Mamin mussukat: Lomakuulumisia

Tässä vielä lauantai-illan ponivaljakot. Sain kuvat vasta kun postaus oli jo lähtenyt. Mä kun kirjottelen näitä aina öisin. Kuvat ottanut Siiri Kaskinen. http://skaskinen.blogspot.fi/

Uljaat pollet (kyttää traktoria) 21.6.14

21.6.14 Vauhdin hurmaa =)

Maanataina mentiin Paten kanssa kentälle. Tarkoitus oli tarkistaa taivutukset ja siirtymät tiistain valkkua varten. Ettei tarttis siellä niitä hinkata. Ja sujuihan ne sitten...

Ensin tein taas päätyn voltin/ pienen ympyrän, vaihdoin taivutuksen (ja ravissa kevennyksen), väistätin samaan reunaan mistä oli tultukkin, tein toiseen päätyyn pysähdyksen ja avotaivutus vielä pätkän pitkälle sivulle. Eli samaa hommaa kuin viimeksi. Sujui tosi hyvin, polle tiesi tasan mitä tehdä. Vasempaan oli tosi hyvä ja nyt sain väistöihinkin terävyyttä.

Tästä siirryin tekemään koko kentällä kahdeksikoa ihan vaan ravissa. Paten mielestä se oli ilmeisen turhaa ja tylsää, koska päätti, että nyt alkoi laukkaosio. No mitäs siinä. Voin toki pitää sen käynnissä/ ravissa, mutta oppiiko se mitään, onkin ihan eri juttu.
Viiletettiin sitten ympyröitä ja koko kenttää molemmissa laukoissa. Pysäytin päätyyn edelleen välillä ja se sujui ihan hyvin, samoin suunnanvaihdot ravin kautta. Vasempaan on taas iloisesti kaatanut, joten ratsastin sitä suoraksi neliöllä ja sainkin ihan laadukkaita askelia.

Sitten kun sain vihdoin kivoja siirtymiä raviin, siirryttin taas tehtävään. Tein koko kentällä päätyihin aina pysähdyksen, josta siirryin suoraan raviin, pitkällä sivulla käyntiin ja siitä taas raviin. Nää sujui nyt vallan hyvin, kun enimmät höyryt oli päästelty. Paukkuja piti kyllä säästää valmennukseen...

Siirtymät alas tein pääasiassa istunnalla, jaloilla ja raipalla. Tää toimi ihan hyvin ja meillä oli taas käytössä full cheek- kuolain meksikolaisella turpiksella, kuten viimeksikin. Se tuntuu sopivan Patelle hyvin, ja pysyy sillä hanskassa. Vetoleikkiin sen kanssa on turha ryhtyä millään kuolaimella, sen leikin on jo valmiiksi hävinnyt.
Laukkailtiin hiukan kotiinkin päin, kiire ei ollut ja käynti oli tosi laadukasta ja tahdikasta.

Möngihän täti alas ja avaa toi portti, sit päästään kotiin :)

Kotiin päästyämme jalat kylmättiin ja Paten treeni jatkui. Koppiin meneminen on ollut viime aikoina hankalaa, joten ajatttelin lomalla ajankuluksi harjoitella sitäkin.
Mies tuli taas auttamaan. Liinoja ei nyt tarvittu lainkaan, Pate tallusti koppiin heti pienellä raipan uhkauksella. Palkaksi tuli ämpäristä porkkana- omena- leipä- palacocktailia.Pyynnöstä ulos peruuttaessa pysähdyttiin vielä lastaussillalle natustamaan omenaa. Pate ei ole loikkinut ulos, mutta en halua, että alkaa moista tekemäänkään. Muutaman minuutin tauko ja uudestaan. Neljännellä kerralla tallusti suoraan koppiin ilman raippaa ja pääsi sitten palkaksi karsinaan nukkumaan.

Ja niin siinä sitten kävi, että tiistain valkku peruuntui. Kentällä olisi salamoiden välkeessä voinut ottaa uimatreeniä :)
Kaikki oli pakattuna, mutta taivaalla puksutti salamoiva, jyrisevä pilvi toisensa perään, roiskien maahan vettä ja rakeita kaatamalla. No ens viikolla uusi yritys. Tää kyllä hiukan harmitti, mutta pitää muistaa, että viimeksi kun meidän valmennus peruuntui, oli Patella kavioluun murtuma. Yks viikko sinne tänne ei merkkaa mitään.
En lopulta uskaltanut lähteä edes nurkkiin maastoon...

Mies haki pollet laitumelta sisälle pilven numero 1 tullessa. Ehtivät hyvin sisälle ennen tosi sadetta ja rakeita. Kuva otettu ikkunan läpi, kyllä tässäkin kastuu... Raasut. Ja kauhee pauke.

