Pompputreenit

 Koska täällä nyt kentät on edelleen kesäkunnossa, pidettiin me Tangolle jouluestetreenit, ettei kaikki ihan unohdu. Eli tamma traikkuun ja Marrulle, jonne Marru olikin jo tehnyt pientä tehtävää.

26.12.19

 Marru ratsasti puomeja ravissa ja laukassa, laukanvaihtoa ristikolla ja loppuun okseria molemmista suunnista yhdistettynä johonkin edellisiin. Eli sellaista kuuntelee ratsastajaa treeniä. Alkuun toki perinteiset monta kierrosta laukkaa...

Hyvää joulua!

 Riemukasta joulua ja onnea vuodelle 2020!

Sammuta hana!

 Ikää kun kertyy, tuntuu, että aina on juhannus tai joulu. Jouluksi tämä täti toivoo lunta maahan, juhannuksena taas hän toivoo, ettei lunta sataisi. Keskikesällä kuitenkin on ihan valoisaa yöllä ilman luntakin. Melkein aina tulee kuitenkin kylmää vettä, oli sitten joulu tai juhannus.

 Ikä tuo toimintaan myös automaation. Mitään mielikuvaa ei ole, oletko tehnyt homman vain et, mutta kun menet tarkistamaan asiaa, on asia kunnossa. Hommat menee automaattivaihteella, eikä yhtään muista niitä tehneensäkään. Yksi automaatioasioista on vesihanan sammutus. Nyt musta tuntuu, että joku muu on jättänyt sen hanan päälle ku mä. Mistä hemmetistä tätä vettä edes riittää? Sitä on tullut jo kuukausikaupalla!

 Hyviä puolia talven vesisateessa on, että mun kenttä on erinomaisessa kunnossa. Jos siis tykkää ratsastaa/ juoksuttaa/ touhuta vesisateessa. Lätäköitä ei ole. En tiedä mikä viemäri hiekkakummussa on, mutta vesi häviää. Ja sitä vettä on siis nyt todella satanut täällä lounais-suomessa...

14.12.19 Pate tuli maastolenkiltä.

 Mä koitin ottaa videoita (Pallon ja Tangon) juoksutuksesta, mutta hitto nää hummat seuraa mun liikkeitä. Kännykän esiin kaivaminen aiheutti välittömästi siirtymän käyntiin , pysähdyksen, yrityksen vaihtaa suuntaa... Selvä, jollei kukaan muu kuvaa, en tee sitä minäkään.

 Pallo juoksentelee.

 Ja vedenpaisumuksesta Paten roipeloon. Pate pullaponi viiletti kärryjen edessä pimeydessä tuulen lailla, kun Kirsin kanssa perjaintai-illan ratoksi mentiin ajelulle. Tonnikeiju jätti matkalle myös toisen etukenkänsä, siis sen jäljellä olevan. Ei aavistustakaan minne, yleensä tää ontuu kuitenkin popon pudottua, mutta ei nyt. Ku hällä oli kiire. Eiku tossua siihenkin jalkaan ja soittoa kengittäjälle. Patehan ei selviä ilman kenkiä päivääkään. Tai juu selviää, mutta kaviota ei sit ole... Onneksi oli peruutusaika ja me saatiin uusi kierros. Pate tassuttelee nyt Natural Balance etukengissä pohjallisineen ja taakse laitettiin laitettiin tilsakumitkin. Hänen puolestaan siis saa tulla lunta. Ja hän pääsi eroon tossuista. Pate ei tykännyt niistä, mä en tykännyt vaan niiden hinnasta... Ja näillä rapakeleillä alkoi tossujen peseminenkin tympiä.

15.12.19 Pate tuli "kävelykenkiltä". Hän käveli lenkillä varmaan kolme askelta... Paten mielestä kävely ei oo miesten hommia. *huoh*

 Kaikesta vedenpaisumuksesta ja pimeydestä huolimatta hepat ovat liikkuneet ihan mukavasti. Tosin siis eivät vapaaehtoisesti. Annas olla ku pakkaset tulee, niin taas mennään: Pallo&Tango....
 Jaana on reippaillut mun kanssa maastossa, ihan ollaan seikkailtu! Vahingossa on lenkki venynyt ihan kolmeen tuntiin... Lisäksi on päästy melkein joka päivä halutessaan kenttähommiin, ainoastaaan muutaman päivän on kentän pinta ollut kohmeessa.

 Ihanaa joulun odotusta kaikille!

Talvi on, talvi off...

 Etelä-Suomen talvi, sellanen se on. Lämpötila sahaa nollan molemmin puolin ja sataa. Ja sataa. Pääasiassa vettä. Alkaa mullakin pikku hiljaa olla häntä laskusuunnassa. Joka paikka oikeesti tulvii ja lilluu.
 Me käytiin tiistai-illalla Jaanan kanssa yli kahden tunnin maasto ihan uusissa maisemissa, siis hevosille uusissa. Kuusi astetta pakkasta ja ihana kuutamo. Hiukan tunnelmaa pilas välillä kun reitillä tulvi vettä niin ettei tiennyt missä tie meni... Hevoset kuitenkin kiltisti rämpivät järvet ja joet jäiden hajotessa veden pinnalta.... No vettä siihen päälle sitten, ihan päivän oli kuiva keli. Me otettiin siitä kyllä ilo irti.

Näin päivällä...

8.12.19 Pallo päivällä.

Ja näin illalla...

8.12.19 Tango illalla.

 No mutta, sääennuste näyttää vettä vielä moneksi päiväksi! Plääh... Hevoset seisoo päivät pitkät kuusen alla takit päällä ja mä rahaan märkiä loimia aamuin illoin johonkin päin. Ja tosiaan, lenkillä on virkkuja ratsuja, kun ne ei tarhassa tee muuta kuin syövät.

