tiistai 17. toukokuuta 2022

Helppo laji

  Sarjassamme ratsutädin seikkailut ravimaailmassa. Hevosten kanssa mikään laji ei ole varmasti helppoa. Aina kyse on yhteistyöstä saaliseläimen kanssa, joka vielä monessa tapauksessa käyttää omaakin päätään ja ainakin luulee tietävänsä miten homma menee. Maailma on täynnä pelottavia postilaatikoita, kukkapuskia, valkoisia aitoja, lastenvaunuja, muovipusseja ja pörisevä vehkeitä. Kaiken keskellä koitat saada kymmenen kertaa oman painoiseksi eläimen yhteistyöhön kanssasi rentona ja ymmärtämään mitä milloinkin haluat sen tekevän. Ihan superia vielä on, ettei kukaan loukkaannu. Ei hevonen, et itse, eikä kukaan sivullinen...

14.5.22 Noste, Kokemäki, Jyrki Filatoff ajaa voittoon.

 Ja varusteet sitten, huoh. Satulat on iso ongelma, varsinkin jos hevosia on useita. Esteitä ei oo hyvä mennä koulujakkaralla eikä toisin päin, joten satuloita tahtoo kertyä useita. Selät muuttuu hevosilla, satulan pitäisi sopia myös tädin pyrstölle, jollei muuta niin joku penkki on ainakin toppauksen tarpeessa. Kun ajetaan lisäksi kilpaa, on pihalla useat treenikärryt ja muutamat kilpakärryt ovat vallanneet autotalliin... Valjaita, päävehkeitä, ohjia, loimia, huopia, suojia kisoihin ja kotikäyttöön. Kuka nää kaikki lomalla putsaa? 😇

9.5.22 Metsämäki. Noste, Nelli ja Jaana. Sijoitus 6.

 Kuolainten pitäisi olla hevoselle sopivat, oikeat käyttötarkoitukseensa hevoselle sopivissa suitsissa ja hevosen pitäisi olla niiden kanssa tyytyväinen. Mielellään pitäisi löytyä myös jarrut tilanteessa kuin tilanteessa ja ainakin raviurheilussa tämä on mielestäni välillä haastavaa tilanteissa kun hevosella on kova kilpailuvietti ja menohaluja.

 Kengitys on lajista kiinni. Puskaratsulla kestää painava ratsu ehkä pidemmän välin, kun taas ravurin keposet kengät on muutamassa viikossa kulutettu loppuun, jos sen nyt jalassa edes pysyvät. Hokitusta tarvitaan talven lisäksi maastoesteillä ja ravureilla on myös usein vähintään nastoja tuomassa pitoa. Monet ratsutkin tarvitsevat pitoa taakse, kuten meidän Pate. Joka tapauksessa taitava kengittäjä on yksi edellytys jalkaterveydelle. Hevoset pitää kengittää sopivan kokoiseen, tarkoituksen mukaiseen kenkään tarpeeksi usein. 


 Tää lista on ihan loputon. Suojat, apuohjat, laput, loimet, sekit... Mä oon vasta hukkunut tähän ravureiden varustesuohon eikä loppua näy. Ja mikä hakeminen kaikessa on, kun aina vasta kokeilemalla selviää mikä sopii.                                      

 Pallo ei esimerkiksi tykännyt yhtään takajalkojen "perussuojista". Se on niin herkkänahkainen, että tarvitsee pehmeät (vähän kalliimmat...) suojat ollaakseen niiden kanssa sätkimättä. Samoin normaali mahavyö ahdisti ja Pallo sai leveän painetta tasaavan mahavyön. Kesti kauan löytää sille sopiva määrä ruokaa, se tarvitsee treenissä tosi paljon väkirehua ettei kadota massaa. Mulla kesti myös löytää oikeat rehut oikeassa suhteessa, kun ei joka hevoselle sovi sama rehu. Kengityksen kanssa on tuskailtu ikuisuus. Pitkään Pallo juoksi ratsukengässä, kevyessä etukengässä se laukkaa ja takana ei tahdo kestää mikään normaali kenkä. Pari starttia se juoksi ilman takakenkiäkin ja meni ihan hyvinkin, mutta hermot menee kenkiä pois repiessä ja kuluuhan ne kaviotkin, vaikka Pallolla onkin superhyvät kaviot. Kultakenkä vaikuttaisi nyt kestävän takana ja tuovan nastoilla tarpeeksi pitoa, edessä käytetään nyt dubloja ja painoputseja vielä lisäpainona. Tällä hetkellä balanssi vaikuttaa hyvältä, tiedä taas parin viikon päästä.

27.4.22 Forssa, Noste ja Nelli, sija 3.

 Oikea viimeistely me löydettiin ihan vahingossa, kun Pate kiikutti Jaanaa kärryillä ja mä laukkasin kiitoa Pallon kanssa niiden perässä. Rauhallinen verkka piti olla, mutta hevonen oli seuraavana päivänä startissa iskussa, joten nykyään laukataan edellisenä päivänä reippaat pätkät selästä paikat auki. Nyt on löydetty muuten sopivat vermeet, mutta päävehkeet on vielä hakusessa. Pallo on tosi kuuma aina lämmityksessä ja sen pitäisi tietysti pysyä käsissä, mutta se ei tykkää sekin raudasta vaan juoksee sitä vasten, ilman rautaa ei jarrut ollu kummoset. Ratsain Pallon suu rauhoittui Visionilla, saas nähdä mitä tähän keksitään. Saan onneksi apua Riialta ja Palloa ajavilta kuskeilta, koska itse en todellakaan tiedä kaikkia vaihtoehtoja. Tavaraakin alkaa olla jo toinen valjashuoneellinen 😂 Toivottavasti löydetään mukava ja kaikille turvallinen ratkaisu, kohti uusia haasteita ja kesälomaa!

8.5.22 Noste 💙💙

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti