Jyns jyns ja kuvasaastetta

 Pollet on saanut nauttia pellossa kesästä, kylmässä kelissä tosin, koska mä olen jynssänyt taloa. Sekä sisältä, että ulkoa. Puhdasta tulee...

 Tiistaina kuitenkin lähdettiin Paten kanssa valmennukseen. Pate oli lähtemisestä hiukan eri mieltä, saatiin lastata se liinoilla. Koppi oli kyllä hiukan eri näköinen, koska siirsin vihdoin väliseinän sivuun, jotta olisi enemmän tilaa. Julia oli mukana ja otti muutaman kuvan. Kotiin lähdettäessä lastauskin sujui.

 Pate oli kentällä heti rento ja sen kanssa pystyi tekemään kivasti myös käynnissä töitä. Jopa siirtymät käyntiin sujui välillä.
 Ratsastettiin ensin 2/3 osaa kentällä käynnissä reilusti uran sisäpuolella, väistättäen siitä uralle ennen käännöstä, samalla reilusti sisälle taivuttaen. Paten kanssa pysähdyttiin aluksi ennen väistöä. Lisättiin sitten voltti kulmaan ja oltiin tikkoina taivutuksen kanssa.

Sitten sama ravissa. Paten kanssa tehtiin reilusti ympyrä, sen verran se taas viiletti. Mun nenä ei pysynyt ylhäällä, mutta muuten meni ihan kivasti. Pate väisti heti ja taipuikin sitten kun sain olkapääni taakse.

 Laukassa tehtiin koko kentällä pääty-ympyrä molempiin päihin, suuntaa keskellä vaihtaen. Me tehtiin Paten kanssa ravin kautta, kun ne käyntiin siirtymät on niin hankalia. Suuremmalla ympyrällä homma olikin paljon vaikeampaa, koska mä joudun tekemään siinä paljon enemmän. Pienemmällä ympyrällä humma kantaa itsensä, eikä mun tarvitse laukan eteen tehdä mitään. Meijän ympyrät tahtoi siis pienentyä :)
 Laukka oli kuitenkin ihan jes, parempaa kuulemma kuin viimeksi. Pate nosti aina myötälaukan hyvin ja täsmällisesti. Kyllä se loppuun hyytyi, niin kuin minäkin.

 Torstai-aamulla viiletin juoksuttamaan Ompun. Ensin verkattiin käynnissä ja ravissa, hiukan Omppu nosti laukkaakkin väliin, ja sitten laitettiin neljä pikku estettä. Pikku ristikko ja pysty niin, että väliin meni yksi kunnon laukka. Väli olisi saanut olla pienempikin, kauhean vaikea arvioida kääpiön laukka-askelta. Halusin kuitenkin, että poni mahtuu kunnolla väliin. Lisäksi kaksi peruspystyä. Poni viiletti ihan nätisti, kun hiukan lämpesi.

Innostunut poni...

Ravia

*Ärsyttää*

Nostaa ainakin takajalat yli...

Sarjalla

 Lopuksi otettiin siirtymiä molempiin suuntiin käynti-ravi-käynti ja muutama laukan nosto. Ne meni tosi hyvin.

 Sitten satuloin Paten ja painelin Marin kentälle ottamaan siirtymä-treenin ennen sadetta. Kenttä oli tosi kova, joten tehtiin piiperrysharjoittelua ja jätettiin juoksemiset toiseen päivään. Reilu tunnin treeni ja puolen tunnin loppukäynnit maastossa.

 Tein ensin käynnissä toistoa tiistain valmennuksesta, eli väistätin reunaan taivuttaen kunnolla ja tein kulmaan voltin. Tämä meni nyt hyvin.
 Sitten tein päätyyn keskelle aina pysähdyksen. Asetin kunnolla ja tein kunnon pehmeän siirtymän käyntiin. Tästä kyllä tapeltiin monta kierrosta! Käynti piti pitää tosi koottuna, jotta sain sen pysähtymään nopeasti ja pehmeästi. Alkoi se sujumaan, kun en antanut tuumaakaan periksi.
 Sitten siirryttiin paikaltaan raviin, siitä ennen kulmaa käyntiin ja taas päätyyn keskelle seis. Tämä alkoi sujumaan huomattavasti nopeammin ja Pate alkoi odottaa pysähdystä.
 Tein ravissa myös koko kenttää, käyttäen hyväksi pysähdyksen odotusta, ja hiljensin ravin ihan pieneksi päätyyn, päästäen suoran taas hiukan nopeammassa temmossa. Tämä meni tosi hyvin ja sain ratsastaa rauhassa miniravia myös suoran halutesssani.