Keskiviikkona lähdettiin Paten kanssa kentälle taas tekemään tunnin treeni, eli kahden tunnin lenkki. Herra olikin varsin veikeellä tuulella taas... Tosin nää meidän kaverit vieressä saattoi aiheuttaa jonkun näköistä kuuroutta ratsastajan pyynnöille.
Pitää kokeilla ratsastaa ensin sillä kaikki askellajit läpi sen kummempia vääntämättä, josko olis paremmin korvat. Tai sitten se ei jaksa enää mitään... No ainakin tälläisillä kerroilla, kun mennä viuhdotaan vaan ilosena menemään. Kunto ei ole vieläkään palautunut, vaikka lihakset alkaakin jo palailla entiselleen. Hyppäämisetkin on toistaiseksi ollut siinä mun mummoköröttelykerrassa, kun viime kesänä mentiin melkein joka viikko jotain. ( Juu ja mä en killunut siellä aina..)

Testissä oli myös uusi satulavyö. Tällä satula pysyi suorassa ja koska sitä ei tarvinnut kiristää niin paljon, se toivottavasti ei aiheuta hiertymää etujalan taakse. Jokakesäinen ongelma...
Omppu sai juoksutusvyönsä ja ohjat. Harjoittelen ponin kanssa, jos vaikka Pateakin sitten joskus ohjilla...

Uusi, testattu (eli jo likainen) satulavyö. Omppu sai nyt sitten kankaisen juoksutusvyön.

Tein käynnissä ensin muutaman kierroksen molempiin suuntiin pysähdyksen päätyihin, suoralle pätkän avoa ja siitä voltin. Koitin tarkistella varsinkin vasemman pohkeen läpimenon. No menihän se käynnissä ;)

Sitten taas pysähdykset edelleen päätyihin, siitä suoraan ravi, suoralla käyntiin ja takaisin raviin. Täähän meni jo hyvin, onhan sitä hinkattu. Koitin jatkaa laukassa, mutta luovutin parin kierroksen jälkeen. En saanut sitä kunnolla käyntiin. Niinku piste. Siitä sähellyksestä ei nyt ainakaan nouse myötälaukka. Ja kenttä oli liukas, Pate liukasteli heti ensimmäisessä siirtymä-yrityksessä.

Tein laukat sitten ympyrällä ja pysähdyin oikeassa keskelle (koska siinä ei ollut liukasta) ja vasemmassa reunaan, se tehtiin toisessa päädyssä ja neliönä (koska siinä kenttä oli niin pehmeä keskeltä vedenpaisumuksen jäljiltä). Pysähdykset sujui edelleen, välillä hiukan huonommin... Laukka oli oikealle hiukan voimatonta, mutta ihan siedettävää. Vasemmalle kaadettiinkin taas ihan possuna. Tässä vaadittaisiin sitä taitoa. Ja mistähän sitä löytyisi? Ja sain sen jo ihan hyväks...

Väistätin vielä molemmissa laukoissa uralle. Oikea onnistui tosi hyvin jo, vasemmassakin tuli yritystä.

Meillä oli hiukan häiriöö =) Pysähdyttiin silti.

25.6.14 Toinen korva on OSITTAIN ratsastajalla...

25.6.14

Kehunko heppaa vai puuskutanko? =) Pysähdys oikeasta laukasta.

Vauhtia riittää...

25.6.14

Vasemmassa laukassa ratsastin neliöllä "kulmat" kääntämällä reilusti, jotta sain Paten edes hetkeksi oikein päin.

Jäin vielä ravailemaan kuvaajan ja lapsen poistuttua pelipaikalta. Säätelin ravia välillä temmoltaan tosi hitaaksi ja tahti säilyi hyvin siinäkin. Taipuikin vihdoin hyvin...

Laukkailtiin vielä kotiinkin päin iloisesti. Olisi varmaan pitänyt mennä toinenkin tunti.

Omppu pääsi vielä mun ja Julian kanssa laskevassa auringossa reilu seitsemän kilsan iltahölkkälenkille. Käveltiin vaan metsäpätkät ja asfaltti. Ihan kunnon lenkki, kun meitä oli kärryillä kaksi. Omppu otti autotkin taas ihan hienosti, huput korvilla tosin. Kivet on välillä kytättävä tarkkaan. Ei pelota niinkään laumoina mutta yksittäiset kivet, ne vasta on...

Omppu 20.6.14

Kuorrutin hepat öttymyrkyllä ja laitoin ulos nukkumaan. Sisällä kuorsaaminen aiheuttaa näköjään pölövirtaa. Ainakin toisille.

Torstain hepat saikin olla koko päivän isolla laitumella vapaalla. Mä en ollut. Vapaalla.

Kolusin valjashuoneen kaapit. Yläkaapit ei ehkä näytä siisteiltä, mutta löydän nyt tavarat ja ne on järjestyksessä. Pitäis kyllä kaupata/ antaa pois noita rojuja mitkä ei sovi, tai muuten vaan ovat käyttämättä.
Alakaapitkin järjestelin uudelleen. Paten ja Ompun satulahuovat ja loimet ovat nyt omissa laatikoissaan ja talviloimet eri osastossa. Ei tarvitse myllätä niin paljon, kun hakee jotain. Osa loimista ja huovista tosin löysi kotinsa tilanpuutteen vuoksi ihan hyllystä....