Keväistä viikkoa

 Maanantaina pääsin pitkästä aikaa ratsastamaan Unskilla. Olipa taas erilaista omaan möhköön verrattuna. Ja Unskia jännitti taas uus täti selässä, viime kerrasta oli niin pitkä aika. Kyllä se hiukan siitä rentoutuikin. Varsinkin kun sain hiukan käyttöohjeita. Loppui mun kiikuttaminenkin. Julia oli mukana ja nappas pari kuvaa, huono laatu, kun iskä oli laittanu asetukset päivänvaloon ja nyt ilta hämärsi jo. Näkee niistä silti kuin pieni ja simpsakka neitihepo on kyseessä.
 Omat pollet taapersi possujunassa tarhassa kun lähdin, joten annoin niiden harrastaa omaehtoista liikuntaa ja päätin uppoutua kotihommien jälkeen hevosten anatomiaa käsittelevään opukseen.

 Tiistaina mentiin Paten kanssa ensin tielle verkkaamaan ja sitten toviksi vääntämään kivasti kuivuneelle pellolle.
 Tehtiin avoa ja siirtymiä käynnistä-seis, käynti-ravi-käynti isolla ympyrällä. Ne rupee jo sujumaan, tosin kun vaihdoin suuntaa vasemalle, Pate oli ensin ihan varmaet alko laukka-osio... Ensin vähän syöksähteli raviin, mutta sitten sainkin tosi hyviä siirtymiä käyntiin. Koottiin vähän käyntiä ja pidennettiin. Väistätin käynnissä ensin uralle molempiin suuntiin ja sitten sik-sakkia suoristaen välissä parin askeleen ajaksi. Jalat liikkui taas keposesti. Nyt avotaivutuksessa siirtymiset myös käyntiin onnistuivat niin hyvin, että oli pakko lopettaa siihen ja ottaa loppukäynnit. Mentiin siis vajaa tunti. Pate oli tosi rento, pärski tyytyväisenä ja liikkui kivasti. Menin aika paketissa, joten sai nenän rapsutus/ kaulan venytystauon pari kertaa.

Pakko oli tästäkin nyt ottaa kuva. Lättäräpylä on hiukan edempänä mutta on noin nyt ihan eri paria! :( Tarhat on kyllä ihan kivassa kunnossa, tän näköset on jalat, kun tuli sieltä.

Ja tän näkönen vekki oli tehty. Ihan pintanaarmu, enkä mitään isompaa reikää löytänyt. Pelästyin jo, että kunnon hokin reikä.. En tehnyt tälle mitään, koska oli jo kuivunutkin. Eikä ollut yhtään kipeäkään. Seurataan tilannetta.

 Keskiviikkona mentiin Ompun kanssa juoksutusympyrälle. Verkkasin ensin yhdellä puomilla ja laitoin sitten kaksi pikku estettä. Ensin laiskan oloinen poni innostui lopulta, eikä esteet kolissut kertaakaan. Otettiin vielä käynti-ravi-käynti siirtymiä loppuun. Omppu on kyllä mukava juoksuttaa irtona.

Ponski lähdössä

Omppu hoppaa

Jumankekka ku oikein hommiin joutuu

No hypätään sit

Jihaa

Täähän onki kivaa

 Paten kanssa mentiin taas pellolle. Normisettiä: käynnissä avoja, väistöjä sik-sakkia tehden, voltteja, suunnanvaihtoja ja pysähdyksiä. Ja asetuksia. Ravissa avoa ja siirtymiä käynti-ravi-käynti. Siirtymät sujuu nyt pääasiassa hyvin. Vasemmalle kyllä laukattiin ilosesti, vaikka piti ravata. Hippasen oli innostunut polle, ei niin rento kuin tiistaina. Vasen laukka on parantunut huimasti, eikä Pate kaatanut sisään lainkaan. Ei myöskään lähtenyt kiikuttamaan. Mari oli juoruumassa Paten jalka-asioista seurana pellolla. Otettiin maastossa loppukäynnit kivassa kuutamossa. Reilu tunti tuhraantui.

 Viime viikolla ärsytti tuhottomasti, koska olin unohtanut rakkaan mustekalaviritykseni, jolla solmutan Paten hännän, sen häntään kun lähdettiin lenkille. Löysin sen koiran kanssa metsästä, mut hemmetti, taas oon hukannut sen. Nyt se taitaa olla jossain karsinassa *huoh*. Ei vielä näkynyt....

 Tänään eli tostaina lähdin heti aamulla kauppakierrokselle, moni asia tarvitsi täynennystä. Glukosamiini oli finito ja biotiinikin melkein, samoin koiran ruoka. Pate sai toiset kylmäyspatjat, mulla ei ollu ennestään ku yks pari, ja Omppu pinkin riimunarun. Raasu joutunut sinisellä kulkemaan.. Kotiuduttuani lähdettiin kentälle Paten, Peten ja Julian kanssa. Eli mieheni tuli ottamaan kuvia. Aivan upea keli!

 Patella oli oikein virta-päivä. Tein ensin käynnissä kolmikaarista kiemurauraa ja sitten ravissa. Ne meni hyvin, seuraavaksi alan lisäillä sinne siirtymiä, taivutus/väistöpätkiä ja voltteja.
 Tein väistöjä ravissa, ensin takapää jäi paljon jälkeen, mutta lopuksi oli ihan siedettävä.

 Siirtymät ei onnistunut alaspäin tänään lainkaan.
 Mutta vasen laukka on kehittynyt hurjasti, aivan ihanaa. Oikeakin oli hyvää taas, sellaista kun se on ollutkin. Pate vaan innostui niin, ettei suostunut enää kävelemään. Ollaan viime aikoina otettu vaan pikku pyrähdyksiä laukkaa, ja halusin nyt katsoa miten se laukkaa, mutta en kuitenkaan uskaltanut antaa mennä niin kauan ku jaksaa. Se nyt tajua miten kipeeksi tulee. Pomppi kuitenkin innoissaan, vaikka sitten paikallaan. Onneksi suostui sentään ravaamaan lopulta, että saatiin ravattua eteen ja alas lopuksi. Mulla oli reilusti vaatteita ja vitsi että tuli kuuma! Koni oli puhdas eikä kompuroinut, hienoa.

Mikäköhän tähän on iskenyt, täällä voi matkustaa

Oikea laukkakin ihan jes

Tanssiva heppa, ei voi ku nauraa

Mä tahon laukata...

Tapu, tapu, hieno heppa.

 Lähdettiin vielä Julian kanssa ajamaan Omppu. Poni oli varsin vetelä eilisen juoksutuksen jäljiltä. Mentiin mettälenkki ja saatiin se hiukan juoksemaankin. Se oli taas ihan cool ja keväinen, lämmin päivä vaihtui hienoon kuutamoon.