perjantai 22. heinäkuuta 2022

Syntynyt juoksemaan

 Ihminen on jalostanut eläimiä omiin käyttötarkoituksiinsa kautta aikojen ja mulle pyöri pihaan tätiratsuksi hevonen, joka on syntynyt juoksemaan. Tämä hevonen on jalostettu juoksemaan kilpaa. Mä tiedän, etteivät kaikki ihmiset ymmärrä juoksemiseen jalostetun hevosen sielunelämää (enkä aina minäkään), eikä sitä yksinkertaista tosiasiaa, että niitä ei pyydetä eikä varsinkaan käsketä juoksemaan. Ei tarvitse pyytää eikä käskeä, koska ne haluavat juosta ihan itse. Päin vastoin, ongelma on lähinnä siinä, että jarrut ovat huonot tai joskus jopa hetkittäin puuttuvat kokonaan... Onneksi on läjäpäin varusteita, joilla voidaan auttaa sekä ohjastajaa, että hevosta.

 Nämä hevoset on jalostettu rakenteeltaan mahdollisimman nopeiksi ja tietysti kestäviksi, mutta kaikista tärkeintä on niiden pää. Voitontahto. Kilpailuvietti.

Kuva: Taru Peltosaari

 Raviurheilu on Suomessa hyvin valvottua, dopingtestien lisäksi hevosten hyvinvointia ja kilpailukelpoisuutta valvotaan jatkuvasti jokaisessa kilpailussa. Raveissa on paljon henkilökuntaa valvomassa kilpailukuntoisuutta, sekä varusteita. Kaikkien varusteiden pitää olla hevoselle oikean kokoisia, oikein asennettuja, ehjiä, kilpailuihin hyväksyttyjä ja niistä on oma listansa, eikä esimerkiksi kärryihin saa tehdä omia korjauksia. Kavioita syynätään, varsinkin jos hevonen juoksee ilman kenkiä ja puhjenneesta kavionpohjasta rapsahtaa valmentajalle rapsut. Suun kuntoa seurataan myös ja kuten sanottu, käyttää saa vain tiettyjä kuolaimia.

 Raveissa arvotaan hevosia hyvinvointitarkistuksiin, joissa eläinlääkärin johdolla tarkistetaan hevonen ja sen kaikki varusteet kärryjä myöten. Mekin ollaan kerran oltu sellaisessa ja se oli ihan asiallinen  tarkastus, josta jäi mukava fiilis. Hevosia voidaan määrätä eläinlääkärin tarkastukseen ja sellainen voidaan vaatia myös ennen kuin hevonen saa kilpailla seuraavan kerran.

  Raviurheilun kilpeä on kirkastettu esimerkiksi kampanjalla hyvinvoiva ravihevonen, mutta jokaisen pitäisi tajuta kuinka tärkeä hyvä ja terve kilpahevonen on omistajalleen. Siitä pidetään parempaa huolta kuin itsestä ja jos rahat on tiukilla, hieronnan saa kyllä hevonen omistajan sijaan. Hevoselle ostetaan tietysti parhaat ruuat ja varusteet, sille hommataan seuraponi ja tilava traikku, jotta matkustaminen on stressitöntä. Hevosta ei voi pakottaa juoksemaan, mutta kaikin puolin hyvinvoivana terve hevonen juoksee omasta halustaan. Mätiä omenoita mahtuu ikävä kyllä aina mukaan, oli sitten kyseessä mikä laji hyvänsä...

10.6.22 Teivo, tiimi ja Pallon zenhetki ennen kisaa.

 Meidän tämän kesän päätavoite raviurheilun suhteen oli Vermossa 20.7 juostu Eri-Aaronin Patsaskilpailu, joka oli rajattu 4-7 vuotiaille suomenhevosille ja joiden ennätys oli enintään 27,9. Palkintosumma kisassa oli 3500€ paalulta, jännää oli! Kisaan päästäksemme koitimme kerätä pisteitä ja tahkosimme vain tasoitusajoja, koska autolähdöissä oli vaarana ajan alitus. Parin voiton jälkeen tuli parissa kisassa laukka ja sen myötä pikku masennus, mutta edellisellä viikolla Teivossa Noste kiri pakilta toiseksi tosi lujaa Henri Bollströmin ajamana. Saimme kokoon yli 800 pistettä ja pääsimme helposti mukaan pystikisaan. Marru kävi laittamassa tuliterät takakengät ja oltiin kaikin puolin valmiina koitokseen... 

 Patsaskisassa tulikin uusi autoennätys 27,8 ja hieman pussitettuna Noste, Henry M. Bollström kärryillään ehti toiselle sijalle! Voi meidän onnea, me onnistuttiin! Juoksu oli muutenkin mahtava, varsinkin kun edellisenä iltana mulle nousi kuume ja lähteminen oli kiikun kaakun, että jaksanko edes ajaa. Onneksi Jaana lähti mukaan juoksemaan, joten mä vaan ajoin autoa ja näytin nätiltä maski naamalla.

Vermo 20.7.22 Noste ja Henry Bollström, 2.sija. Kuva: Roope Kiviranta

 

20.7.22 Vermo.Pallo sai pystikisaan blingbling ottapannan 😂 Pallolla on hapsut turvalla, koska inhoaa että nenuun lentää jotain. Kohta lämmitykseen...

Koska tilanne näin mieletäni vaati ja hieman yllytettynä, ajoin myös minä raviajokortin Metsämäessä. Oli vallan mielenkiintoinen ja hauska opettelu, teoriaa, voltaamista ja taas volttaamista. Meillä oli hyvät opettajat ja mukava ryhmä. Pääsykokeen Pallolla ajettuani totesin mun harjoittelun olevan sille (Ja varsinkin mulle!) liian stressaavaa, joten opetushevoseksi tuli Tango. Maksoin vaan kilpailulisenssin ja siinä mulle polle. Tamma suoriutui tehtävästä hienosti ja vauhtiakin tuli kurssin aikana roimasti lisää. Tangoa ei haitannut pätkääkään, vaikka voltattiin ikuisuus, tyyppi jolkotteli tyynesti vaan menemään. Tangollakin on voitontahtoa ja sen kyllä huomasi kurssilla. Toki lämppäreiden seassa itsetunto hieman kärsii...

 Kurssin lopuksi oli teorialoppukoe ja ajokoe, lisäksi tarvittiin lääkärintodistus ajokorttia varten ja ei muuta ku kohti uusia haasteita, mulla on nyt lupa ajaa kilpaa raviradalla 😁 Tärkeintä tässä oli kuitenkin tieto siitä toisesta puolesta, mitä en valmentajana näe. Ajamisen haasteista ja tuomarien työskentelystä.

 Ja kurssilla opin volttaamisen ja kaikkien sääntöjen lisäksi, että uusien sääntömuutosten myötä hevosen liiallinen käskeminen kilpailussa on kielletty eli pyyntöjen määrä on rajoitettu, samoin kuin vaikutuksen vahvuus. Ajovitsa on vain merkinantoväline.

26.5.22 Metsämäki, Tirrin Tango ja täti, ratsu leikkii ravihevosta ja täti raviohjastajaa.


24.5.22 Vannaberavuri Tango
 
 No vielä en oo kilpaa ajanut mut saattaa olla et sekin vielä nähdään...

 Meillä on ollut ihan kiva kesä :) Mulla oli loma tosiaan jo toukokuun puolelta juhannuksen jälkeen asti ja ihanaa, ei satanut kuin parina päivänä! Tekemättöminen töiden lista lyheni huomattavasti ja heppailu ei helteisessä säässä ilman ötökkäpilveä oli hauskaa.

Noste

Noste

Noste lähdössä starttiin.

Poppoo tauolla.

Noste, suomen kesä 💓

Kappas kappas, joku sentää valvoo...


 Kahden pieleen menneen startin jälkeen piti jo jotain keksiä varmuuden vuoksi, vaikka Pallo vaikutti olevan ihan kunnossa. Mä olin jo tekemässä siitä ratsua lopullisesti, mutta sitten me tavattiin Pallon kanssa Sari Qi, kraniohoitaja. Pallolle aloitettiin kraniohoito, vasta yksi kerta takana, seuraavaksi ensi viikolla. Hoitokertojen väli on vähintään kaksi viikkoa ja enintään kuusi viikkoa. Hoidon jälkeen on tietysti helpompi jakso ja jätetään nyt suosiolla suunniteltuja startteja väliin hoidon onnistumiseksi. Ehtiihän sitä ja hevosen terveyshän tässä lajissa tärkein on. Pallo tuntuu nauttivan hoidosta ja hyötyvän siitä. Oikea laukka parani tosi paljon heti ekan kerran jälkeen. Kiitos Bella Varjoselle, jonka tallissa me saadaan käydä hoitoja vastaanottamassa.

Noste kraniohoidossa

 Me aloitettiin sitten oikean puolen vahvistaminen Pallolla, jotta kaarrejuoksuun saadaan lisää varmuutta. Olen ajanut Palloa nyt myös selästä ja se tuntuu hyötyvän siitä, koska ei pääse vinoksi lainkaan toisin kuin kärryjen edessä. 
 On tää ravipoppoo kyllä niin mukavaa. Olen saanut Palloa ajaneilta kuskeilta niin paljon hyviä vinkkejä, viimeksi Henri Bollström puhui mun kanssa puhelimessa pitkän tovin Teivon kakkosen jälkeen ja antoi neuvoja joiden avulla luultavasti Noste nappasi toisen sijan Vermosta. Ammattikuski on ammattikuski. Pieniä asioita hevosta auttamaan, joita ratsutäti ei tajua ennen kuin ne väännetään rautalangasta....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti