Peikkoja

Perjantaina lähdettiin illalla Paten kanssa hölkkäilemään vaihteeksi maastoon. Saatin mies pitkästä aikaa seuraksi. Pate tykkää juosta fillarin perässä, sain puolessa matkassa vasta sen menemään ohi. Alkumatkan Pate taapersi myös kiltisti veturina. Siitä lähdettiinkin reitille, mistä on aina tultu, mutta ei koskaan ole menty siihen suuntaan. No olihan se jännää tietty.
 Miehellä oli tietty kaikki härpäkkeet mukana, joten selvisi, että mun matka-arvio heitti taas useamman kilometrin alakanttiin. Matka oli 17,8 kilometriä, meillä meni kaks tuntia, mutta pysähdyttiin muutaman kerran. Hölkättiin tosi paljon, koska melkein koko reitti oli siinä kunnossa, ja pyrähdettiin silloin tällöin kunnon laukkapätkä. Kaikilla oli kunnon hiki ja ilta-aurinkokin paisteli mukavasti.

Maastolenkillä

 Nyt on kaikki loimet ja muut tekstiilit pesty. Olisko sitten valjaiden kuuraus? Vai tallin pesu? Kyllä sen loman saa kulumaan...
 Koevedokset kelpuutettiin, joten sain lisää maalattavaa, kuva alla.

Mies väkersi läjän palikoita lisää. Siinä on Ompulla sitten koivissa nostelemista kavaleteilla....

 Lauantaina lähdin kaveria moikkaamaan ja pääsin vaihteeksi ihan hevosen kärreille. Mukavasti, ja vähän vauhdikkaammin kuin ponilla matka taittui. Kiva, lämmin ilma ja juoruseuraa.
 Sohvin ja tallin muiden karvakorvien seikkailuista voi lukea http://www.omituinenprojekti.blogspot.fi/

Suomenhevonenhan se siinä :)

 Yhdeksän aikaan illalla kurvasin taas Omppu traikussa toiseen pihaan ja tädit lähti poneineen hurvittelemaan lauantai-ilta-ajelulle. Ponit käyttäytyi taas hyvin ja tokottivat menemään tärkeinä. Pari tuntia saatiin hyvin kulumaan. Mikäs näin kesällä, kun valoa riittää. Ja lomalla, kun saa nukkua aamulla!

 28.6.14 Ponikaverukset taas lauantai-lenkillä. Tosi huono kuva...

 Sunnuntaina Paten kanssa kolmen vartin koulutreeni ja tunnin maastot päälle.
 Aloitettiin käynnissä päätyyn seis, muutaman askeleen väistö pitkälle sivulle, avotaivutukseen, keskelle kenttää voltti, uralla pari askelta avoa, käynnin pidennys ja taas päätyyn seis. Siitä uudestaan pieni käynti. Muuten meni aika hyvin, mutta pysähdykset, ja varsinkin paikallaan olo olivat tänään aluksi vaikeita. Väänsin tätä monta kierrosta, välillä suuntaa vaihtaen ja Patelta alkoi jo palaa käämit.

 Kentällä oli vielä estekkin! Sitäkin piti koheltaa, tiedä jos vaikka hypättäisiin.

 Lisäksi toisessa päädyssä, metsän puolella oli tosi vaikea tehdä töitä, sinne oli varmaan muuttanu peikkoperhe. Tai dinosauruksia. Toinen pääty, missä kolme kaveria pupelsi ja vilkuili meidän touhuja, oli paljon kivempi. Tätä ei ilmene tietysti silloin kun siellä ei ole muita. Missä lie ne peikot silloin majailee.

Seiso yksinäs...

29.6.14

 Ravissa tein päätyihin edelleen pysähdyksen, suoraan siirtymä raviin, pitkällä sivulla pari askelta avoa, siirtymä käyntiin ja voltti, jonka jälkeen uudestaan ravi ja pari askelta avoa. Suoristus ennen kulmaa ja taas pysähdys. Pysähdykset sujui jo, välillä hiukan tapellen, siirtymät käyntiin sujui yllättäen ihan hyvin. Raviin siirtymät suurimmaksi osaksi ihan okei, mitä nyt välillä röjähdetään ohjille ja kiskotaan niistä. Ja mä pystyin istumaan ihan hyvin vasempaan suntaan harjotusraviin. Ihme.

 Laukat tein sitten siellä kamujen vieressä, toisessa päädyssä kun tuli ihme loikkia. Ratsastin ovaalilla, tehden päätyyn välillä pienen ympyrän vauhtia hidastaen. Muutaman yrityksen jälkeen jälkimmäinenkin sujui. Oikea laukka oli taas kivaa, anti mennä vaan-laukkaa. Vasen oli aluksi edelleen varsinaista kuuraa, mutta väänsin sen pikkuympyränkin silti.

 Tein vielä ympyrällä siirtymiä raviin ja uudelleen laukkaan ja apua, oikealle ne onnistui heti. Siirtyi ihan kivasti ja ravi pysyi vielä rentona ja rauhallisenakin. Tein oikeaan kolme onnistunutta siirtymää ja vaihdoin suuntaa. Vasempaan Pate alkoi sitten koheltaa, siirtyi kyllä raviin, mutta nosti laukan omia aikojaan rauhoittumisesta puhumattakaan. Oikeestaan ihan hyvä, se suunta kun oli laukattu vähemmän ja kun se oli niin kamala. Annoin sitten mennä pohkeella tokottaen, raipalla naputtaen, sisäohjassa killuen ja istuen vaikka miten. Sainpa sitten sen kaatumisen loppumaan ja puhtia siihen laukkaan =) Siihen oli sitten pakko lopettaa tää kerta. Oikeastaan olisi pitänyt varmaan lopettaa jo niihin onnistuneisiin ravisiirtymiin...

 Tässä vielä lisää kuvia lutusesta pullaponista.

Ei pysty nyt, mä näin peikon, ihan varmaan näin. Tai ainakin kuulin. Jotain.

P*****e

Protesti. Jostain. Mut ei taho kuitenkaan.

 Pieniä puutteita vielä tossa perusratsastuksessa =) Mut ihanaa, että noi siirtymät alaspäin alkaa pikku hiljaa sujua. Edes sillon tällön.

 Tänään jatkettiin myös koppitreeniä lenksun jälkeen. Ekalla kerralla meni suoraan, toisella kerralla sekunnin mietintä ja kolmannella taas suoraan. Tällä kertaa laitettiin myös luukku välissä kiinni ja Pate sai syödä hetken aina kopissa tuoretta heinää. Lastaussillalle pysähdyttiin edelleen purkaessa. Nyt se oikein odotti sitä ja pysähtyi moneen kertaan.

 Tiistaina pitäisi siis olla valmennus. Katsoo mitä sääolot näyttää, pääseekö loman aikana muuta kuin uimatreeneihin.

Lomakuulumisia

Tässä vielä lauantai-illan ponivaljakot. Sain kuvat vasta kun postaus oli jo lähtenyt. Mä kun kirjottelen näitä aina öisin. Kuvat ottanut Siiri Kaskinen. http://skaskinen.blogspot.fi/ 

 Uljaat pollet (kyttää traktoria) 21.6.14

21.6.14 Vauhdin hurmaa =)

 Maanataina mentiin Paten kanssa kentälle. Tarkoitus oli tarkistaa taivutukset ja siirtymät tiistain valkkua varten. Ettei tarttis siellä niitä hinkata. Ja sujuihan ne sitten...

 Ensin tein taas päätyn voltin/ pienen ympyrän, vaihdoin taivutuksen (ja ravissa kevennyksen), väistätin samaan reunaan mistä oli tultukkin, tein toiseen päätyyn pysähdyksen ja avotaivutus vielä pätkän pitkälle sivulle. Eli samaa hommaa kuin viimeksi. Sujui tosi hyvin, polle tiesi tasan mitä tehdä. Vasempaan oli tosi hyvä ja nyt sain väistöihinkin terävyyttä.

