lauantai 28. lokakuuta 2017

Puomit sikinsokin

 Voi jumakekka näitä kelejä! Tarhat on ihan hirveet ja pollet vaan seistä töröttää paikallaan. Siitähän Paten koivet ei sitten tykkää lainkaan. Ja sitten vielä lumen vuoksi tuli pari vapaapäivää, meillähän on kesätossut alla edelleen. Viime vuosina niillä on pärjäillyt tammikuuhun ihan hyvin...

 No lauantaina töiden jälkeen oli hanki sulanut sen verran, että pääsi kentälle. Ja hemmetin sadekkin taukosi, hetkeksi tosin. Jotain jumppaa piti kehitellä ja eiku kenttä täyteen yksittäisiä puomeja.
 Julia uhrautui taas kameroineen paikalle. Ja polle oli ihan täynnä virtaa tietty.

 Tää oli samalla hyvää estetreeniä. Paten tarvitsisi kuunnella ratsastajaa, joka (yleensä) tietää mille esteelle ollaan menossa, eikä olla kiitämässä vaan kaikille puomeille mitä näköpiiriin ilmaantuu. Aikansa puomien keskellä pujoteltuaan se alkoi kuuntelemaan, mennäänkö mihin suuntaan, vai peräti ihan ohi =) Videon alkupätkästä näkyy, miten Pate on menossa sinne mihin aikaisemminkin oli menty.
 Kyllähän Pate sitten notkistuikin ja takajalatkin alkoi löytyä molemmat. Tosi hyviä tehtäviä, kun pitää koko ajan keskittyä. Naapurin traktoripöriseemoottorisahalaulaa-työmaa häiritsi alkuun hieman keskittymistä.

28.10.17 Hops.
 Puomeja oli kentällä kahdeksan. Pitää hieman treenata niiden asettelua, mutta kyllä tällä asetelmalla selvittiin. Kuvista näkyy, miten ne oli aseteltu. Koitin ratsastaa aina puomin keskeltä tai sitten reilusti ohi.
 Kävin maastossa ensin hieman kävelemässä ja sitten mentiin käynnissä kentällä ensin puomeja ristiin rastiin ja väleistä.
 Sitten ravissa pitkässä muodossa pitkän sivun puomit tai vaihtoehtoisesti päätyjen puomit. Suunnan vaihto keskellä välillä joko puomin yli tai ohi. Tässä koitettiin saada hummaa vähän kuulolle...











 Tein kolmikaarista kiemurauraa päätyjen puomien, sekä toisen keskipuomin yli välillä kierrosta vaihtaen.
 Isoa kahdeksikkoa mahtui mukaan,joko kaikkien kahdeksan puomin kanssa tai vaan osan puomeista ylittäen ja ihan ilmankin puomeja. Pollekin alkoi heräilemään. Välillä mentiin tosiaan ihan puomien välistäkin.





Väliin voltti neljän puomin yli. Vai oisko kahdeksikolla...






 Ja toiseenkin suuntaan.




 Ja eri puomeillakin vielä.




 Kahdeksikkoa välillä parin puomin ympärillä, johan alkoi muotokin nousta. Nää oli jo aika pieniä voltteja. Suuntakin vaihtui tiuhaan.





 Ja väliin taas volttia puomeilla.





 Laukkasin vielä molempiin suuntiin, joko pitkän tai lyhyen sivun puomit. Pate hyppäsi puomit välillä oikein tosissaan, ehkä se joskun oppii vaan ihan laukaamaan ne. Lisää treeniä siis.







 Olipas tää hauskaa treeniä ja kuviota tuli vaikka minkälaisia. Ja vielä jäi kelluntaa suraavaankin kertaan. Molemmat joutui ihan keskittymään! On nää puomit vaan niin hyviä. Tarttis vaan jaksaa raahata ne paikalleen ;)


 Maastoon loppukäynneille ja sitten alkoikin sataa. Vaihteeksi.

