Ratsun alku

 Mä oon odottanu ihan hirveesti Tangon selkään nousua. Se tuntuu vaan jotenkin sellaselta isolta askeleelta, sekä pienelle hevoselle, että tädille. Vaikka ei nää ajohevoset yleensä kuskin siirtymisestä kärryiltä selkään oo tietäkseenkään. Silat vaan vaihtuu satulaan ja selkään tulee hiukan enemmän painoa.
 Ja mä tarkotan ihan sitä selkään nousua. Varsinaista ratsastusta ajatellen tässä mallissa kun jarrut ja ratti löytyy, eteen osataan mennä pyynnöstä, joko ääniavuilla tai ohjilla.

 Sitten oon miettiny pääni puhki, et mikä päivä sinne oikein möngitään? Tammikuun eka, keväällä joskus maaliskuussa, vai sitten ihan vaan jos ja kun on metrin kinokset? Vi odotetaanko että vielä kasvaa? No kasvaahan se tietysti vielä monta vuotta... Suomenhevonen <3

 Ajohommat on jo ihan rutiinia. Tilsakelillä kyllä ärsytti koppiksiin osuvat paakut kovemmassa vauhdissa neitiä ihan kunnolla :P Kaikkeen totutellaan pikku hiljaa.

2.12.17 Tangoa ajamassa Claudian kanssa.

 Niin ja sitten oon murehtinut sitä satulaa. Palleroisella voi toki mennä ilmankin, mutta olisi se penkki ihan kiva. Tietysti satula pitää hirttää kiinni rintaremmillä ja häntäremmillä satulavyön lisäksi, jotta pysyy matkassa edes joten kuten. No mistä noin levee penkki löytyy? Naapurista =)

3.12..17 Satulan sovitusta.

 Naapurin edesmennyt tamma oli levee ja säätön niin kuin Tangokin. Sen penkki on tarpeeksi lyhyt ja löysi meiltä uuden kodin. Kyllä tää alkuun menee, pääasia ettei Tango kipeydy mistään.

 Vaihtelin satulavyötä, sopivaa ei löytynyt ilman joustoja, höh. Ostoslistalle. Laitoin jalustimet, roikkusin jalkkareissa ja ihmettelin satulaa. Miltähän se oikein tuntuu, mahdunko mä siihen?
 Tänään on se päivä sitten. Sitten soittin mieheni talliin, laitoin kypärän päähän, otin jakkaran pollen viereen ja mönkisin ensin mahalleni selkään ja sitten jalka jalustimeen ja kyytiin. Ihan vaan tallin käytävällä. Heiluttelin jalkojani ja juttelin mukavia. Ainut koska korvat enemmän kääntyivät oli, kun hyppäsin alas. No nyt se on tehty. Eikä siinä ollut mitään kummaa. Oon mää tyytyväinen, pelkkää hymyä. Eikä mun pieni hevoseni ollut selästä yhtään pieni. Se tuntui juuri sopivalta.

3.12.17 Ratsastaja selässä :)

 Ajattelin mönkiä selkään silloin tällöin, jotta Tango tottuu kunnolla selkään nousuun ja alas hyppyyn. Eikä sitten tule yllätyksenä lastinkaan heiluminen. Voidaan keskittyä taas itse asiaan, kun perusjutut on hanskassa, eikä niistä tarvitse huolestua.