 Pete tuli ottamaan pari kuvaa ja siitä Pate taas innostui. Miniravista ei sitten ollut tietoakaan, vaikka olisin halunnut siitäkin kuvia.

 Jatkettiin treeniä laukassa, tehden edelleen päätyyn pysähdyksen. Tämäkin meni hyvin ja laukka pysyi hitaassa temmossa pysähdystä odottaessa. Koko ajan päätyyn oli joko pysähdytty, tai ainakin hiljennetty, niin laukastakaan pysähtyminen ei tuottanut ongelmia. Koitin pysähdyksestä nostaa laukan käynnin kautta, mutta oikealle nosti helposti vastalaukan taas vaihteeksi. Oli helpompikin nostaa laukka pysähdyksestä suoraan. Siitä tosin oli hiukan sanomista, että koska lähdetään... Päätyyn kasasi laukan välillä aivan upeasti, varsinkin vasemmalle laukaten muutaman askeleen ihan paikallaan ennen pysähdystä. Tästäkään ei vaan ole kuvia, kuvaaja kun oli jo livistänyt. Vasempaan sain tapella hiukan taivutuksen kanssa, jonka koitin koko ajan pitää suurena.

Miniravia, hah....

Mut mä haluan lähteä!

Nyt mennään. Hiukan se näyttää hurjalta, mutta ei kyllä tunnu. Pate vaan kasaa peppunsa niin tonne alle, että etupää kevenee ja nousee, kun se liukuu laukkaan.

Nätisti laukataan ja taivutaan

Miten paljon hevonen voi lyhentyä kun se kokoaa itsensä?

Ja seistään.

Ja vasemmalle

Tapu tapu. Mamin murmeli. <3

 Millä mä saan ton mun nenäni pysymään ylhäällä? Joku lanka???
 Täytyy jossain kohtaa katsoa mikä on mennyt kevään aikana hyvin ja mikä huonosti. Kesälomalla vois olla aikaa ja energiaa puuttua hankalimpiin asioihin.

Huh hellettä

 Tiistaina mulla pukkas taas koirien koulutusvuoroa, mutta lähdin vielä Paten kanssa kentälle piipahtamaan. Otettiin puolen tunnin juoksu- tehotreeni, eli tunnin lenksu.

 Kentällä otin käynnistä muutaman pysähdyksen ja sitten tehtiin taas ravissa täyskaartoa. Väistätin reunaan ja sateen tasoittamalla kentällä näkyi hyvin, miten kolmannella kierroksella väistö alkoi sujumaan. Tein avoa pitkän sivun ja välillä voltin päätyyn. Pate on syönyt itsensä ihan punkeroksi laitsalla, joten siellä oli taas melko huono istua...
 Kerrattiin lauantain valmennuksen ravissa hidastus- käynti-ravi- suunnanvaihto- hommelia ja se meni ihan mukavasti. Selvittiin jopa uralle, tosin Pate lähti taas ravailemaan omia aikojaan.
Laukkasin ympyrällä molempiin suuntiin ja sitten ravin kautta suuntaa vaihtaen. Tuli paljon nostoja ja ne meni ihan hyvin, vasempaan kaatoi taas, eikä oikein jaksanut laukata. Ihme ton mahan kans... Oikea laukka oli edelleen tosi hyvää.
 Kuva lauantain valmennuksesta.

17.5.14

 Keskiviikkona ponin pallero pääsi mun ja Julian kans leksulle tän meidän tunnin kierroksen. Tiet on taas ihan kovat, että juoksemaan pääsi vaan peltotiellä. Poni oli ihmeen reipas, hiukan sätkyili kyllä.

21.5.14 Niin se maailma muuttuu vihreäksi

 Torstaina lähdettiin Paten kanssa kentälle. Oltiin melkein pari tuntia reissussa, kun kierrettiin taas metsän kautta ja Patella valui hiki...
 Nyt Pate ei ollut niin pallo, mies on hakenut ne iltapäivällä pois isolta laitumelta metsään nököttämään. Parempi oli heti taas istua.

