Vko 10. Kevät, ainakin väliaikainen.

 Tää viikko oli ihan pyllystä. Joka aamu oli jotain, eli ei saanu edes nukkua ja iltavuoroakin pukkas.

 Tiistaina mentiin Paten kanssa kentälle. Se ei vaan meinannu mennä mettästä läpi ja mulla palo hihat tietty. Jos siellä jotain "pelottavia" mettän eläimiä vilisi, kaikkos ne kyl kilometrien päähän, ku tantta raivos hepan selässä, joka vaan seiso, eikä ollu tietääkseenkään pohkeista, raipasta, ohjasperistä tai kiljumisesta.

 No sitten kun päästiin sinne kohtuu pimeelle kentälle (ei oo valoja), harjoteltiin siirtymiä avossa. Patelle on ollu vaikee tajuta, et taivutuksessa voi vaihtaa myös askellajia. Enkä sitä oo pyytänytkään. Koitin yks päivä, eikä onnistunut. Kesti tovin ennen kuin se siirtyi niin, että piti myös taivutuksen. Tein muutaman onnistuneen siirtymän käynnistä raviin molempiin suuntiin, käyntiin joten kuten, mutta eihän se onnistu oikein suoranakaan. Kenttä oli lätäköitä täys ja jäässä, että nää harjotukset oli oikein hyvät. Pate ei oikein keskittynyt ja mua kiukutti väsymyksen lisäksi. Kotiin mentiin suosiolla asfalttia pitkin, ihan vaan et ehti aamuksi töihin ;)

 Torstaina lähdettiin taas kentälle ja sama juttu metsässä. Tosin paljon myöhemmin tuli pysähdys. Mut hihat ehti palaa kyllä, taas. Olin valmis tekeen kopukasta kasan vanttuita...
 Kentällä toistettiin tiistain siirtymisharjotukset, nyt ne jo onnistui heti. Taivuteltiin ja pyörittiin hetki tavallisia juttuja käynnissä. Eihän sille pohjalle ihmeitä ollut kahdessa päivässä tapahtunut. Parempi ilta kuitenkin, ei verisuoni katkennut päästä. Ei taaskaan tultu metsän kautta kotiin.

Se ovi pitää olla AUKI eikä raollaan!

Missä se ruoka luuraa??? Palvelua kiitos... Ovikin on auki.

Lauantaina Omppu pääsi juoksutusympyrälle riekkumaan. Tuuli niin et kävyt ja oksat varisi puista. Onneks yhtään puuta ei menny nurin. Omppu meni hienosti, sen jälkeen kun enimmät energiat oli purettu. Laukat oli tosi hyvät. Pystyy pitämään kivan laukan pienemmässäkin vauhdissa. Molempiin suuntiin. Sillä ei oikein puhti enää riittänyt kunnolla siirtymien treenaamiseen, ensi kerralla sitten. Voitas ottaa taas pikku esteitäkin, kunhan pari kertaa on lämmitelty. Kuumakin raasulle varmaan tuli talviturkissaan, tonne kun ei oikein osu tuulikaan.

8.3.14 Kevättä ilmassa

Hapannaama

Osaa myös laukata kauniisti...

Ravia

 Paten kans lähdin tielle, koska tuuli niin kovin. Pelkäsin että kaatuu puu päähän, jos lähdetään maastoon. Pate oli ihan rento tuulesta huolimatta. Virtaa sillä kyllä oli, kyllä kai, kun viikolla on vaan seisty mettässä ;) Ravattiin pitkän aikaa välillä taivutellen, tehtiin siirtymiä ja laukattiinkin vähän :) Ravi oli pääasiassa ilmavaa ja pidätteet meni heti läpi. Ja kaikki askellajit oli puhtaat. Kaikki siirtymät, matala ja pyöreä muoto laukassa sekä ravissa ja ylämäet ovat hyvää jumppaa alalinjalle. Josko tästä pian päästään tekemään myös maapuomeja ravissa ja pikku jumppasarjoja.
 Kävelytin vielä pollea pihalla, se kun olisi edelleen mielellään ravannut, ja koitan pitää treenit nyt kohtuu lyhyinä. Nyt oli taas hyvä mieli ja olin iloinen etten tehny pollesta niitä lapasia.

Edelleen se on mielellään vasemmalle vino ja se kyllä huolestuttaa. Toinen etukavio on nyt paljon lyhyempi kuin toinen, ne siis ovat aivan eri paria. Miten se voi pystyä liikkumaan tasapainoisesti? Se käyttää toista takajalkaansa aivan eri tavalla, lihaksisto on silmin nähden erilainen. Kyllä sille jotain pitää pystyä tekemään. Eikä mun jumpat riitä.