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Harjoitusestekisat 22.10.17

 Seura järjesti harjoitusestekisat ihan meidän lähikentällä ja tottakai me naiset mentiin sinne Paten kanssa!
 Kiitos paljon järjestäjille, aina tälläiset pippalot työllistävät läjän vapaaehtoisia ihmisiä. Rata oli tosi kiva, kenttä tosi hyvässä kunnossa ja järjestelyt toimivat hyvin.
 Julia tuli kuvaamaan ja Claudia ratsasti toisen radan.

22.10.17 Pate ja Claudia.
 Pate ja Claudia ovat ratsukkona edistyneet huimasti kesän aikana. Pate tosin jallittaa Claudiaa aina välillä ja tehtiin niin, että mä ratsastin ensin itse puomi ja ristikkoluokan ja Claudia perään 40-50cm luokan.
 Patellehan on ihan sama missä korkeudella puomit on. Paha puomi on paha maahan kaivettunakin. Se menee kyllä radan, jos se on mennyt sen jo aikaisemminkin, vaikka puomit olisi nostettu. Pate on kyllä saanut itseluottamusta ja osaa jo hieman katsoa ponnistuspaikkaakkin.

 Mä olen hirmu tyytyväinen mun rataani. Mulla lähti ekassa hypyssä jalkkari, josta johtuu esteen jälkeinen kiemurtelu ja olin perusradan jälkeen jo lopettamassa, jolloin tuomari käski jatkaa matkaa :D Ei kuitenkaan yhtään kieltoa ja tosi hyviä pätkiä! Jokin esteväli näyttää ihan jopa esteratsastukselta!
 Videolla kuuluu kun lopussa nakkaan ohjat kaulalle ja kiljun onnesta =) Mä edelleenkään oo mikään estehyppääjä!



 Claudian ja Paten rata meni hyvin yhtä pysähdystä lukuun ottamatta. Tie oli huono ja koni ihan vinossa esteen edessä. Kyllä se esteen siitä loikkasi, mutta kieltohan se oli. Loppu rata oli oikein mallikelpoinen! Claudiaa kyllä harmitti.





 Tässä vielä tunnelmia, kyllä se aurinkokin sieltä esiin tuli. Verkattiin aina pienissä, kolmen tai neljän ratsukon ryhmissä kentällä.


















 Oli kyllä tosi kivaa, innostunkohan joskus vielä oikein kunnolla esteistä?

perjantai 20. lokakuuta 2017

Valkku 30.8.17

 Iik, täällä on ollut monena yönä pakkasen puolella monta astetta, hui! Talven tuntua! No, kenttä on ihan priimaa (mun kenttähähän on tunnetusti aina liian kuiva) mut tarhat lilluu. Pakkaset ja sen myötä kuiva ilma ovat mukavasti kuivanneet tarhojen pohjia, joten heppaset mönkivät sinne aamuisen ihan  mielelleään. Tämä valkku on kuitenkin ennen vedenpaisumusta ja pakkasia.

Tässä valkussa oli teemana kolmikaarinen kiemuraura. Kameran takana taas Julia.



 Kolmikaarisella kiemurauralla tehtiin pysähdys aina keskilinjalle tultaessa, ensin käynnissä ja sitten ravissa. Kiemuralla huolellinen taivutus ja pysähdykseen aina suoralla hevosella tasapainossa. On nää kiemuratkin ihan mahtavan hyvää treeniä.... Muutamalla kierrokselle saadaan heppa taipuisaksi ja kuulolle.

 Ravipätkien jälkeen nostettiin pysähdyksestä laukka ja laukattiin pikku pätkä niin, että jo aidalla piti siirtyä käyntiin. Mukava kun tälläisetkin tehtävät sujut nykyään. Muistetiin treenissä aikaisempaa Patea, joka ei näissä tehtävissä kävellyt kunnolla lainkaan...
 Lisättiin vielä laukkavoltit aina kiemuran sisään. Aika kokoavia tehtäviä ja hieman Pate alkoi pomppia paikallaan. Laukan nostot olivat kyllä mukavia ja pääasiassa laukka pyöri ihan kivasti.









 Loppuun vielä kevenneltiin ja oikein päinkin piti kopukka saada. Pate koitti taas tapansa mukaan heittää nenän ulos oikeaan kierrokseen. Mun pitäs olla niin tarkkana!




 Ja kuvashan se Julia vielä pikku pätkiä kännykälläkin.