En halua et tassut kastuu, seison kivellä... Huomaa, tässä kohtaa ei vielä satanut, kohta satoi.

Loimikuivaamo. Ilmalämpöpumppu höökää ja yössä kuivaa loimet kokonaan. Tunnelma on kuin sademetsässä....

Kovan onnen roipelo

 Jotta ei homma menisi liian helpoksi, polki Pate irti rengaskenkänsä. Jalassa on hieman nivelrikkoa, siinä on ollut kavioluun murtuma ja nyt se on taas ihan minikavio...  Eli toiselta puolelta, mihin siis jotain sai vielä naulattua, lähti tietysti palaa mukana. Vaihtoehdot vähissä ja eiku kauppaan hakemaan tossut.

Onneksi kaupat on näin joulun alla auki myös sunnuntaisin. Pate naasu nökötti lauantain yksin tallissa kun mulla pukkas Hesan keikkaa. Sunnuntaina polle pääsi ulos kavereitten kanssa ja hyvin toimi tossu. Hokit ruuvattiin heti paikalleen ja pitoakin tuntui löytyvän.

 Jotenkin musta tuntuu, että tätä kasvatellaan koko talvi... Mitähän seuraavaksi?

Pallero puuhailee

  Pallo on aina portilla tarkkailemassa kun jotain puuhaillaan pihalla =) (jos vaikka ruokaa....)

1.12.19

 Pallero on viime aikoina treenannut pimeyttä. Pimeyttä kaikkialla. Onhan meillä valoja, piha täynnä ja tädin päässä aina ottalamppu. Kentällä on valot (ja peuroja), maastossa on ottalamput (ja peuroja), ja viimeiseksi on opeteltu kärryttelemään ottalamppujen (ja peurojen ) kanssa. Superpallo kävelee tosi nätisti myös kärryjen kanssa, tässä pimeydessä ei kertakaikkiaan voi hölkkiä ottalappujen valossa. Hevosen hengityshöyry/ lämpöhöyry/ tihkusade, eikä kuski näe juuri mitään. Paten kanssa voi hölkätä, se kun ei tieltä poikkea, mutta Pallo menee minne käsketään. Ja täällä on ISOJA ojia. Hienoa siis, että se osaa myös kävellä. Kirsi tykkää ajella, joten me sitten köpötellään pimeässä, on painoa kärryillä ja Pallo saa kiskoa meitä mäkiä ylös. Oikeesti hauskaa, juoruillaan kauhee määrä vaatteita päällä ja polle toimii ku junan vessa. Peurat on siis ihan fine.

 Pallo tekee jo parin tunnin maastolenkkejäkin, mutta on sillä vielä paljon huonompi kunto kuin Tangolla. Tango kipittää veturina vielä reippaasti, kun Pallo perässä meinaa jäädä käynnissä jälkeen. Me tehdään siis Jaanan kanssa pitkiä, lähinnä käyntimaastoja ja rämmitään metsissä oikein urakalla. Pallon tasapaino on paranunut, eikä se ole nenällään edes umpipuskissa. Ollaan menty pitkiä lenkkejä keleistä huolimatta iltaisin viikollakin viikonloppujen lisäksi ja täytyy myöntää, että pikku haastetta on ollut. Vesisateessa tämän vuodenajan pimeydessä ei paljon näkyvyyttä ole, mutta kauheen hauskaa meillä on ollut. Nyt tuli tilapäinen talvi taas pariksi päiväksi ja on ihanan valoisaa! (Ja tilsat...)

 Kun kerran liikutaan, niin myös hoidetaan. Eeva kävi hieromassa Pallon ja antamassa laseria. Jumia löytyi sieltä täältä ja Pallo oikein nautti käsittelystä. Uusitaan hoito tietty :) Mun mielestä Pallo liikkui paljon paremmin käsittelyn jälkeen.

24.11.19 Millä saada suokki seisomaan paikallaan? ;)

 Meillä ei ole erimielisyyksiä Pallon kanssa muusta kuin siisteydestä. Mun mielestä pitää olla puhdasta, hevoset, karsinat, loimet... Pallon mielestä taas pikku kuorrutus on aina paikallaan, kelillä kuin kelillä.

1.12.19

1.12.19

Valmistautuminen talveen ja pimeyteen

 Hirvee hössötys taas itsestään selvistä asioista. On se hyvä, että heijastimista hössötetään joka vuosi, mut mietin vaa, että kulkeeko joku tuolla pimeydessä vielä ilman heijastimia? Siellähän tarvitsee nyt vuoden pimeimpään aikaan päivälläkin heijastimia, kun ei se päivä edes kunnolla valkene. Ja nykyään melkein kaikissa vaatteissa on jotkut heijastimet vakiovarusteina ja se on kiva se.
 Tietty meillä on kopukoilla heijastinloimee, heijastinsatulahuopaa, heijastinsuojaa, heijastinrintaremmiä, heijastinturparemmiä ja mihin nyt niitä heijastimia nyt voikaan laittaa. Mä investoisin tänä vuonna myös hieman omiin heijastimiini, kiva että samalla pysyy myös kuivana ja lämpimänä. Toppatakki tuli jo testattua parin tunnin tihkumaastossa ja hyvin piti vettä, vaikkei sadetakki olekkaan.

 Sit vaan ulos loistamaan, vaikka sataisi.

Julkimot

 Mä kirjoittelin niistä hevostaitokilpailuista jokin aika sitten, tulokset tuli ja me päästiin Marrun kanssa paikalliseen lehteenkin. Mä kyllä hommaan sen kirjan, johon toi koe perustuu ja luen sen myös läpi. Toivottavasti näitä kisoja saadaan lisää ja enemmän osallistujia! Kyllä taitojaan on ihan hyvä välillä testata, aikuistenkin.
 Porhalsin haastatteluun suoraan töistä, et mun varusteet ei ollut ihan pro. Mut kypärä, popot ja hanskat hei!

Kauden päätös, estekisat 50cm

 Meillä oli Tangon ja Marrun kanssa viime sunnuntaina kauden viimeiset estehyppelyt. Eihän me monissa estekisoissa vielä ole vielä käytykkään harjoittelemassa, nää oli kolmannet viralliset kisat ja alla oli yhet harkkakisat. No kuitenkin, nää kisat olivat ihan vieraassa paikassa ja vieraassa maneesissa eli haastetta se nuorelle teettää. Tarkoituksena oli tehdä puhdas ja rauhallinen rata, ei kieltoja, vauhtiahan tossa pikku pirpanassa tahtoo löytyä välillä ihan liikaakin.

17.11.19 Verkassa, rauhallinen hetki.

 Nyt sattui sellainen viikonloppu, että monella pollella oli ylimääräistä virtaa. Siellä mentiin ilman jarruja ja ohjausta, ratsastajat putos, hevoset vähän tappeli, yritti maneesista ulos ja laukkasi heppa siellä irtikin. Tango suhtautui alkujärkytyksestä toivuttuaan kaikkeen vilinään tosi nätisti, tai sitten se oli vain sydänjuuriaan myöten järkyttynyt. Onneksi se ei pure eikä potki, se ei reagoi vieraisiin hevosiin oikein mitenkään.
 Verkka oli siis melko vaikea, pisteet Marrulle joka loikki esteen pari kertaa verkassakin, mä kun pidin melkein käsiä silmillä ja toivoin parasta.... Seitsemän hevosta ja kaks meni jossain kohtaa ilman jarruja samaan aikaan, huh.

 Marru on super ja ratsasti rauhallisesti puhtaan radan. Edellinen ratsukko meinasi jyrätä Marrun ja Tangon ja suorituksen aikanakin odottava meinas lähtee paikalta. Ikävä kyllä mulla ei oo kaikkee edes huonolaatuisella videolla, koska ihmisten kulku oli toiselta puolelta maneesia. Ja video on huono. Mut puomit pysyi ylhäällä ja taas tuli todistettua miten superpikkutamma Tango on. Kaikesta hälinästä huolimatta se odotti Marrulta, mikä este, joko mennään? Hauska kiemurtelu alussa johtuu siis siitä, että Tango odotti minne esteelle lähdetään.

 Hyvillä mielin vaihdetaan vuotta. Tango rakastaa hyppäämistä, joten annetaan sen hypellä ensi vuonnakin.  Harjoitellaan jos kelit sallii :)

Tilapäinen talvi

 Mä niin jo ehdin innostua talvesta! Tuli hetkeksi kunnon pakkaset, hepat pääsi takaisin isoon tarhaan ja jestas sitä riekkumisen määrää... Olisin niin pitänyt sen pakkasen. Ja lumen.
 Lanasin kentän hyvin sunnuntai-iltana ennen pakkasia, se kuivahti hyvin tasaiseksi ja pinnaltaan pehmeäksi niin ,että juoksutin siinä heppoja jo keskiviikkona. Torstai-iltana mentiin Jaanan kanssa maastoon Tangon ja Pallon kanssa pikku pakkasessa ja ihanassa lumisateisessa hiljaisuudessa.  Lumi teki maailmasta niin valoisan ja hiljaisen... No siihen sitten herätys ja vettä päälle :(

2.11.19 Paten kanssa maastossa.

 Mä niin välillä inhoon tätä eteläsuomen "talvea". Varmaan kun ei oo maneesia pihalla. Jollei pohjat oo kivikovat on ne lätäkkö. Ja tällä mennään. Ja hyvillä ottalampuilla tietty.

21.9.19 Maastossa Marrun kaa, vielä oli valoo. Eikä sada. Mitään.

 No se hyvä puoli tietty on, et kenttä joka kuivuu hetkessä myös sulaa hetkessä et kenttätreenit jatkukoon, jos vaan toi sade hetkeksi taukois. Miten voi olla, et viikolla on niin hienot kelit ja viikonloppuna sataa koko ajan?
 Me käytiin lauantai-illan ratoksi Kirsin kanssa ajamassa Palloa melko pimeydessä ja vitsi et oli tyyppi rento ja tyytyväinen. On se eri polle kun muutamassa kuukaudessa oppii kaiken ottalampuista omiin hoodeihin. Yksin lähtee lenkille puskiin ihan kiltisti, eikä haittaa pimeyskään.

26.9.19 Eka kerta ottalamppu, hui!

 Tosiaan ekan kerran kun läväytin Pallon selässä ottalmpun päälle se lähti karkuun. Kiltisti pysähtyi kuitenkin äänellä ja sittenhän me lähettiin maastoon kattelemaan maailmaa ottalampun valossa. Sittemmin on lamput tulleet tutuiksi eikä niitä enää hötkyillä.

31.10.19

 Tekevällehän aina sattuu ja koska mä oon varsinainen touhutiina sattuu mulle usein jotain. Onneksi ei yleensä kovasti ;) Yks ilta mönkisin Tangon kans kentälle, kiipustiin kyytiin ja menoksi. Heppa taipui ihmeesti ulos ja kääntyi oudosti. Mulla oli ohjat ristissä... Tango siis pysähtyi mulkoilemaan mua kun annoin niin ristiriitaisia ohjeita, fiksu tyttö.

13.10.19 Tälläsiäkin päiviä on osunut kohdalle =)

 Sunnuntaina mä kävin ensin Paten kanssa maastossa, just kun sade sopivasti taukosi. Sitten me lähdettiin vielä Jaanan kanssa nuorison kanssa sateeseen kävelemään. On se vaan ihanaa, vaikkei ikkunasta siltä näytäkkään. Möngittiin pari tuntia uusissa metsämaisemissa, eikä paleltu yhtään kun oli kunnon varusteet. Enää ei paljon päivän valoa riitä, niin se pukkas hämärää neljän aikaan kun päästiin takas kotiin.

10.11.19 Pate tuli lenkiltä.

 Tässä vielä Pallo syyskuussa kun oli vielä valoa ja suurin osa lehdistäkin vielä puissa. Reilu kuukausi ja lähdetään taas valoa kohti!

29.9.19

Ratsuhevosen valmennusluento 6.11.19 Metsämäki

 Eläinlääketieteen tohtori Seppo Hyyppä piti luennon ratsuhevosen valmennusfysiologiasta ja valmennuksesta Mesämäessä keskiviikkona 6.11 ja me oltiin Marrun kanssa siellä tikkana paikalla kuuntelemassa.
 Mä kirjoittelen hieman ajatuksia, jotka mulle jäi mieleen luennosta ja mitkä koen itselleni tärkeäksi juuri nyt ja tässä hetkessä. Ei siis mitään totuuksia, vaan mielipiteitä tästä asiasta. Ja maailma mielipiteineen ja tietoineen muuttuu koko ajan.

22..9.19 Tangon korvat maastoreissulla.

 Kun ratsuista puhutaan on itsestään selvää, että ratsastajan pitäisi huolehtia omasta kehon hallinnastaan, jotta on tasapainoa, liikkuvuutta ja koordinaatiokykyä. Mä lisäisin tähän myös painon hallinnan ja tästähän on nyt tutkimustulostakin. Tietysti ratsastajalla pitäisi olla myös realistinen käsitys omasta taitotasostaan ja mä kyllä kuuluun niihin, jotka kuvittelevat osaavansa enemmän kuin osaavat.... Sillon tällöin onneksi tulee tipahdettua maan tasalle, ihan sanan mukaisesti. Ja lisäisin vielä kyvyn lukea hevosta. Hevonen voi olla monesta syystä väsynyt/ keskittymiskyvytön, jolloin esimerkiksi kentällä työskentely on fiksua vaihtaa rentoon maastolenkkiin, jos nyt ylipäätään on pakko tehdä jotain.

 Ratsun suorituskykyyn vaikuttaa tietysti sen luonne. Kaikki eivät siedä yhtä paljon rasitusta ja jännittynyt hevonen rasittuu paljon enemmän. Jännitys kuormittaa enemmän kuin varsinainen työ, jolloin lihasten verenkierto heikkenee, syntyy maitohappoa jolloin syntyy lihasvaurioita, joka taas aiheiuttaa kipua ja se taas lisää jännitystä.
 Hevosen psyykkinen suorituskyky, kuinka paljon treenataan kerrallaan? Kuinka kauan? Hevoset ovat kuin pikku lapsia, ne tarvitsevat täsmällisen käsittelyn tallissa ja osa tarvitsee myös taitavan ratsastajan. Tässä mä komppaan Seppoa, hevoset on ikionnellisia kun niiden elämässä ei mikään muutu. Samaa heinää päivästä toiseen, samat kaverit, samat lenkit....

 Hevosten fyysinen suorituskyky on jalostuksen myötä kasvanut ja niiden luonne on sellainen, että niiden ylirasittaminen on helppoa. Ja vaikka vaikka kapasiteetti on kasvanut, ei tukikudosten rakenne ole kasvanut. Rasitusvammojen riski siis kasvaa.. Kaikki eivät rakenteensakaan puolesta kestä yhtä paljon rasitusta ja esimerkiksi jalka-asennot ovat tässä tärkeässä asemassa. Toki kasvavilla hevosella voi olla myös kasvuhäiriöisen aiheuttamia muutoksia. Jalan joustomekanismiin vaikuttavat vuohinen (liian pysty/ vento), kavion muoto, kengitys ja liike. Astuuko hevonen kärki edellä? Miksi?

 Miten me voidaan ehkäistä rasitusvammoja?

 Ylipaino. Sekä hevosen, että ratsastajan ylipaino, eli kaikki huolehtimaan painon pysymisestä normaalilukemissa. Suomenhevosten kanssa se on niiiiiiin helppoa.....

 Koska hevonen on luonnostaan etupainoinen, tulisi painoa siirtää takaosalle. Tästä mä olin niin iloinen, koska tätä mä jumppaan aina. Kiva että joku on samaa mieltä ja sanoo sen. Mun mielestä etupainoinen hevonen on ratsastaessa kuin kottikärry, se kippaa....

 Samoin mä olin onnellinen kun Seppo sanoi, että ei turhaa juoksuttamista. Tottakai hevosen pitää osata juoksutus ja käskyt maasta, mutta juoksuttamisella pitää aina olla tarkoitus. Kunnon vermeet päälle ja tehdään oikeasti jotain, eikä vaan riimussa turhat virrat pois. Eikä ympyrällä juoksuttaminen tee millekkään nivelelle tai jänteelle hyvää aiheuttamansa kiertoväännön vuoksi. Toki ratsastaminen ympyrällä tekee saman kiertoväännön, mutta ainakin minä suoristan hevosen ympyrältä aika nopsaan onnistuneen suorituksen jälkeen.

 Oi armas Suomen maamme ja tarhojen pohjat. Nivelille huonoa ovat kovat ja epätasaiset pohjat, kun taas jänteille huonoa on pettävä, upottava pohja ja yllättävät pohjan vaihtelut. No pakastaa, sataa lunta, siiten vettä, sit taas pakkasta... Kaikkea tässä alkutalvella löytyy, mutta ulkona ne pollet rämpii.

 Siitä päästiinkin seuraavaan aiheeseen eli kengitykseen. Hyvä kengitys, tarpeeksi usein ja kelien mukaiset kengät.

28.10.19 Halinalle Pallo saa minihokkikengät. Eli 7mm hokit jäisille pinnoille. Pallo tykkää kengittäjästä, onhan tämä nainen =)

 Mitäs virheitä me yleensä teemme? Viikot ollaan töissä/ koulussa ja sitten viikonloppuna treenataan koko viikon ohjelma. Eli saatetaan tehdä liian rankka yksittäinen harjoitus tai lisätä liian nopeasti rasitusta. Tai sitten tehdään koko ajan liian vähän, eikä hevonen koskaan käytä itseään oikein eikä venytä lhaksia. Liikkeitä ei myöskään saa jarruttaa liikaa! Mä komppaan, vaikka aluksi on epämukavaa, niin antaa mennä vaan!

 Meillä tarvitsisi olla realistinen käsitys siitä, kuinka hyvää kuntoa me tarvitaan. Tunnin valmennus vai 120km matkaratsastus? Kun hevonen on hyvässä kunnossa sen onnettomuusriski kasvaa. Jollei sitä yhtäkkiä liikutetakkaan, se liikuttaa kyllä itse itsensä...
 Kun harjoitellaan, tulisi elimistön tasapainotilaa järkyttää sopivasti. Ne ominaisuudet kehittyvät joita harjoitellaan ja tässä tulisi muistaa säännöllisyys. Palautumisaika on tärkeä, koska harjoitusvaikutukset syntyvät levon tai kevennetyn harjoituksen aikana. Kun palautumisaika on liian lyhyt laskee suorituskyky, mikä taas lisää vammariskiä.

 Ja sitten, oikea ruoka. Ruuan tulisi täyttää energian tarve ja rakenteellisten aineiden tarve. Lihas ei kehity, jos on energian/ valkuaisen puute.

 Ja jee, Seppo käski maastoon! Suurin osa positiivisista terveysvaikutuksista saadaan varsin kohtuullisella rasituksella ja peruskestävyys on erityisen tärkeää nuorilla, koska se vahvistaa jänteitä, nivelsiteitä, luustoa ja kavioita. Jos nuorilla lihakset joutuvat koville on iso riski tukikudosten ylirasitukselle. Mä niin komppaan, maastoilu on nuorisolle vielä terapeuttisempaa ja hyödyllisempää kuin tädin päälle. On  jos jonkin näköistä pohjaa ja nähdään paljon uusia asioita metsäkoneista, puimureihin, lastenvaunuihin, lehmiin ja kaiken näköisiin koiriin. Ja paljon kaikkea muuta.
 Lisäksi Hyyppä käski lisätä ensin matkaa ja sitten vasta vauhtia. Kovilla nopeuksilla myös pitäisi olla erittäin hyvä pohja.
 Maastossa ratsastaminen kehittää/ ylläpitää eteenpäin pyrkimystä, mutta määrä ei korvaa laatua maastossakaan. Ei pelkkää löntystelyä! (Ei oo pelkoo noitten nuorten kaa...)
 Jos eteenpäin pyrkimys häviää jäävät takajalat taakse ja selän käyttö häviää!

 Lisäksi saatiin muistutus vielä lämmittelyn tärkeydestä, varsinkin ennen nopeaa suoritusta. Lämmityksen hyötynä hengitystiheys, sydämen syke ja hemoglobiini nousevat jolloin veri ohjautuu lihaksille ja lihaksen hapen käyttö tehostuu (ei maitohappoa ja kipua). Lämmitys parantaa lihaskalvojen ja tukikudosten elastisuutta.
 Samoin loppuverkka on tärkeä. Se hidastaa sykkeen ja hengityksen palautumista ja ylläpitää lisääntynyttä energian tarvetta, jolloin maitohapon käyttö energian raaka-aineeksi lisääntyy ja lihakset palautuvat paremmin lähelle lepopituutta.

 Kun rakennetaan hevoselle voimaa sen askelpituus, liikkeiden hallinta ja tasapaino paranevat. Treenisssä meidän pitäisi huomioida rasittavuus eli kokoamisaste, liikkeiden lukumäärä tai hyppyjen määrä ja matka. Esteiden korkeus vaikuttaa rasittavuuteen paljon. Seppo suositteli jumppasarjoja, mäkiä ja lumessa kahlaamista, myös kouluhevosille (maastoilun lisäksi).
 Hevoselle on tärkeää teveyden puolesta olla suora ja kaikki hevosethan ovat luonnostaan vinoja.. Kouluratsastsastus venyttää lihaksia

 Ja lopuksi. muista nestetasapaino, koska kuivuus aiheuttaa lihaksiin vaurioita. Hevonen ei myöskään syö suolakivestä tarpeeksi, joten muista suolan lisäys. Mä ainakin tiedän, ettei kaikilla hepoilla ole edes sitä suolakiveä :(

29.9.19 Pallo kentällä keräilemässä takapäätä alle. Ei oo kottikärry ei.

 Ja eiku ottalamppua päähän ja maastoon!!!  =)

Opetusta kerrakseen

 Marru tuli meille taas sunnuntai aamun ratoksi hyppelemään Tangon kanssa tekniikkatehtäviä pikku tihkusateeseen. Meillä on katseet kohti seuraavia estekisoja ja tavoitteena hypätä puhdas 50cm rata, mielummin vielä aika hitaasti ja varmasti. Ohjausta pitäisi edelleen saada paremmaksi, kuin myös ratsastajan kuuntelemista. Tango kyllä todistettavasti osaa säädellä jo laukkaansa, eri asia onkin sitten kiinnostaako sitä...
 Tango on alle 50cm esteillä aika huolimaton, ei sellaisia viitsi edes hypätä. Yli vaan lujaa, huiskis ja koli, koli. Me ollaan huomattu, että kotona pienemmällä kentällä kääntämistä vaativat useat pikku tehtävät ovat auttaneet koheltamiseen. Kun on oikeesti joutunut kuuntelemaan ratsastajaa, mihin mennään ja mitä vauhtia. Eikä ne maneesitkaan yleensä kauhean isoja ole, että senkin puoleen.

 Tänään tehtiin perus laukkapuomeja. Ensin ihan kaksi, sitten lisättiin kolmas ja vielä neljäs oikeaan kierrokseen,vasempaan oli neljään puomiin liikaa vauhtia, eli ei pystynyt kääntämään. Ja kohellus kostautui, Tango kaatui! Mä pelästyin ihan hirveästi, Marru pyörähtii kauniin kuperkeikan loukkaantumatta ja Tangokin meni melkein kuperkeikan, mutta olkapään ruhjetta lukuun ottamatta sekään ei loukannut. Mutta näytti tamma hämmästyneeltä maassa toljottaessaa, mitä tapahtui? Kuten sanottu, se on huolimaton kun esteissä ei ole korkeutta, liikaa vauhtia taas ja etujalka jäi keskimmäisenpuomin taakse kampaten hepan. Tango melkein pysyi pystyssä, sillä on kuitenkin hyvä tasapaino. Olkapää osui kavalettikapulaan aiheuttaen ruhjeen. Mulla on tää kaatuminen videoilla, mutta en julkaise sitä tietenkään, analysoitiin sitä kyllä Marrun kanssa. Koska heppa ei ontunut, ratsasti Marru tehtävän vielä pari kertaa läpi ja johan onnistui hienosti!

 Kaatumisvideon sijaan Julia yhdisti muita mun kuvaamia pätkiä tän päivän treenistä ja sen mä julkaisen. Ihan viimeisenä on minipätkä kaatumisen jälkeisistä puomeista. Kyllä Tango osaa hipsiä laukkaa vasempaankin oikein somasti kaikkia jalkojaankin nostellen, näköjään se vaan vaatii yhden kaatumisen.....
 Onneksi kukaan ei loukannut ja tää opetus tuli puomeilla, eikä seiskakympin esteellä tai maastoesteellä. Tango on oppinut monet asiat kerrasta ja jotenkin musta tuntuu, että tää oli yksi niistä.

27.1.19

Estekisat 60cm

 Koska lähistöllä oli vielä ennen hokkikautta tarjolla estekisat, mentiin me Marrun ja Tangon kanssa kokeilumielessä sinne. Tangohan ei ole koskaan hypännyt 60cm ratana, mutta ei ollut tarjolla pienempänä kuin puomiluokka ja se olisi aivan liian lälly. Tango ei edes hyppää pikku esteitä, isoilla se vasta syttyy.
 Mua jännittu ihan kaameesti, että se kieltää ittensä ulos, mutta me saatiinkin tulos yhdellä pudotuksella =) Hei meillä on tulos! Me oltiin radan jälkeen niin onnellisia, et joku olis voinu kuvitella meidän voittaneen jotain. Ihan täydellinen, onnistunut opetustilanne.

19.10.19 Tangoa vähän lätäköt ulkona ärsytti.

 Verkassa Tango oli ihan riiviö ja kiisi tuulen lailla. Ulkokentällä siis vähän köpöteltiin vesilätäköiden seassa, mutta verkka oli maneesissa ryhmissä. Marru sano et ohjaus ei pelitä ja mä katoin et eipä oo jarrujaka.... Kun suoritus alkoi, Tango keskittyi kuitenkin ihan täysillä. Verkassa maneesissa on niin monta hevosta, että se saattaa vielä nuorta jännittää.

Mun huonolaatuinen video radasta:

 Kiitos taas Marrulle <3 Ehkä me joskus kisataan vielä ruusukkeistakin =)

Tangon kenttätreeniä

 Tangon sileällä työskentelystä ei olekkaan pitkään aikaan tullut kuvia. Ollaan kuitenkin piiperretty valkussa melkein joka keskiviikko ja välillä pyöritty vähän kotonakin kentällä. Toki usein kotona on kenttätreenissä mukana puomeja jotenkin viriteltynä pitkin kenttää.

 Kuvat: Julia Luotonen

5.10.19

 Nykyään mun pikku poniliinini on kentällä suurimman osan ajasta tosi mukava ratsastaa, jopa pidätteet menee läpi. Ikävä kyllä polle ei edelleenkään näytä niin hyvältä kuin se tuntuu...
  Avotaivutuksen opettaminen auttoi paljon vauhdin hiljentymiseen. Valkku sanoi, että Tango on jo iso tyttö ja siltä voi vähän vaatiakkin asioita... Mä pidän Tangoa pikkusena edelleen, vaikka on se kyllä yllättänyt mut osaamisellaan.
 Viimeksi tehtiin valkussa pitkällä sivulla loiva kiemura, jonne tultiin sisälle käynnissä. Voltti ravissa vasempaan (ja oikeaan toisessa kierroksessa) aidalle päin. Voltilta laukan nosto, laukassa kulmaan ja kulmassa laukan vaihto ja edelleen laukassa toiseen päätyyn käyntisiirtymään. Ja kun mä ratsastin tehtävän ni tää osasi! Hyvä etten pyörtynyt!