 Tästä siirryin tekemään koko kentällä kahdeksikoa ihan vaan ravissa. Paten mielestä se oli ilmeisen turhaa ja tylsää, koska päätti, että nyt alkoi laukkaosio. No mitäs siinä. Voin toki pitää sen käynnissä/ ravissa, mutta oppiiko se mitään, onkin ihan eri juttu.
 Viiletettiin sitten ympyröitä ja koko kenttää molemmissa laukoissa. Pysäytin päätyyn edelleen välillä ja se sujui ihan hyvin, samoin suunnanvaihdot ravin kautta. Vasempaan on taas iloisesti kaatanut, joten ratsastin sitä suoraksi neliöllä ja sainkin ihan laadukkaita askelia.

 Sitten kun sain vihdoin kivoja siirtymiä raviin, siirryttin taas tehtävään. Tein koko kentällä päätyihin aina pysähdyksen, josta siirryin suoraan raviin, pitkällä sivulla käyntiin ja siitä taas raviin. Nää sujui nyt vallan hyvin, kun enimmät höyryt oli päästelty. Paukkuja piti kyllä säästää valmennukseen...

 Siirtymät alas tein pääasiassa istunnalla, jaloilla ja raipalla. Tää toimi ihan hyvin ja meillä oli taas käytössä full cheek- kuolain meksikolaisella turpiksella, kuten viimeksikin. Se tuntuu sopivan Patelle hyvin, ja pysyy sillä hanskassa. Vetoleikkiin sen kanssa on turha ryhtyä millään kuolaimella, sen leikin on jo valmiiksi hävinnyt.
 Laukkailtiin hiukan kotiinkin päin, kiire ei ollut ja käynti oli tosi laadukasta ja tahdikasta.

Möngihän täti alas ja avaa toi portti, sit päästään kotiin :)

 Kotiin päästyämme jalat kylmättiin ja Paten treeni jatkui. Koppiin meneminen on ollut viime aikoina hankalaa, joten ajatttelin lomalla ajankuluksi harjoitella sitäkin.
 Mies tuli taas auttamaan. Liinoja ei nyt tarvittu lainkaan, Pate tallusti koppiin heti pienellä raipan uhkauksella. Palkaksi tuli ämpäristä porkkana- omena- leipä- palacocktailia.Pyynnöstä ulos peruuttaessa pysähdyttiin vielä lastaussillalle natustamaan omenaa. Pate ei ole loikkinut ulos, mutta en halua, että alkaa moista tekemäänkään. Muutaman minuutin tauko ja uudestaan. Neljännellä kerralla tallusti suoraan koppiin ilman raippaa ja pääsi sitten palkaksi karsinaan nukkumaan.

 Ja niin siinä sitten kävi, että tiistain valkku peruuntui. Kentällä olisi salamoiden välkeessä voinut ottaa uimatreeniä :)
 Kaikki oli pakattuna, mutta taivaalla puksutti salamoiva, jyrisevä pilvi toisensa perään, roiskien maahan vettä ja rakeita kaatamalla. No ens viikolla uusi yritys. Tää kyllä hiukan harmitti, mutta pitää muistaa, että viimeksi kun meidän valmennus peruuntui, oli Patella kavioluun murtuma. Yks viikko sinne tänne ei merkkaa mitään.
 En lopulta uskaltanut lähteä edes nurkkiin maastoon...

Mies haki pollet laitumelta sisälle pilven numero 1 tullessa. Ehtivät hyvin sisälle ennen tosi sadetta ja rakeita. Kuva otettu ikkunan läpi, kyllä tässäkin kastuu... Raasut. Ja kauhee pauke. 

 Keskiviikkona lähdettiin Paten kanssa kentälle taas tekemään tunnin treeni, eli kahden tunnin lenkki. Herra olikin varsin veikeellä tuulella taas... Tosin nää meidän kaverit vieressä saattoi aiheuttaa jonkun näköistä kuuroutta ratsastajan pyynnöille.
 Pitää kokeilla ratsastaa ensin sillä kaikki askellajit läpi sen kummempia vääntämättä, josko olis paremmin korvat. Tai sitten se ei jaksa enää mitään... No ainakin tälläisillä kerroilla, kun mennä viuhdotaan vaan ilosena menemään. Kunto ei ole vieläkään palautunut, vaikka lihakset alkaakin jo palailla entiselleen. Hyppäämisetkin on toistaiseksi ollut siinä mun mummoköröttelykerrassa, kun viime kesänä mentiin melkein joka viikko jotain. ( Juu ja mä en killunut siellä aina..)

