Sunnuntaina olimme Paten kanssa hakemassa kisakokemusta ja samalla helpotusta kisajännitykseeni eli kävimme kurvailemassa aikuisohjelman läpi. Kaveri lähti viettämään syntymäpäiväänsä neuroottiseen seuraamme, joten kisa-apu, henkinen tuli ja kuvat by Sari Kaskinen.
Tämä homma ei sujunut ollenkaan helposti. Minullahan oli ongelmia sinne satulaan istumisessa ja on edelleen. Sari tuli perjaintai-illalla auttamaan "istumisessa". No ensinnäkin Patelta oli toinen takakenkä irti. Nakuttelin samoihin reikiin suuret naulat siinä toivossa, että kenkä killuisi kyydissä muutaman reissun, eikä takakoipi olisi saanut kauheaa tärskyä. Se tietysti oli sama roipelo, mikä tuntuu nyt muutenkin välillä vaivaavan.
Sitten kentälle, polle liinaan ja? Voi kiesus. Pate ravasi pää alhaalla (kun mulla ei ollut ohjia), ihan pyöreenä sellaista jättiravia, etten pysynyt satulassa, vaikka pidin siitä kiinni. Sari totesi, että Pate kiersi takasellaan niin kauhean ympyrän (se kiertää sillä aina, virheellinen liikerata?), että liike heitti mut melkein seuraavalle kiertoradalle. Sinne oli siis mahdoton istua... Ravi parani hieman Paten lämmettyä, mutta ei sinne silti päässyt istumaan.
Patehan ei tykkää liian pehmeästä alustasta ja nyt kenttä on aivan liian kuiva ja siten tietty pehmeä. Pitäsi jollain kivituhkalla koittaa sitä varmaan kovettaa. Ei puutukuin rahaa. Joka tapauksessa tein pellolla pari ympyrää ja ravi oli kovalla alustalla heti parempaa, sen lisäksi, että pysyin "hyvin" satulassa. Koska Sari tiesi, että kisapaikalla on kova alusta, en heti peruuttanut kisailmoittautumista, jonka olin jälki-ilmona tehnyt.
Lauantaina tein hieman siirtymiä ja testailin ravia, joka vaikutti paljon paremmalta kuin edellisenä päivänä. Ilmeisesti koipi oli siis saanut jonkun tärskyn kengän lennossa. Ja pahan onnen kenkäkin oli edelleen matkassa.
Sunnuntaina siis hepan kiillotus ja matkaan, ajatuksella: jollei se laukkaa niin ravataan ja jollei se pysähdy, niin ravataan silloinkin.
Otin kaiken uhallakin uudet kuolaimet mukaan, mielestäni ne toimivat hyvin. Niin hyvin, että Pate siirtyi kaksi kertaa jotakuinkin käynnin kautta raviin, vaikka siirtymä oli raviin. Tavallisella nivelellä olen saanut ottaa välillä vieraissa paikoissa niin reilusti, että olen irronut kokonaan satulasta. Nyt tössäs kyllä ylihyvin.
Olen minäkin tomppeli, juurihan kerroin, miten nopsaan nämä siirtymiset ja pysähdykset paranee, kun pari kertaa harjoittelee. Ja sitten vielä kolmipala, mikä Patelle tuntuu jarruttavan hyvin. No me opitaan...
 |
29.5.16 Oikea laukka ympyrällä. |
Pate oli kisapaikalla taas tosi rauhallinen oma itsensä ja verkka sujui mielestäni tosi hyvin. Varattiin reilusti aikaa lämmitellä humma, jotta ravin saisi kivaksi. Takaroipelot vaatii tällä hetkellä kunnon verryttelyn.
 |
29.5.16 Alkuverkassa |
 |
29.5.16 Laatikon kierto ennen starttia. Apua apua mä unohdan radan ihan varmaan, eli viime hetken panikointi. |
Alkutervehdykseen mutkiteltiin. Pitää harjoitella ratsastamaan reilusti eteen ja suoraan tähän, polle pysähtyy kuitenkin jossain kohtaa. Ja jollei pysähdy niin sitten ravataan =) Nyt valmistelen Paten pysähdykseen jo ennen kuin lähdetään edes liikkeelle... Ja siinähän se napittaa ihan kiltisti, vois jo uskoa.
 |
29.5.16 Alkutervehdys. |
Sitten vähän takellellen liikkeelle.
Kiemurauralla. Mielestäni tämä sujui ihan hyvin ja tällä kertaa koitin ratsastaa reitin tosi tarkasti. Se oli myös mahdollista, koska Pate suostui menemään aitojen viereen suosiolla. Vauhtia ei kyllä kauheasti ollut, kun yritin nuolla kurvit.
Temmon lisäys diagonaalilla. Tempoa tuli mielestäni hyvin lisää, selkeästi etten sanoisi. Ja mun kädet pysyy alhaalla! Pate saisi olla paljon pyöreämpi, mutta se ei yrittänyt tässä kohtaa nostaa edes laukkaa.
Tossa välissä oli pydähdys, mikä meni pieleen. Pysäytin liian myöhään ja Pate oli vinossa. *huoh* Mä siis pysäytin sen vinoon.
Käyntiin siirtyminen sujui, muttei pehmeästi ja käynti oli hieman koottua. Lisää ohjaa, niin saa letkeämmän käynnin. Pate yritti joka tapauksessa kerran lähteä raviin, sehän tekee sen oli ohjat lyhyet tai ei, jos on sillä päällä. Ja ohjathan saa tarpeen vaatiessa lyhennettyä... Käynnin jälkeen Paten mielestä oliki laukan vuoro, jonka se sulavasti kyllä pyynnöstä pudotti. Tässä kohtaa ei tainnut kivasta siirtymästä pinnoja herua :P
Laukat olivat mielestäni hyvät. Mahtaako Patella niitä paremmaksi saadakkaan? Muuta kuin hetkittäin. Heti nousi myötälaukka molempiin suuntiin ja merkillä, eli heti kun pyysin. Laukka säilyi melko tahdikkaana myös suorapätkät. Me pystytään treenaamaan näitä laukkoja niin vähän, ettei paljon parempaan pystytä. Mut mä olin tähän suoritukseen tosi tyytyväinen!
 |
29.5.16 Oikea laukka |
 |
29.5.16 Oikea laukka. |
 |
29.5.16 Ympyrällä oikeassa laukassa. |
 |
29.5.16 Lähti vasen laukka. |
 |
29.5.16 Vasen laukka ympyrällä. Tässä mielestäni taivutuskin on ihan hyvä. |
 |
29.5.16 Vasemmassa laukassa mennään. |
Ja lopputervehdykseen tultiinkin jo melko suoraan.
 |
29.5.16 Loppu. |
Prosentit 59,762% ja hurjasti siis parannettavaa. Siirtymät, ravi, käynti, pysähdykset...
Positiivista? Kuvista huomasin, että mun kädet pysyivät jännityksestä huolimatta melko alhaalla, jee! Kehitystä on tapahtunut. Pate oli myös selkeästi rennompi, kuin meidän ekassa kisassa. Hetkittäin se ihan kantoi itsensä, eikä juossut alta pois. Ja laukat pyöri... =) Kenkäkin roikkui mukana edelleen.
 |
Jotain parannettavaa ;) |