 Laukan ratsastettavuus on edelleen kiinni auringon asennosta ja tuulen suunnasta, mutta harjoitellaan vaan. Vahvistellaan niitä polvia, hiljaa hyvä tulee =)

Eläinlääkäri ja jumppaohjeet

 Meidän superihana eläinlääkärimme ilmestyi taas maisemiin hoitelemaan heppoja. Tangon raspausväli oli nyt puoli vuotta ja samalla hoidettiin Pallon piikit pois.

Videot: Petri Luotonen

 Koska Katriina nyt tuli, taivuteltiin ja tutkittiin Pallo samalla, sekä katseltiin meidän ratsastusvideoita. Röntgeniä ei ollut mukana tällä kertaa. Me saatiin nyt kuitenkin Pallolle jumppaohjeet ja käsky pyytää paikalle hieroja. Nuorillahan voi olla kaiken näköistä kasvuun liittyvää pompotusta...
 Tangon löysiin polviin saatiin ohjeeksi kiipeillä mäkiä edelleen, tehdä puomeja ja hyppiä esteitä. Pitkä on tie...

 Suositeltu hieroja on tulossa hoitamaan Palloa ensi viikolla ja me aloiteltiin tietty heti jumppa. Mun pitäisi siis nyt lisätä maasta työskentelyä, tehdä puomeja myös maasta käsin (ihan kiva, koska Pallo ei oo tajunnut niitä ihan sata...) ja hommata joustochambon pyytämään lisää alas ja eteen. Se mun varastosta vielä puuttuukin. Käyn hakee ku ehin. Mulla on yllä kaiken maailman juoksutustilpehööriä, vaikken edes juoksuta heppoja juuri koskaan. No, välillä se tuntuu olevan tarvis ja mehän tehdään työtä käskettyä..

 Mieheni tuli ystävällisesti siirtelemään puomeja takaisin paikoilleen, Pallolla ne vielä tahtoo lennellä. Sivutuotteena tuli hieman videonpätkää.

 Kapsonia vois vähän kiristää juu...

Tää pätkä on treenin alusta, vähän piti päästellä ensin höyryt pois et voi keskittyy. Kiva laukka =)

Aurinko!

 Bannerin päivitys! Viimeksi päivitin banneriin masentavan kuvan sadeloimea ja kuraa... Oli niin pimee fiilis että. Tulihan se syksy sieltä taas, vettä vihmoo, hemmetin pimeää aamusta iltaan ja joka paikka kurassa. Kylmääkin vielä. Ja pimeämpään mennään vielä monta kuukautta. Onneksi välillä paistaa aurinko! Syksyn värit loistaa ja taas jaksaa harrastaa =)

 Kuvat: Julia Luotonen

5.10.19

 Ja pollethan on viileillä keleillä niin pirteitä, että on tädillä tekemistä...

Hevostaitotesti

 Olen käynyt nolaamasa itseäni milloin missäkin kisoissa, eli kun Marru pyysi mua seurakseen hevostaitokisoihin mä lupauduin tietysti mukaan. Vaikken siis yhtään taas tiennyt mitä on tulossa, enkä itseasiassa aamulla tiennyt edes mihin me ollaan menossa... Sunnuntai aamulla musta auto kurvasi hakemaan mut puoli kahdeksalta aamulla ja me lähettiin Söörmarkkuun Ratsastuskoulu Zilpaan hevostaitotestiin. Ja mikähän se sit on?

  Osanotttajia toivoisi näihin kilpailuihin enemmän ja ainut edellytys osallistumiselle on seuran jäsenyys. Koe lisää sekä turvallisuutta hevosten kanssa toimimisessa, että myös hevosten hyvinvointia. Ja pitää muistaa, että kaikki kokeet ovat oppimistilanteita ja usein opit jäävät mieleen paljon paremmin koetilanteessa, kuin kirjasta lukemalla.
 Kokeen järjestäminen ei myöskään vaadi järjestäjältä suuria resursseja. Säännöt löytyvät SRL:n sivuilta materiaalit osiosta.
 Me kilpailtiin Marrun kanssa seniorisarjassa, joka on yli kahdeksantoista vuotiaille. Kokeessa on neljä sarjaa: sarja 1  on 12 vuotiaille ja sitä nuoremille, sarjat 2 ja 3 ovat 13-18 vuotiaille junnuille ja sarja 4 siis sennuille.

 Kokeeseen kuului teoriakoe, sekä käytännön tehtäviä ja tunnistustehtäviä. Tunnistustehvävissä voi siis olla mitä vain rehuja, valjaita, suojia, suitsiä, hoitovarusteita, ensiapua eli kaikkia heppojen juttuja siis.

22.9.19 Tunnistuspiste

 Teoriakoe tehtiin sähköisesti ja se ei mun mielestä ollut lainkaan vaikea. Kirjottaessani kuitenkin huomasin, että se oli aika kattava, koska osa-alueita oli paljon niitä listatessani.
 Esimerkiksi tulisi tietää mitä tarkoitetaan hyvällä hevosen hoidolla, veriarvoistakin jotain pitäisi tietää, samoin normaaleista elintoiminnoista. Ruokinnasta ja vitamiineista täytyy olla kartalla ja anatomiasta tietysti. Pintelit, hauteet, harjaus, lisääntyminen, hevosen luontainen käyttäytyminen ja tarpeet, aistit, kuljettaminen ja ensiapu pitää taitaa. Hevosen rakenne, värit ja merkit, sekä niiden lyhenteet (myös kavioiden) olisi hyvä tietää, samoin jotain rotutietoakin olisi hyvä osata. Onhan tota materiaalia tossa. Tulokset saa vasta myöhemmin, koska kisa on valtakunnallinen.

