löysähkö. Ja häntä kun on aika paksu, likaantui vähän ja koitin sitä pestä. No pesu onnistui mutta mun hiustenkuivaajassa ei riittänyt tehot alkuunkaan kuivaamaan sitä. Kyllä ärsytti... Tarhojakin siivosin oikein urakalla.
 Pitäs muutenkin koittaa kattoo kuinka paljon sitä heinää niille tunkee, molemmat kun on aika "hyvässä" lihassa. Niin kyl minäkin.
 Ompun uusi nimikyltti saapui ja asennettiin paikalleen. Tällä kertaa ylös, josko Pate ei tajuais sitä sieltä pureskella, vaikka neiti päähän ottaiskin...

 Keskiviikkona mittari näytti vaan -16, joten lähdettiin Paten  kanssa pyörimään pellolle. Tie oli ihan betonia, mutta yllätys, pelto oli ihan hyvä. Tehtiin ravitreeniä käyntiverkan jälkeen. Käynnissä tehtiin taas väistöjä pikku pätkät, voltteja, pysähdyksiä, lyhennettin ja pidennettiin käyntiä.
 Kuutamo oli aivann upea ja polle ihan hyvä. Ravi oli rentoa ja vasenkin puoli ihan siedettävä. Pate oli virtaa taas täynnä, mutta säilytti silti tahdin ja keskittyi. Otettiin suunnanvaihtoja ja siirtymiä. Suunnanvaihdot sujui muuten ihan hyvin, mutta vasemmasta ympyrästä tuppas tuleen pienempi kuin oikeasta. Tosin kuutamossa sitä ei ihan pystynyt arvioimaan... Jokunen siirtymä käyntiinkin sujui, pienen raipannapautuksen avustuksella. Käynnistä raviin riitti taas ajatus. Nyt ei alkanut koheltaa laukkaa lainkaan. Lämmin tuli, molemmille. Laitoin taas vaan linimentit jalkoihin.
Valmiina nukkumaan
 Lauantaina näin sitten vihdoin taas auringon, muutenkin kun ikkunan läpi. Menin juoksuttamaan Ompun pellolle. Oli sen verran reipas aluksi oikealle, että täytyy muistaa seuraavalla kerralla aloittaa vasemmalle. Ei sen puhti oikein riittänyt sitten enää laukata kierrostolkulla toiseen suuntaan. Laukka oli nyt paljon parempaa kuin viimeksi. Pohja tietysti oli nyt kovempi. Otettiin taas vaan tylsästi siirtymiä, liikutusmielessä pääasiassa. En mee ajamaan jollei oo pakko. Tassat jäätyy siinä nököttäessä.
Lenkin jäkeen, tomera Omppu

Lenkin jälkeen nokka huurussa

Poni <3
 Paten kanssa lähdettiin taas pellolle jatkamaan ravitreeniä. Ensin verkattiin käynnissä taivutellen joka suuntaan. Tehtiin taas kahdeksikkoa niin että väistettiin uralle, voltti uralle, suunnanvaihto ja sama toiseen suuntaan. Unohdin taas välillä väistön toiseen suuntaan ja huomasinkin että se oli parempi tehdä voltilta uralle, näin Pate pääsi palkaksi muutaman askeleen suoraan. Kokosin käynnin sen verran hetkeksi, että sain täpäkät väistöaskeleet.
 Ravi oli jälleen tosi rentoa, hetken kohelsi, ilmeisesti laukka mielessä (pylly nousi vähän..), mutta jatkoi ravissa kuitenkin. Vasemman puolen kanssa ei tarvinnut tapella tänään lainkaan, kopukka taipui oikein kauniisti. Suunnavaihdoissa meillä on työtä vielä tosi paljon, niiden tahkoamista siis jatketaan. Tietysti auttaa kun ratsastaa hiukan korkeammassa muodossa. Tänään siirtymät ravista seis onnistuivat hyvin, käyntiin ei oikeen onnannut. Pohja oli aika hyvä, hiukan jotain kökkäreitä tarttui matkaan niin että yhdessä pydähdyksessä takajalat liukui vaan alle, hyvä kun ei polle istahtanut.Pate keskittyi paremmin ravissa kuin käynnissä, tietty ettei lennä turvalleen =) Tunnin treeni näyttää olevan tällä hetkellä sopiva. Tänään ei ollut juuri hiessäkään, vaikka juoksikin puol tuntia. Hiukan kylmäkin tietty ja rento polle. Jalkoihin taas vaan linimenttiä pakkaseen.
Huomenna olisi tarkoitus jatkaa, mahtaisko toi käynnissä tehty kuvio onnistua myös ravissa...