 Testissä oli myös uusi satulavyö. Tällä satula pysyi suorassa ja koska sitä ei tarvinnut kiristää niin paljon, se toivottavasti ei aiheuta hiertymää etujalan taakse. Jokakesäinen ongelma...
 Omppu sai juoksutusvyönsä ja ohjat. Harjoittelen ponin kanssa, jos vaikka Pateakin sitten joskus ohjilla...

Uusi, testattu (eli jo likainen) satulavyö. Omppu sai nyt sitten kankaisen juoksutusvyön.

 Tein käynnissä ensin muutaman kierroksen molempiin suuntiin pysähdyksen päätyihin, suoralle pätkän avoa ja siitä voltin. Koitin tarkistella varsinkin vasemman pohkeen läpimenon. No menihän se käynnissä ;)

 Sitten taas pysähdykset edelleen päätyihin, siitä suoraan ravi, suoralla käyntiin ja takaisin raviin. Täähän meni jo hyvin, onhan sitä hinkattu. Koitin jatkaa laukassa, mutta luovutin parin kierroksen jälkeen. En saanut sitä kunnolla käyntiin. Niinku piste. Siitä sähellyksestä ei nyt ainakaan nouse myötälaukka. Ja kenttä oli liukas, Pate liukasteli heti ensimmäisessä siirtymä-yrityksessä.

  Tein laukat sitten ympyrällä ja pysähdyin oikeassa keskelle (koska siinä ei ollut liukasta) ja vasemmassa reunaan, se tehtiin toisessa päädyssä ja neliönä (koska siinä kenttä oli niin pehmeä keskeltä vedenpaisumuksen jäljiltä). Pysähdykset sujui edelleen, välillä hiukan huonommin... Laukka oli oikealle hiukan voimatonta, mutta ihan siedettävää. Vasemmalle kaadettiinkin taas ihan possuna. Tässä vaadittaisiin sitä taitoa. Ja mistähän sitä löytyisi? Ja sain sen jo ihan hyväks...

 Väistätin vielä molemmissa laukoissa uralle. Oikea onnistui tosi hyvin jo, vasemmassakin tuli yritystä.

Meillä oli hiukan häiriöö =) Pysähdyttiin silti.

25.6.14 Toinen korva on OSITTAIN ratsastajalla...

25.6.14

Kehunko heppaa vai puuskutanko? =) Pysähdys oikeasta laukasta.

Vauhtia riittää...

25.6.14

Vasemmassa laukassa ratsastin neliöllä "kulmat" kääntämällä reilusti, jotta sain Paten edes hetkeksi oikein päin.

 Jäin vielä ravailemaan kuvaajan ja lapsen poistuttua pelipaikalta. Säätelin ravia välillä temmoltaan tosi hitaaksi ja tahti säilyi hyvin siinäkin. Taipuikin vihdoin hyvin...

 Laukkailtiin vielä kotiinkin päin iloisesti. Olisi varmaan pitänyt mennä toinenkin tunti.

 Omppu pääsi vielä mun ja Julian kanssa laskevassa auringossa reilu seitsemän kilsan iltahölkkälenkille. Käveltiin vaan metsäpätkät ja asfaltti. Ihan kunnon lenkki, kun meitä oli kärryillä kaksi. Omppu otti autotkin taas ihan hienosti, huput korvilla tosin. Kivet on välillä kytättävä tarkkaan. Ei pelota niinkään laumoina mutta yksittäiset kivet, ne vasta on...

Omppu 20.6.14

 Kuorrutin hepat öttymyrkyllä ja laitoin ulos nukkumaan. Sisällä kuorsaaminen aiheuttaa näköjään pölövirtaa. Ainakin toisille.

 Torstain hepat saikin olla koko päivän isolla laitumella vapaalla. Mä en ollut. Vapaalla.