Kuvausrekvisiittaa, tää pullaponi on ihan oikein valjastettu.

 Käytännön tehtävä voi olla vaikka väärin valjastettu hevonen ja tehtäviä on luokassa kuusi kappaletta. Jonkin verran rajoitteita tehtäville antaa, ettei niissä saisi juuri olla tulkinnan varaa.
 Tosi kiva päivä oli! Mukavaa porukkaa, hyvät järjestelyt ja huippumatkaseuraa. Eli hevostaidot haltuun ja hevoset kiittävät, rohkeasti vaan kisaamaan!

Este-puomijumppaa

 Nyt on pelkkää estepäivitystä blogi tulvillaan.. On tässä muutakin puuhattu, me ollaan maastoiltu ihan hirveästi nyt kun vielä ehtii valoisaan aikaan. Kaiken maailman seikkailuja.
 Pallokin oli mulla valkussa mukana, vitsi että mulle tuli hiki... Pallo oli ihan tohkeissaan ja viiletti menemään täysiä, mutta hienosti meni laukkoja lukuun ottamatta.

18.9.19

 Marru teki Tangon kanssa viimeksi hieman puomitreeniä alkuun, taivutteli ja pyysi korvia. Tammahan otti tästä kierroksia... Sitten laukattiin kenttää ympäri, jotta sai hieman jarruja esteille. On sillä kunto noussut, jaksoi pomppia iloisella ilmeellä tehtävät läpi, se niin nauttii hypäämisestä.

Trippeli ja viuhka

 Marru jatkoi Tangon estetreenejä esittelemällä tammalle trippelin ja viuhkan. Tango vaan innostuu enemmän ja enemmän, kun esteiden koko kasvaa. Mun mielestä ne näytti jo niin suurilta, niissä kun oli niin paljon tavaraa. Mulle iskis siis rimakauhu, onneks olen maassa.
 Tamma kiisi yli esteistä intoa täynnä, ainut miinus on tällä hetkellä ratsastettavuus oikeaan kierrokseen laukassa. Se tarttis saada paremmaksi, jotta esteille tulo onnistuu. Työstettiin sitäkin aluksi hieman ja heti parani.

 Vähänkö hauskaa!

Ajopäiviä

 Mä tykkään hirveästi ratsastamisesta, mutta kyllä mä ajan heppoja kans välillä. Ajaminen on hevosille mukavaa vaihtelua, eikä ole ratsastajan painokaan jalkojen päällä.
 Usein hevoset ovat mun kokemukseni mukaan paljon reippaampia kärryt perässä kuin ratsain. Meillä ruunat ovat paljon menevämpiä kärryjen kanssa kuin satula selässä, kun taas Tangolle on nykyään ihan sama. Sitähän mä olenkin ajanut ja paljon, eihän varsaa voinut ratsastaa.

 Sunnuntain ratoksi siis Julian kanssa lämpimään syysaurinkoon kärryille juoruilemaan kaikki kolme.

8.9.19 Pallo.

 Patella oli vauhti päällä, eikä se suostunut kävelemään. Annoin sitten hölkötellä, ettei tarvinnut tepsuttaa. Välillä vähän piti ottaa vauhtia.... Roipelo lienee siis nyt parempi. Tosin ovat olleet jo yöt sisällä ja tarhojen pohjat meni jo huonoiksi, koska vettä on nyt tullut riittämiin.

8.9.19 Pate höyrypää.

8.9.19 Suihkuun...

 Tango oli yltiörauhallinen. Siis puimuri ja metsäkone... Ja siis puutkin oli tietty hävinny....

8.9.19

Suomenhevosen päivä 6.9.19

 Onnea kaikille puteille suomenhevosen päivänä!

Palleron puomireenit

 Sit se alko Pallolla koipiennostelutreenikin. Ensin mentiin käynnissä kotona ja puomit vaan aluksi kolisi. Äkkiä ruuna kuitenkin tajusi, ettei puomeja ole tarkoitus potkia, vaan kipittää niistä yli.
 Marrulla mentiin jo puomeja ravissakin ja näitä harjoituksia jatkettiin sitten kotona.

 Kuvat: Petri Luotonen

1.9.19

 Käynnissä meillä oli kolme puomia, mutta ravipuomeja tehtiin nyt vaan alkuun kaksi kerrallaan, jotta neljä jalkaa taatusti osuvat oikeisiin koloihin. Tarkoitus on, että puomit on kivoja, eikä niihin kompastuminen edesauta asiaa.
 Puomit ovat hyvää jumppaa ja auttavat hahmottamaan, missä ne jalat oikein menee ja miten paljon niitä pitää nostella. Pallo menee jo nyt hyvin, eikä puomit juuri siirry paikaltaan.
 Tästä sitten jatketaan joskus niin. että on puomeja eri mittaisilla väleillä.

1.9.19 Pallo kattoo tarkkaan...

No nyt nousee etujalatkin.

 Ja tietty vähän laukkaa vielä. Vielä on laukassa vauhtia riittämiin, mutta loppuun sain jo muutamia vähän kasattujakin askelia. Ja nostoissa sain välillä takajalat hyvin alle.

 Ja eiku keventelyn jälkeen suihkuun =)