Jihaa!

Tänään aamulla tallissa oli rauhallista ja karsinat siistit. Viime vuonna Omppu oli koko uuden vuoden päivän ihan vitipää ja molemmat karsinat oli myllätty. Vuoden vaihtuminen sujui siis rauhallisissa merkeissä, mä nukuin, ja näköjään hepatkin.

 Pate oli aika rauhallista poikaa pari päivää sunnuntain maastolenkin jälkeen. Aamusin se nukkui vielä maaten kun menin laittamaan niitä ulos. Yhtään jäykältä tai kipeeltä se ei vaikuttanu, päin vastoin, käytävässäkin kääntyi suhahtaen, kuukausi sitten kääntyminen oli tosi kankeen näköistä.

 Tänään lähdin sitten kentälle, kuinkas muuten tammikuun ensimmäisenä päivänä... Eka kenttätreeni viiteen kuukauteen. Kentän pinta oli sula, ilmeisesti jäätä kuitenkin alla, koska ei upottanut yhtään. Jousti kuitenkin niin ettei ollut kova, eikä myöskään ollut lätäköitä.
 Meiltä on metsän kautta pari kilometriä kentälle, mikä on sopiva käyntimatka mennen tullen. Kentällä pääsee heti hommiin ja loppukäynnit on taattu.

 Pate taapersi ihan rauhallisesti kentälle ja alettiin heti tehdä avotaivutusta, voltteja, ympyrää suuntaa vaihtaen ja pikku pätkiä väistöjä. Ensimmäiset rauhalliset ravikierrokset meni oikein hyvin. Hiukan se siitä sitten kuumui kyllä, kunto ei kestä ja päässä keittää. Mitään pukkeja ei tullut kuitenkaan, nosti vaan laukan aina vasemmalle, vaikka yritin mitä muuta. Se siis nostaa vasemman laukan paikaltaan.

 Sain sen lopulta rauhoittumaankin. Oikealle se halusi laukata kierrostolkulla ja annoin mennä, koska se säilytti tahdin, sekä laadun koko ajan. Se polkee allensa tosi hyvin nykyään oikeassa laukassa, vasen on siihen verrattuna ihan kuuraa. Sain myös vasemmalle pari kunnon pätkää, mikä tarkoittaa ettei se kaatanu lapa edellä sisään. Sitten ravattiin pitkin ohjin ihan pikku hetki jonka jälkeen taaperrettiin kotiin. Yleensä on ravattu lopuksi ihan kunnolla mut nyt sillä ei riitä kunto.

 Avattiin kotiin tullessa Paten kanssa takaportti valmiiksi Ompulle, nyt se onnistui jo heti =) Eli siis niin et avasin sen selästä.

Keinuheppa

                                          Puuh....

 Lähdin Ompun kanssa lenkille myös. Jätin suojat ja huput pois, on ollut niin rauhallinen viime aikoina. Mut ei ollu tänään. Se oli tosi tomera heti ja mettästä juostiin kotiin asti. Annoin mennä kun kipitti nätisti. Viiminen mäki kuitenkin tultiin niin täyttä kiitoo laukkaa et kävin tien päässä kääntämässä ja hölkättiin tovi takasin päin. Sit se pystyi kävelemään kotiin. Mies oli pihalla ja kyseli mikä siellä niin kovin jytisi, ilmeisesti jotain raketteja vielä ammuttiin, en vaan kuullut sitä ponin kohellukselta. Ja ilmeisesti Omppu pelkäsi meteliä kun niin sinkosi. Ei kuitenkaan pukitellut. Se on tosiaan äänille tosi herkkä.

 Villiponista ei otettu tänään kuvia vaan esittelyssä Mynämäen match show BIS3, Omppu (ja onnellinen omistaja) vuodelta 2013.

 P.S. Mua ketuttaa vieläkin se hävinnyt viime vuosi. Siinä oli paljon kivaa Ompusta mitä alkuvuodesta touhuttiin. Ehkä teen sen Ompusta uudelleen =) Tai ripottelen sinne tänne täytteeksi...