 Kolusin valjashuoneen kaapit. Yläkaapit ei ehkä näytä siisteiltä, mutta löydän nyt tavarat ja ne on järjestyksessä. Pitäis kyllä kaupata/ antaa pois noita rojuja mitkä ei sovi, tai muuten vaan ovat käyttämättä.
 Alakaapitkin järjestelin uudelleen. Paten ja Ompun satulahuovat ja loimet ovat nyt omissa laatikoissaan ja talviloimet eri osastossa. Ei tarvitse myllätä niin paljon, kun hakee jotain. Osa loimista ja huovista tosin löysi kotinsa tilanpuutteen vuoksi ihan hyllystä....

Kaapit siivottu.

  Maalatakkin hiukan ehtisin.

Mitäs tässä on tulossa?

  Pyykkikone jyskytti koko päivän, nyt kun se vedenpaisumus loppui. Sain osan jo kuivaksi ja paikoilleenkin.

Operaatio pyykkäys

26.6.14 Iltapala. Katoskin on saanut punaista väriä.

 Tallissakin oon ehtinyt mylläämään :)

Vko:25 ja LOMA :)

 Tiistaina taaperrettiin taas Paten kans kentälle ottamaan ihan kunnon treeni. Tein taas päädystä väistön uralle ja siitä käynnissä voltin, ravissa ympyrän, joka kyllä pienentyi melkein voltiksi parin kierroksen jälkeen. Pidin kunnon taivutuksen koko ajan. Meni hyvin, vasenkin puoli.
 Tällä kertaa jatkoin myös laukassa ja sekin onnistui, jee! Oikeassa laukassa väisti vasemmalle tosi hyvin, toinen suunta ei ollut niin hyvä, mutta sujui kyllä. Onpa kiva kun vihdoin voi laukassa tehdä muutakin kuin ikuisia ympyröitä =)
 Ravattiin ja laukattiin myös ihan pääty-ympyrällä. Useampi pysähdys tehtiin myös ravista keskelle kenttää, josta jatkettiin harjoitusravissa jompaan kumpaan suuntaan ja taas keskelle kenttää seis.
  Patella oli virtaa taas vaikka muille jakaa. Vaikka laukattiin polle ihan höyryäväksi kentällä, tultiin kotiinkin kunnon laukkapätkät.
 Kuva viime viikolta.

14.6.14

 Keskiviikkona Anni lähti Ompulla mun ja Paten kans maastoon. Omppu oli onnesta soikeena. Se on viimeks päässy maastoon kaverin kanssa viime kesänä ja tykkää maastoilla kaverin kanssa. Maastossa se on reipas, ei turhia kyttäile ja menee mistä vaan. Kovaa pörinää pitävät ajoneuvot on pelottavia vielä.
 Mentiin kahden tunnin lenkki, joku 12 kilsaa kai. Juostiin kyllä pitkät pätkät ja Omppukin pääsi laukkaamaan suoraan kunnolla. Kärryjen edessä kun mami ei anna laukata... Omppu ei ollu edes just hiessä, Pate hiukan oli. Patella oli jotain pölövirtaa muutenkin ja jäkitti yhteen kohtaan oikeen kunnolla. Kyllä siitäkin lähdettiin eteenpäin aikamme peruuteltuamme... Raipasta ei ollut mitään apua edelleen.
 Oli kyllä taas niin mukavaa, kun oli seuraa!

Anni ja tomera Omppu-maastoponi 18.6.14

Anni ja Omppu 18.6.14

 Hepat meni yöksi ulos, joten mies haki ne torstaina iltapäivällä sisälle ottamaan torkut. Pate lähti taas illalla kentälle treenaamaan, tällä kertaa kaverini Mintun kanssa. Löntysteltiin siis kentälle, Julia lähti seuraksi fillarilla.