 Lyhensin ja kokosin käynnin kunnolla, sitten pidensin. Yritin säilyttää myös tahdin, mutta hiukan se tuppas kiihtymään. Välillä meni tosi hyvin. Lyhensin monta kertaa kierroksella ja varsinkin pitkällä sivulla, siinä se vauhti yleensä kiihtyy. Vasempaan sitä sai taas vääntää...
 Sama homma ravissa. Lyhensin aina pitkälle sivulle, myös tahtia hidastaen ja annoin viilettää reippaammin siten päädyt. Tämäkin onnistui pari kertaa hyvin, sitten kun Pate tajusi jutun juonen. Vasenkin puoli pikku hiljaa vertyi.
 Laukkasin ympyrällä ja välillä suoraan. Putosi helposti raville, mutta pari kertaa onnistuikin. Lyhensin ympyrällä laukkaa välillä ja oikealle onnistui heti hyvin. Päästiin siitä menemään tosi paljon reippaammin ja Pate innostui viilettämään hetken oikein kunnolla... Ei se kovin mennyt, mutta Pate on iso, sillä on iso laukka ja olen tottunut nyt vaan nyssyttämään mummolaukkaa. Eikä se heti tullut takaisin, minkä se on tehnyt viimeaikoina kiltisti heti. No hänellä tais olla hauskaa. Vasempaan ei edelleenkään jaksanut oikein laukata, mutta sen minkä laukkasi, laukkasi laadukkaasti. Tein sitten paljon nostoja vasempaan ja ne meni kyllä hyvin. Lopuksi keräsin ravin hyvin kasaan ja nostin siitä pikkulaukkaa ja nekin meni hyvin.

Punainen Pate kipittää kotiin

 Lauantai-aamulla lähdin Eliaksen kanssa maastoon. Viime lauantaina oltiin samaisen ruunan kanssa kentällä vääntämässä. Maastoreissu oli varsin rentouttava, pikkasen oli kuuma...

Tämän näköiset korvat tänään.

 Paten kanssa piti lähteä myös maastoon illalla, mutta lämpömittari näytti sitekästi yli 28 astetta varjossa....

 Sunnuntaina tehtiin Paten kanssa sitten kunnon, melkein kolmen tunnin maastolenkki. Aamulla ei vielä ollut kuuma ja onnistuttiin kuin ihmeen kaupalla kiertämään ukkospilvet. Kyllä Patekin hätkähti kun suoraan edessä leiskui. Lenkki oli suurimmaksi osaksi ihan uusi Patelle, joka taapersi sen ihan kiltisti. Pari pikkuhiekkatietä oli ihan juoksukunnossa, joten annettiin mennä vastapainoksi asfaltille kävelemiselle. Lenkki oli 17-18 kilometriä pitkä, Pate tallusteli aika rauhallisesti.

 Omppu lähti vielä illalla tunnin lenksulle ja oli taas ihan reipas. Kiva kun se on ruvennut taas kävelemään kunnolla.

Kesäkelit

 Ens viikolla lupaakin tosi paljon viileempiä kelejä. Parempi treenata tietty, mut miten sitä tarkenee? Ja mulla pukkaa näitä kotihommia...

Vetelehtimistä ja valkku

 Maanantaina pukkas myöhäistä iltatuuria, joten kengittäjä tuli aamupäivällä laittamaan Paten ympäri ja Ompun surullisen kuuluisan takakengän.
 Paten kengät oli ollu kuusi viikkoa ja ne oli ihan moro. Nyt laitettiin paksummat kengät nastoilla taakse. Viime vuonna käytettyjä kovametallihärpäkkeitä ei saanut enää. Painavammat ne nyt hiukan sitten on, mutta kestävät nastojen kanssa varmasti hiukan kauemmin. Ehtii kaviot hiukan kasvaakkin, eivätkä ole pelkkää naulanreikää...
 Paten etukaviot alkaa näyttämään jo ihan kivoilta, ens kerralla saadaan varmaan toisestakin etusesta jo jotain pois veisteltyä. Nyt se edelleen vaan siistittiin ja lättäräpylästä vietiin, mikä uskallettiin. Ja lättäräpylään laitettiin taas viistetty kenkä, kuten viimeksikin. Alla hyvälaatuinen kännykkäkuva...

14.5.14

 Hepat pääsi alkuviikon syömään päiväheinät metsälaitumelle, iltaan asti.

 Lähdettiin vasta keskiviikkona Paten kanssa kentälle, palkka- ja kotityöt haittaa pahasti välillä heppailua... Treeni hiukan venyi, niin että oltiin pari tuntia reissussa. Pate oli ihan pöljällä tuulella, joten jouduttiin vääntämään kaikkea tovi. Sitä kiinnosti mettän peikot, risut ja männyn kävyt. Mun piipitys ei niinkään. Kyllä se loppua kohti alkoi keskittymäänkin, meinas varmaan, ettei muuten pääse koskaan kotiin. Laitoin tavallisen nivelen ja Pate oli alkuun aika raskas sillä. Alkutreenistä tuli taas muutama kuva kaikkien iloksi ;) Kuvaaja oli liikkeellä sortseilla, ettei se kauan siellä värjötellyt. Navakassa pohjoistuulessa.

Tarkoitus oli tehdä ravissa paljon hommia, mutta jouduttiin vääntämään käynnissäkin, kun ei oikein mennyt jakeluun muuten.
 Yritin tehdä avotaivutusta suurella taivutuksella ja pienellä poikituksella. Olipas se sitten vaikeeta. Vauhti tuppas kiihtymään ja polle kääntymään. Hinkattiin sitä ensin käynnissä, sitten sujui ravissakin joten kuten. Mä olin jo ihan solmussa ittekin. Ja tätä on tehty kyllä, ettei ihan uusi asia ollut.

 Siirtymät sujui kyllä, mutta aika huonosti ja  pikku taiston jälkeen. Sitten Pate ei tahtonut jäädä käyntiin, vaan siirtyi uudelleen heti raviin. Otin sen aina miniympyrälle ittensä ympäri, mutta tää juoksi siinäkin tyytyväisenä *huoh*.

 Tehtiin myös ihan pientä kahdeksikkoa ravissa, se oli hauskaa. Pate nosti ensin ilosena laukkaa, koska tätähän viimeksi tehtiin laukassa. Tosin paljon suuremmalla ympyrällä.Tosi pientä ympyrää se jo laukkaa... Koitin olla hihkumatta, laukassa on niin paljon mukavampi istuakkin =) Kehuin vasta, kun pysyi ravissa ja suoritti kunnolla, laukkaa kun ei nyt pyydetty. Vaikka se olikin hauskaa.

Sain Paten lopuksi tosi hyvin alas raviin ja kevenneltiin epämääräiä kuvioita ittemme hikeen.

Solmussa käynnissä

Tässä on jo yritystä ravissa. Vielä se taivutus...

Kuuntelee muuten tosi paljon ratsastajaa...

 Tostai-illalla pollet jäikin yöksi ulos metsälaitumelle. Hui.
 Sitten oltiinkin niin väsyneitä, kun ei oltu edes päästy nukkumaan. Huono palvelu.
 Ompun kans lähdettiin Perjantai-illalla Julian kanssa viettämään taas äiti-tytär-laatuaikaa kärryillä ihanaan, lämpimään, aurinkoiseen iltaan. Poni jaksoi taas kytätä kaikkea, mutta oli varsinainen lapanen. Pitäis varmaan hiukan ripeämpiä lenkkejä vetää, kuin tää reilu tunnin löntystely.

16.5.14 Masu näyttää hiukan paksulta, kun on siinä vielä talvikarva :)

16.5.14

 Paten kans menin tunniksi maastoon kävelemään ja varsin väsyneeltä vaikutti sekin. Ei jaksettu nostaa korvia paskatraktoreista, eikä niistä muistakaan härpäkkeistä, mitä niillä niissä perässä oli. Varsin mukava ratsastettava se oli :)

 Ja mä sain jakkaran! Mieheni isä väkersi. Nyt pääsen mönkimään selkään kivasti myös toiselta puolelta, ja onnistuikin heti. Mut oli se vaikeeta, kun on 38 vuotta mönkinyt aina samalta puolelta. Selkeesti oli ylimääräinen käsikin, aina se oli jalan tiellä. Pate odotti yhtä nätisti, kuin aina nykyään, vaikka olinkin "väärällä" puolella.

