Ep-ponit

 Paten kanssa oltiin menossa koulukisoihin ja kuinkas kävikään? Kalusto pakattu, täti kisavermeet päällä ja ihan viimeiseksi pollen loppupuunaus. Ja ihan vihonviimeisenä vielä kavioiden harjaus kurasta ja kas kummaa, toinen takakenkä on vain puoliksi kiinni... Ja lohjennut tietysti oikein kunnolla. No ei muuta kun soittamaan, ettei me tulla kisaamaan ja purkamaan tavarat.

 Kengittäjä saapui jo parin päivän päästä ihan aikataulussa laittamaan Patea ympäri ja pelastamaan tilanteen. Hurja verta vuotava mustelma lohjenneen kavion lisäksi. Mitä lie taas sekin aamu touhuttu... Kavio saatiin kuitenkin kuntoon, eikä se paria päivää kauempaa tuntunut Patea vaivaavan. En kyllä ihmettelis, vaikka tekisi siihen kunnon paiseen.

2.9.2017

 No seuraavaksi sitten Tango ihan jalaton. Yllätys, perjantai-iltana. Ontui toista etustaan pahasti, eikä halunnut varata painoa kavioita putsatessa sen päälle. Tulehduskipulääke ja sairastarha siis. Kengittäjä tuli laittamaan Ompun ja teki samalla pihtitutkimuksen paiseen varalta, ei reaktiota. Misään ei mitään turvotusta tai kuumotusta. Jalan sai vääntää vaikka solmuun. Oletin vian olevan jossain ylempänä ja tamman vain liukastuneen hyvin. Tango oli kuitenkin ihan tyytyväisen oloinen ja ruoka kelpasi tosi hyvin (kuten aina....). En mä siitä kauhean huolestuntu ollut, kun ei vaikuttanut yhtään sairaalta, ontui vain.

 Meillä ei meinaan ole satanut koko kesänä. Eikä edes edelliskesänä. Joka paikka oli ihan ruutikuiva. Kun vihdoin alkoi sataa, ei maa imenyt mitään. Kaikki vesi jäi kellumaan pinnalle ja teki tarhojen pinnasta ihan liukasta liejua. Ei meinannut tossuilla pysyä tarhassa tolpillaan.

 Mulla oli kipulääkettä viideksi päiväksi ja soittaessani omalle elänlääkärille pyytäkseni vähän lisää, vastasi toinen elli puhelimeen. Kyllä ärsytti, kun hänen mielestään olisi pitänyt soittaa joku kuvaamaan tamma neljän päivän jälkeen.... Eikä edes kysynyt onko se parempi tai kipeän oloinen ylipätään. Onko haudottu paisetta tai jotain? Mä meinasin syöttää 10 päivää kipulääkettä levossa ja kattoo sitten. Kipulääkettä, että paranee nopeemmin ja ettei jäis mitään kipumuistia. Katoin mä kuitenkin kuvausnumeron valmiiksi, mutta en sen firman mitä suositeltiin. Tyypillä on sinne perhesuhteita. Ja puhelun jälkeen olin tietysti ihan huolissani. Ajattelin kuitenkin katsoa viikon. Eikä polle seuraavana päivänä edes enää ontunut. Ja varasi painonkin ihan normaalisti molemmille jaloille. Vaikka se hemmetin kipulääke loppuikin.

 Mitäköhän me oltaisiin kuvattu? Tarpeeks ku oltas kuvattu, ni varmaan olis jotain löydettykin. Ja lääkkeksi olis määrätty lepoa (missä se oli jo) ja ehkä sitä kipulääkettä, mitä sitten ei voitu antaa. Mielestäni viikkokin on tosi lyhyt aika, jos kunnolla on liukasteltu. Tottakai elukka viedään tarvittaessa lääkäriin, mutta tollanen paniikin lietsonta pitäs olla lailla kielletty. Kyllä muuten äsytti. Tollaset pikku ontumat jää pihattovarsoilta taatusti monelta kokonaan huomioimatta, kun niitä ei käsitellä joka päivä, mutta tädin pullaponit pitäs kuvata heti kokonaan läpikotasin.

 Pidin Tangoa kaksi viikkoa sairastarhassa ja päästin sen sitten omaan isoon tarhaan. Ettei tarvi väistellä muita. Jestas mitä menoa, kun purettiin virrat. Eipä ne jalat ensin maassa edes paljon käyneet. Tuli sitä raviakin lopulta. Ei enää ontumista ja kaikki kaviotkin saa taas putsata rauhassa. Huh, taidettiin selvitä säikähdyksellä.

2.9.17 Radalla Riian ja Tyynin kanssa.

1.10.17 Siellä se seepra tonkii maata, psylliumia napaan heti, kun maa jäätyy. Puru vaikuttaa pohjana ihan hyvältä. Edessä vähän mössöä kun sairastarha oli siinä. Claudia toi siihen uutta purua =) Tango vaan tinttas pohjan melko hyvin. Jestas, miten se pomppi siinä välillä. Ei ton ikäsiä kannta kyllä seisottaa yhtään enempää kuin on pakko.

 Jos viikon päästä koitettas sit hallittua liikuntaa. Kengätkin tarvitaan ja nyt ne voi laittaa kun kaviot pysyy taas ylhäällä.