 Minttu istuu paljon paremmin kuin minä ja oli kiva huomata, että amatöörin kouluttama heppa toimii myös jonkun muun alla =) Niinku et on myös jarrut. Niitä on etsitty tuntitolkulla... Ja korvat. Tosin hiki siellä tehosekoittimen päällä tulee muillekkin, kuulemma ;)
 Tehtiin ensin väistö reunaan ja siitä voltti käynnissä, ravissa ja laukassa ympyrä. Käynti oli tosi koottua,  Patea aluksi jännitti ja se leikki taas suullaan. Rauhottui kyllä nopeasti, kun tehtiin tuttuja harjoituksia, eikä mitään hirveää tapahtunutkaan. Se myös kohelsi aluksi tapansa mukaan, mutta ihan hienon näköisiä suorituksia tuli. Laukkakin hyytyi tietysti, eikä ollut enää hyvä ratsastaa.
 Seuraavaksi tehtiin kahdeksikkoa kaikissa askellajeissa, aina pysähdyksen kautta suuntaa vaihtaen. Oli hyvän näköistä ja pysähdykset tasapainoisia. Lopuksi Minttu sai oikein ratsastaa laukkaa kulmaan ennen pysähdystä. Laukka oli rauhallista ja ravi hidastempoista ja ilmavaa. Minttu pystyy säätelemään ravia ihan istumalla. On treenannu ties mitä kehonhallinta juttuja. Kaikki askellajit näytti kyllä käheiltä!

 Nää veti reilusti toista tuntia. Pate ei jaksanut enää laukata, kun mä kipusin selkään, oli niin sitä mieltä, että työt oli tehty tältä illalta. Ei sitten väännetty mitään enää. Taaperrettiin kotiinkin käyntiä ihan rauhallisesti vaihteeksi.

19.6.14 Minttu ja Pate.

19.6.14

19.6.14

 Pari kuvaa Omppu-agilityponista toukokuulta.

27.5.14

27.5.14

19.6.14 Iitu ja Piipaa 

Juhannusaattona pollet oli vapaalla ja keskikesän juhlan kunniaksi kerrankin isolla laitsalla koko päivän. Kun ovat niin laihojakin... *huoh*

20.6.14 Vaivihkaa hiivin kattomaan mitä siellä kykit...

20.6.14

 Lauantaina Pate pääsi kahden tunnin lenksulle, josta tunti väännettiin kentällä.
 Tehtiin täyskaarto aina kentän samaan päätyyn, taivutuksen vaihto ja sitten väistäen uralle, ensin käynnisssä ja sitten ravissa. Päätyyn keskelle vielä joka kerta pysähdys ja pitkällä sivulla pätkä avotaivutusta. Väistö olisi saanut olla tomerampi, pysähdys sujui joka kerta, samoin avo oli nyt tosi hyvää ja taivutuskin kunnollinen. Tässä saa ihan keskittyä, kun koko ajan tulee joku tehtävä...
 Laukassa on väistetty vasta jokunen metri, joten siinä ratsastin suoraan uralle päin, vaihdoin taivutuksen ja nostin uuden laukan. Tää meni ihan hyvin. Ehtisin hyvin nostaa laukan aina ennen pysähdystä ja aina tuli jopa myötälaukka. Ja pysähdyttiinkin joka kerta päätyyn ja keskelle vielä. Sivu laukattiin suoraan muutaman kerran oikeassa raville pudoten.
 Laukkasin ja ravasin vielä hiukan ympyrällä, suuntaakin vaihdoin muutaman kerran. Laukan vaihto pysähdyksen kautta sujui hyvin ja tässä laukka on hyvä molempiin suuntiin. Vasempaan alkoi taas ympyrällä kaataa niin , että otin käyntiin voltille taivuttaen reilusti sisään ja väistätin takapäätä ulos. Nyt kun sisäpohje meni läpi, otettiin vasen laukka uudestaan ja hyvinhän se sitten meni. Loppuravit ja kotiin.

 Täti-ihmisten lauantai-illan huumaa... Eli tuuppasin Ompun koppiin, kärryt traikkuun kii ja hurautin kaverille. Siitä toinen ponski mukaan kärreineen ja tädit viilettivät parin tunnin lenksun reilusti hölkäten. 12-13 kilsaa ja hiukan tuli jo vilukin, kellokin puol ykstoista :)
 Omppu oli niin ihastunut uuteen tallissa huutavaan ponitammaystäväänsä, ettei meinannut kiivetä traikkuunkaan.
 Oli kivaa siis ponistakin, kun oli lenkkiseuraa. Molemmat käyttäytyikin vielä tosi hienosti.

Ponit ja tädit lenkillä 21.6.14

 Ja sit mennään kohti Joulua... Nyyh.Vaik lahjat onki kivoja.