 Oon nyt antanut Patellekkin rapinaruokaa, niin vähän kyllä, ettei sillä oo kuin psykologinen merkitys. Green Linea menee hiukan koko ajan molemmille, että saa ne glukosamiinijauhot ja biotiinit meneen. Ja kivennäinen tietty. Kuiva heinä ei kelpaa nyt lainkaan, joten mennään sitten säilöllä.
Lämmintä vettä lenksun jälkeen. Pate tykkää hirveesti lämpimästä vedestä, saa olla oikein kuumaakin.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Onnistumisen iloakin välillä

Keskiviikkona kävin kävelyttämässä Patea vajaan tunnin. Ravia otettiin vaan pikku pätkät. Oikea takakoipi oli hiukan lämmin pari päivää maanantaisen kentällä riekkumisen jäljiltä. Oli kuitenkin ihan puhdas liikkeiltään ja pääsi sitten syömään ja nukkumaan kun oli kiltisti. Muutama vapaapäiväkin tuli kun äippä lusmus töissä illat ja hepat seiso katoksessa suojassa vesisateelta.

Kuvat viime talvelta kun laukat alkoivat pikku hiljaa sujumaan.



 Lauantaina sain vihdoin kaipaamaani lunta, hiukan mutta kuitenkin. Iltasin se tekee paljon: kasvihuoneiden valot valaisevat niin että näkee joka kuopan.
 Lähdin Paten kanssa kentälle, pelto oli ihan sula vielä kaatosateiden jäljiltä. No kenttäpä oli jäätynyt kivikovaksi. Tehtiin käynnissä hetki normisettiä: voltteja, väistöjä ja avoa. Polle oli ihan ok, vasenkin puoli. Sitten lähdettiin maastoon kävelemään. Meillä oli selän teholämmityslenkki eli fleecevuorellinen ratsastusloimi. Pate oli kentälle asti sätky ja reippaan oloinen, kaikki oli uutta ja ihmeellistä kun oli hiukan lunta tullut. Kentältä lähtiessä se olikin ihan rauhallinen, vaikka kävelikin tosi reippaasti. Pehmustin olisi ollut mukavampi satulassa kuin valjashuoneessa. Alun perin tarkoitus oli mennä kentälle, ettei tullut mieleenkään ottaa sitä. Yleensä pitemmillä maastoilla laitan suosiolla, Pate kävelee niin reippaasti. Ihan kiva ja rentouttava lenksu lumisateessa kuitenkin.

 Piti lähteä ajamaan Omppu heti perään mutta sitten soikin puhelin että heinää olisi tulossa. No rahaa hakemaan, heinät tuli ja nälkäkin kurni. Omppu pääsi siis taas vasta illalla lenkille ja kokeilemaan uutta leveää rintaremmiä. Tultiin vasta yhdeksältä kotiin. Poni oli taas itse rauhallisuus ilman huppujakin. Lumen ansiosta nähtiin hyvin ravata ja tie oli vielä paikoin ihan pehmeä. Nyt ne tilsakumit oli vihdoin tarpeseen, paakut vaan lenteli.
Valmiina lähtemään yön pimeyteen

Hopoti hoi

Poninpallero tuli lenkiltä

Pääsiskö vaik syömään? Vai pitääkö tässä poseerata koko yö?


 Sunnuntaina lähdin taas Elias-ruunan kanssa, tällä kertaa maastoon. Mentiin puolentoista tunnin kävelylenkki Viivi-tamman ja Eevan kanssa. Varpinlämppärit on kyllä pop tollasilla pitkillä käpöstelyillä, kun itselle ei tuu yhtään liikuntaa. Ruuna käyttäytyi mallikkaasti. Sille on kaikki nyt uutta ja mitkä hyvänsä kotkotukset kuuluu vaan "talon tapoihin". Viivikään ei ollut mennyt tätä lenkkiä ennen ja ihmetteli ympäristöä paljon enemmän kuin Elias =) Tosi hieno ilma oli kuitenkin viimasta huolimatta, aurinko piristää kummasti mieltä!
12.1.13 Aurinkokin pilkahtelee, Pate tikkana