Kiinnostaa v***

Taas mennään

Tultiin lenkiltä (Oonko mä noin paksu?)

Sit taaperretaan

Kävelytystä lenkin jälkeen

Kävin katsomassa kentän kunnon lauantai-illalla. Sunntaina treenit siellä siis.

Sunnuntaina innostuin siivoamaan tarhoja, kun ne vihdoinkin ovat sulaneet. Sitten lähdin Paten kanssa kentälle ja sain mieheni fillarilla seuraksi, taas hirmuiseen tuuleen. Miehen mukana tuli myös kamera =) Ja kuvaaja. Eli läjäpäin kuvei.
 Nyt kenttä oli melkein sula ja suurimmat lätäköt häipyneet.
 Aluksi tein kolmikaarista kiemurauraa, vain toiseen suuntaan, eli tein pitkän suoran avotaivutusta ja siitä lähdin kolmikaariselle kiemurauralle. Muutaman kierroksen jälkeen vaihdoin suuntaa. Kiemurauralla suunnan vaihdot meni tosi hienosti ja tahti säilyi ihan hyvin. Koitin pitää aika matalan muodon ja nostaa itse nenäni välillä korvista ja ratsastaa koko hevosta. Ja keventää koko ajan. Pate ei selvästi jaksa vielä kantaa itseään ylhäällä, kuin hetken kerrallaan. Kiemuraurat ja avotaivutus ovat, esimerkiksi ympyröitten ja pohkeenväistön  ohella liikkeitä, joissa polle liikku samalla eteen ja sivulle, ja näin olle kehittävät taipuisuutta.

 Tämän jälkeen tein muutaman kerran puolesta kentästä väistön uralle molempiin suuntiin. En vaatinut ihmeempiä, asetuskin sai olla mitä halusi. Kunhan ihan ei valunut, vaan astui kuitenkin ristiin, ja väisti sitä pohjetta. Jatketaan tätä seuraavalla kerralla hiukan enemmän. Käynnissähän ollaan väistelty, mutta ravissa ei juurikaan viime kesän jälkeen. Sivuttaisliikehän ei ole hevoselle luontaista ja vaatii liikkeeseen tottumattomien lihasten voimistamista. Pate sai myös aina välillä nenän hieronta/ kävelytauon. Hiukan se innostui välillä, ja kiskoi ohjista. Yllättäen se pitää nykyään pikku pidätteellä ravin, vaikka olisikin lähdössä vauhdikkaamin kiikuttamaan eukkoa. Muutama mini-volttikin tuli tehtyä vauhtia hillitessä.
 Nostin laukat vielä molempiin suuntiin. Ensin oikealle, lähtikin oikein vauhdilla =) Niin kuin sillai, jes! Vasemmalle annoin mennä pari kierrosta, että sai herra enimmät höyryt päästellä. Se on kyllä niin hienon tuntuinen se nosto ravista *huoh*. Ei uskois, että mä oon sen sille opettanut.
 Lopuksi ravattiin alas rennoksi.

Taivutusta

Kolmikaarista kiemuraa

Taivutusta

Kolmikaarista kiemuraa

Toiseen suuntaan kolmikaarista

Samaa edelleen

Välillä suoristellaan

Taivutusta

Taivutellaan edelleen

Väistön tapaista

Oikea laukkaa, kohtuu vauhdikas...

V*** mä tiedän et me lähetään nyt laukkaan vasemmal...

Jes

Kivaa, laukkaa!

Vieläki mentiin

Kohellusta laukan jälkeen

No rentoudutaan sit

 Pate pääsi pesulle ja aurinkoon lomi päällä kuivumaan ja me lähdettiin hakemaan pikkuneiti kotiin. Ja syömään...

Pollet <3

 Illalla lähdettiin vielä Julian kanssa ajamaan Omppu ennen pimeän tuloa. Neiti kovin oli toivonut etten olisi ehninyt ajaa sitä vielä. Omppu oli taas ihan viilipytty. Julia ajoi taas metsäpätkän, niin kuin viimeksikin. Jahka Marin kenttä kuivuu, pääsee Julia sinne harjoittemaan Ompun kanssa. Marin kenttä kun on tarpeeksi iso ja juuri sopivan kova kärryille. Hölköteltiin hiukan ja pehmeellä tiellä Omppu päästeli pikkuisen matkaa ihan kunnolla. Se on ihan suora eikä kopsu.

 Pysyi nyt vaan nää kelit, et pääsis jumppaamaan säännöllisesti.

Omppu pääsi iltakävelylle akkojen kans

Poni =)