Kuvapäivitys

 Huh, huh, sit on juhlat pidetty. Olen leiponut ja siivonnut tassut kipeiksi. En ole ehtinyt nukkumaan, ratsastamaan, enkä päivittämään blogia. Ja se kyllä ärsyttää. Yleensä kirjoitan samana päivänä kaiken ylös, koska seuraavana päivänä ei enää muista kaikkea...

 Viikolla 22, Pate pääsi kentälle torstain jälkeen vasta sunnuntaina. Tehtiin puolen tunnin juoksutreeni kentällä ja siihen kolmen vartin käpöstelymaastot.
 Kuvista päätellen tehtiin taas täyskaarto juttua niin, että päätyyn tehtiin voltin tapainen ja sivut tultiin aina avotaivutuksessa.
 Laukassa tehtiin ympyrä molempiin suuntiin, välillä suunta ravin kautta vaihtaen. Vauhtia näytti piisaavan ja keskittymiskykykin näytti olevan karkuteillä.

Tiistai-aamulla kengittäjä tuli laittamaan Ompun kenkään. Poni oli kasvattanut 9 viikossa kauheat sukset. Omppu käyttäytyi taas ihan hyvin.

Kengittäjää hymyilyttää

Poniakin hymyilyttää :)

Sitten Omppu pääsi lenkille testaamaan uudet popot. Se on taas ruvennut kävelemään ihanan reippaasti. Kyllä matka taittuu.

Paten kanssa menin kentälle ottamaan kolmen vartin treenin ja sitten puoleksi tunniksi maastoon. Tein ympyrää molempiin suuntiin kaikissa askellajeissa, vaihtaen suuntaa pääasiassa pysähdyksen kautta. Sain tosi kivaa pientä ravia molempiin suuntiin ja laukatkin oli ihan jes.Tämä kenttä on niin kova, etten viitsi paljon juokstuttaa siinä Patea. Näperretään vaan. Pollella oli korvatkin ja saatiin oikein laadukkaita pysähdyksiä ja siirtymiä.

Illalla meillä oli matoilta, eikä siis sen vuoksi treenejä. Eläinlääkäri oli pitämässä luennon tämän hetkisestä loishäätö-käyttännöstä ja kaikesta mahdollisesta siihen liittyvästä. Oli hyvä luento ja meitä oli oikein kiva porukka. Syksyllä pitäisi olla seuraava luento jostain muusta aiheesta. Sitä kyllä odotan. Ja sinne leivotaan itse munkit! Nytkin piti... Ja olisi pitänytkin.

Keskiviikkona käytiin Paten kanssa kentällä ottamassa kolmen vartin pikajuoksutreeni. Maastoineen siis puoltoista tuntia. Eli ravattiin ja laukattin. Sai sen ekaa kertaa siirtymään laukassa sivusuunnassa ulospäin suoralla, samalla törkeessä taivutuksessa sisälle päin. Hiki valui noroina pitkin jalkoja kun lähdettiin kotiin. Hiukan oli virtaa siis.

Perjantai-illalla pesin ponin, koska olin ilmoittanut sen näyttelyyn ja maksanut sen, ennen kuin tiesin sunnuntain juhlista. Käytiin näyttäytymässä lauantaina pelipaikalla, viime tingassa. Me kun ollaan aina ajoissa, ja nyt meidät huudettiin kehään. Tosin oltiin lähtölistalla väärässä paikassa... 

Saatiin kuitenkin kakkospalkinto, Omppu oli ihan väsynyt oltuaan ulkona aamusta iltaan ja sai moitetta liikkeistään ensimmäistä kertaa. Mutta oli se vallan mukava esitettävä ihan väsyneenä :)

Se alkaa olla aika lihaksikaskin. Ei taida tuomarit pyllylihaksia paljon arvostaa. Vaikkei Omppu mikään näyttelyponi edes kyllä ole. Sellanen keskinkertainen.

Kaverit tuli kopilla lauantai-illalla pihalle ja lähti tästä maastoon. Yhtään ei ottanut päähän kun ei ehtinyt mukaan... Keittiöön vaan kakkua väsäämään.

Lauantai-illan yksi tekele

Sunnuntai-illalla lähdin Paten kanssa maastoon rentoutumaan. Olin niin väsynyt, että kilsan jälkeen meinasin soittaa kaverille, ajattelin että sinne pyörryn... Piristyin kuitenkin ja paineltiin noin 13 kilometrin reipas lenkki ja juostiin paljon. Ja oli hauskaa. Patella oli yllättäen virtaa vaikka muille jakaa.

25.4.14 Täti ja mussukka

Maanantaina Omppu pääsi pitkästä aikaa taas ratsuhommiin Lindan kanssa. Kyllä oli ponilla motivaatio kohdillaan! Hiekkalaatikon kiertäminen onkin vallan mukavaa vaihtelua. Poni pehmeni nopeasti ja Linda sai hyvät taivutukset, pysähdykset, peruutukset, siirtymät paikaltaan käyntiin ja raviin, sekä laukan nostot. Väänsivät melkein puoltoista tuntia ja Omppu pärski tyytyväisenä. Käynti oli kentälläkin tosi reipasta ja aktiivista. Parin vuoden takaisista jumituksista ei ollut tietoakaan. Eikä raippaakaan tarvita enää.

Poni ja tyttö, kaunokaiset

Täti opettaa hepat nostamaan laukan, ei röjähtämään siihen.

Tiistaina päästiin Paten kanssa vihdoin taas valmennukseen. Lastaus sujui taas liinojen kanssa.

Pate oli kiva ratsastaa. Tehtiin ensin käynnissä neliötä kunnnon taivutuksella niin,että siirrettiin etupää ulos kulmissa ja keskelle voltti kunnon taivutuksella. Samaa ravissa ja vielä laukassa. Käynnissä ja ravissa sujui välillä oikein mallikkaasti. Laukassa Pate sitten hiukan jo hyytyikin. Oikea vielä meneteli, mutta vasen oli kuuraa. Ennen laukkaa siirrettiin vielä käynnissä etupäätä askel ulos ja kolme sisälle, niin että asetus säilyi koko ajan.

Oli kyllä tosi hyvä treeni ja taas huomasi miten paljon se taivutus vaikuttaa. Vasemmalle Pate pääsee aina juoksemaan kulmaan, kun vie sisäohjan. Eikä se aina voi tulla sinne, koska mä istun siellä vasemmalla... Ravi oli kuitenkin kivaa. Nyt kun ollaan hinkattu sitä pikkuravia, voin keskittyä hiukan muuhunkin kuin kydissä pysymiseen.

Tiedossa olisi toivottavasti maastoiluseuraa torstai-illalle ja perjantaina olisi tarkoitus suunnata Ypäjälle katsomaan kunnon ratsastusta =)