12.1.13 Karvapallo Omppu


 Kävin kotona sulamassa ja tankkaamassa, sitten lähdettiin Paten kanssa pellolle. Pohja olikin tänään loistava! Pinta oli jäässä, mutta pohja jousti tosi hyvin.
Kuolaimet tänne kiitos

Täti ja sen pullaponi

Mä osaan seistä ku mamma kiipee ja asentaa ittensä

Sit mentiin taas


 Tehtiin ensin käyntiverkkaa: neliö"kenttäkuviota", ympyröitä, voltteja, avoa ja pikku pätkiä väistöä, myös sulkua. Ravissa tehtiin ympyröitä ja neliötä ja jokunen siirtymä käynnistä raviin. Yllätys niin päin ne aina onnistuu... No sit Pate sai päähänsä et nyt alko laukka-osio ja kiikutti mua ympäri peltoa kamalaa vasenta laukkaa lapa edellä. Soitin sitten räkätautisen ratsastusohjaaja ystävä Marin paikalle pelastamaan mua, ottamaan pollen kii jos mä lennän ketoon..

 Mari tuli paikalle köhimään ja yllätys: taas ravattiin niin kauniisti. Kyl kai ku oli jo laukattu ja kohellettu. Mari ei siis pitänyt varsinaista valmennusta tällä kertaa, tosin se ei pysty pitämään suutaan kiinni, joten neuvoja varisee kuitenkin, halusit tai et. Ehkä sen pitäs ruveta velottamaan niistä euron/ neuvo, varsinkin jos neuvo toimii. Tänäänkin tuli yksi ahaa-elämys: älä lähde mukaan siihen kohellukseen vaan nosta lapa ylös, istu rauhassa ja odota. Toimi. Pate alkaa kyllä olemaan valmis taas jonkun näköseen tuntiinkin...

 Saatiin vasenkin puoli taipumaan ravissa kauniisti, jopa muutama ihan hyvä suunnan vaihto. Nyt haluan ratsastaa sitä tosi matalassa muodossa, hiukan löysänäkin, kunnes on saavutettu taas entinen notkeus takaisin. Lihaksistakin on tietysti hävinnyt osa. Marin mukaan ravi oli nyt tosi hyvää ja etupää alkaa olemaan valmis vastaanottamaan sen mitä takaa tulee. Ja sieltä tulee. Pate kulkee oikeasti pyöreänä, vatsa ylhäällä ja kantaa itsensä ja päänsä ihan itse. Ei mun kädet sitä kestäiskä. Ja säilyttää tahdin. Tällä kertaa se työskenteli myös täysin rentona lopulta.
 Otin vielä laukat molempiin suuntiin, koska mun mielestä ne kuuluu treeniin usein ja MÄ päätän koska laukataan, mihin suuntaan ja kuinka kauan. Ne meni hyvin, jopa vasen. En muista koska vasen laukka olisi ollut noin hyvää, eikä se mennyt lapa edellä lainkaan. Niin kun mä en lähtenyt siihen mukaan =)
 Ravattiin vielä eteen ja alas tovi ennen kävelyitä. Ensin taaperrettiin pellolla Marin kans juoruten ja vielä pätkä maastossa ihan pitkänä. Hyvä Mari =) Tuli niin hyvä mieli kun niin moni asia onnistui taas. Ja nyt mulla ei ollu yhtään kylmä vaikka viima pellolla kävikin.

 Nyt oli niin kylmä että laitoin kinttuihin vaan linimenttiä. Kopukka ei kompuroinut lainkaan tänään =)
Sit tarhaan syömään, kauhee nälkäki ku akka vaa ridaa ruoka-aikana


tiistai 7. tammikuuta 2014

Kenttätreeniä kuiteski

 Sunnuntaina mentiin Paten kans aamulla kentälle, tai siis sitten ku oli valosaa... Lähinnä siksi että kenttä oli nyt tosi hyvässä kunnossa. Ihme ilma oli taas. Sumua, eikä tuulen virettäkään. Pate sätkyili sekä mennessä että tullessä, kaikkea mahdollista ja mahdotonta.

 Kiemurreltiin kentällä joka suuntaan ja väisteltiin. Otin hiukan väistöjä ravissakin ja nekin meni aika hyvin. Polle pysyi rauhallisena ja jarrut toimi. Kerran tarjos laukkaa, muttei alkanut koheltamaan. Eli en laukannut lainkaan ja pidin tauon vähän väliä. Vasen puoli oli tosi hirveä, ravissa tuntui ettei taipunut lainkaan. Hiukan se siitä kyllä notkistui. Oltiin reissussa melkein kaks tuntia, vaikka mun mielestä vaan piipahdettiin kentällä.
Sätkyukko
 Vein Paten kotiin ja menin takaisin kentän liepeille. Kaveri osti keskiviikkona uuden pollen ja pääsin sen kanssa kurvailemaan hiukan kentälle ja maastoon. Hiukan pientä suokkiruunaa jännitti uusi satula, ratsastaja ja ympäristö, kentällä oli tosin jo kerran käynyt kyllä käsihevosena, samoin maastopätkällä, joka lopuksi käveltiin. Kaveri oli suokkitammansa kanssa mukana. Kävin tammankin selässä, vei mua mokoma vasemmalle 10-0. Ruuna sen sijaan toimi ihan kivasti minunkin kanssani, voisin kevennellä sen kanssa toistekkin =)
Etualalla iso Viivi-tamma ja takana pikku Elias-ruuna
 Mentiin tyttöjen kanssa vielä hiukan kävelyttämään kärryillä Omppua, pimeeseen taas kerran. Pikku lenkki sen takia, että leveä rintaremmi on tulossa vasta ja kärryillä oli kolmen akan pehvat, eli painoa ihan tarpeeks, vaikkei noi pikkutytöt paljon paina.

 Maanataina lähdin Paten kanssa taas kentälle pyörimään, edellisenä päivänä kun oli niin kivaa ja halusin jumpata vasenta puolta, sekä nähdä millainen koni on, kun tehdään töitä kaksi päivää peräkkäin pitkästä aikaa.
 Keli oli samanlainen kuin sunnuntaina, paitsi että alkoi jossain kohtaa sataa tihuuttaa. Pate sätkyili matkalla taas, vähemmän kuitenkin kuin sunnuntaina. Vasen puoli tosiaan oli paljon parempi. Tein ympyröitä ja voltteja, tosi hyvää ravia tuli. Se olikin tässä treenissä ainut hyvä.
 Pate oli tosi reippaan oloinen ja ajattelin ottaa pikku laukkapätkät, saisi päästellä höyryjä hiukan. Pate kiikutti mua sitten ympäri kenttää häntä suorana. Oikea laukka oli paikoin tosi hyvä, vasen koko ajan huono, sen lisäksi että polle kaatoi kurvit vasemmalle lapa edellä vaikka mitä yritit. Patella on ongelmana, että kun kerran nostaa laukan, se ei muuta teekkään. Se oli kesällä jo ihan hyvä ja muutkin askellajit löytyi. *huoh* Nyt se on vielä niin kankean oloinen etten uskalla kunnolla kääntää sitä riekkumasta, pelkään että menee nurin koko elukka. No kävelytin sitä maasta pari ympyrää niin että se rauhottui ravaamaan eteen ja alas lopuksi. Sitten taaperrettiin vielä kotiin. Laitoin sen kuivumaan hetkeksi talliin heinäkasan kanssa ja lähdin juoksuttamaan Ompun.
Höyrypää odottelee karsinaan pääsyä, tassujen viilennys
 Omppu leikki taas rodeoponia pari kierrosta jonka jälkeen ravattiin pitkät pätkät molempiin suuntiin ja tehtiin siirtymiä ravi-laukka-ravi-käynti-ravi. Meni ihan hyvin, poni oli hiukan väsähtäneen oloinen, sen lisäksi että juoksutin tällä kertaa liinassa, toki irti on mukavampi töttöröidä. Laukka on selvästi huonontunut nyt kun ei olla hypätty vähään aikaan.


Omppuli nätti ravi

Laukkaa
Moon ihan väsy....









Omppu sai loimen päällensä, Paten takin vaihdoin ja laitoin pollet ulos kuivumaan.




 Tänään vesisade taukosi illalla hetkeksi, kävelytin Patea vartin pihalla ja totesin taas ettei se osaa kävellä vasemmalla puolella. Pitäs varmaa opettaa (kattoo peiliin...).