Uus jakkara, vanha kissa Mirkku

 Samalta tekijältä (appiukolta ja anopilta) viime vuonna saadut maitokärryt. Näitä tarvitaan koko ajan. Vedet kulkee talliin letkun ollessa jäässä ja kesällä vedet tietysti laitumille. Akut, paimenet, esteet ja tolpat...

Mun rakkaat maitokärrit

 Lauantaina tuli sitten kesäkelit. Pollet oli taas ollu yön laitsalla ja Pate oli ihan väsy. Raasut ei oo tottunut, ja Paten pitää tietysti vahtia "tammalaumaansa". Aamulla, kun kiljuin niitä syömään, tultiin hyvin rauhallisesti, ja heti, possujonossa pelipaikalle. Laitoin hepat talliin pariksi tunniksi nukkumaan, koska lähdettiin Paten kanssa valmennukseen.

 Paskaralli alkoi meidän sänkkärille, joten mentiin suosiolla kentälle asfalttia pitkin. Aamulla meidän pikku tienpätkällä oli kaksi paskarekkaa, traktori ja henkilöauto parka. Ja kolme niistä niistä peruutti väistääkseen yhtä.... Ajattelin, ettei enää mahduta Paten kanssa sekaan, kun nää nonstoppina huristi ees taas. Mies lähti mukaan nappaamaan pari kuvaa ja Pate tykkää hirveesti, kun on fillariseuraa matkalla.

 Käynti oli kentällä heti tahdikasta ja pollella oli korvat. Tein hiukan avoa ja taivuttelin ympyröillä. Siirryttiin sitten ravitreeniin nopsaan.
 Harjoitus tehtiin kahdeksikolla, jossa piti alkaa hidastaa jo puolesta välistä ympyrää, viiden-kuuden askeleen verran, suoristuksen jälkeen ottaa muutama askel käyntiä suoraan, sitten vaihtaa taivutus ja suunta. Miten sekin voi noin vaikeeta olla... Siis mulle.
 Sitten, kun keskityin siihen hidastukseen, unohdin tietysti ratsastaa suoraan. Meille oli piirretty viivat, mihin sihdata, eikä vasempaan kierrokseen meinattu millään sopia sinne. Ja Pate tietysti alkoi muutaman kierroksen jälkeen ennakoimaan, siirtyi raviin omia aikojaan. Sitten keskityin pitämään sen käynnissä... Muutama kerta sujui kuitenkin ihan hyvin, harjoitus oli meille kuitenkin osittain ihan uusi. Ja sain hyvät neuvot, miten hidastaa ja estää kaatuminen lantiolla. Mehän harjoitellaan, eiköhän se siitä. Vielä, kun mä pysyn pystyssä enkä käperry jarruttamaan, pidän nenäni ylhäällä ja istun suorassa...

17.5.14 Herättäkää hevonen, treenit alkaa! Pate on opetettu odottamaan, ja sehän odottaa.

Siirtymä käyntiin keskellä kenttää

Ravia suunnan vaihdon jälkeen. Piti lähteä vasta uralle...

  Laukassa tehtiin ensin ympyrää molempiin suuntiin, tahtia hetkellisesti päädyssä hidastaen ja sitten kahdeksikkoa. Laukka on tällä hetkellä mukavin askellaji ratsastaa Patella. Oikea oli taas unelmalaukkaa, vasen kuuraa muutamaa laatuaskelta lukuun ottamatta. Vasenkin on kuitenkin hyvä ratsastaa, vaikka laatu on huono. Ja tehtävä sujui ihan hyvin. Pate hidastaa hyvin ja kerää takaosan allensa oikeassa laukassa. Vasemmassa joudutaan vielä keskittymään niin paljon laatuun, ettei hidastus vielä oikein onnistu.

Sain tehtäväksi käyttää lantiota kaatamisen estämiseen ja se toimi kyllä hyvin. Mulla lähtee vielä olkapää mukaan, joten tätä pitää harjoitella. Olen käyttänytkin tätä, mutta en tietoisesti. Vanhemmista kuvista näkee. Hidastuksessa käytin myös jalkaa sekä ravissa, että laukassa, ja sekin toimi.
 Kahdeksikolla mun pitäis suoristaa Pate selkeemmin, nyt vähän huiskin menemään. Vasen laukka on noussut niin automaattisesti, etten viitsi tehdä sen eteen mitään, ja yllätys, tänään nosti vahingossa muutaman kerran oikean laukan vasemmalle. Ja sitähän se ei oo tehny koskaan ennen. Täti vois lopettaa sen åkailun sitten ja kertoa hevoselle, mitä haluaa.

 Tehtiin vielä ravissa hidastuksia diagonaalilla ja sekin onnistui muutaman kerran hyvin. Loppuravit vielä alas.

17.5.14 Ohjeitten kuuntelua

 17.5.14 Oikea laukka, hidastus päädyssä

Oikea laukka, hidastus päädyssä

Vasen laukka. Yritetään pysyä pystyssä.

Vasen laukka, kerätään hiukan

Vasen laukka. Olkapää saisi jäädä taakse, mutta tulee vielä lantion mukana... Mutta toimii :)

Loppuravit ja hikinen kaksikko

 Heppaset pääsi ekaa kertaa isolle laitumelle ja ihan iltaan asti. Ne oli ihan palloja, kun illalla hain ne sisälle nukkumaan.
 

18.5.14

Sunnuntai-aamulla valjastin ponin, kun vielä oli viileää. Tehtiin noin seitsemän kilometrin lenkki ja hölkätttiin reippaasti muutaman kilometri. Vauhti on mun mielestä hyvä, kun takaa työntää hyvin, mutta pää pysyy vielä alhaalla. Omppu jää helposti lönköttelemään minivauhtia, niin ettei työnnä kunnolla takaa. Tai sitten menee kovaa pää taivaissa. Ponilla oli hiukan pölövirtaa laitumella seisomisen johdosta, sätkyili ihme juttuja, mutta muuten käyttäytyi hyvin ja oli reipas.

 Illalla kuuden jälkeen hain sekopäiset pollet laitumelta. Kesän ekat ötökät on sitten kamalia...Ne tuli ihan kutsumatta portille ja olivat syöneet itsensä taas ihan palloiksi. Lämpömittari näytti varjossa vielä yli kahtakymmentäviittä astetta.

 Satuloin Paten, suihkutin öttymyrkkyä ja lähdettiin maastoon puolentoista tunnin rauhalliselle lenkille. Ei siellä paljon ravailtu, on pohjat taas kivikovat. Patellakin oli pölövirtaa, muutama neliraajahalvaus ja sätkyilikin jotain. Kiva lenksu kuitenkin. Joku pilvi ilmestyi sopivasti ja viilensi ilmankin. Tarkenin kyllä ihan hihattomalla matkustaa, ettei nyt kylmä tullut kuitenkaan. Mut polle ei saanut lämpöhalvausta.

 Huomisen saavatkin laihtua metsälaitumella, lupaa hirmu hellettä, ukkosta ja ties mitä.

Lunta ja laidunta

 Maanatai-aamulla olikin taas maa valkoinen. Lunta oli useampi sentti, ja niin sitä talvella odotettiin. Koskas se laidunkausi sitten alkaa...

5.5.14

 Ja mä laitoin heti aamulla paskaa pakettiin, ihan sanan mukaisesti. Muutama pallo molemmilta, postissa menevät labraan, sitten katsotaan madotetaanko. Johan on...

Ihmettelin mihin ne meidän maastolenkit ovat taas unohtuneet ja muistin sitten, miksi viime kesänäkin maastoilu jäi niin vähälle. Oli niin kuivaa, että pohjat oli kivikovat. Sitten ei voi kun kävellä ja pitkät kävelyt vaatii paljon aikaa. Ja sitähän ei ole vuorokaudessa kun se kakskytneljä tuntia, mikä tunnetusti ei riitä juuri mihinkään. Niinpä tulee tehtyä treeni helposti kentällä, pohjasta ei tarvitse murehtia ja molemmat tulee liikutettua. Yleensä vielä opitaankin jotain... Tai sitten ei ;)

 Kuvat sunnuntailta 4.5.14.

4.5.14

4.5.14 Jihaa!

 Tiistaina Omppu pääsi vähän hyppimään. Verkattiin hiukan ensin puomit alhaalla. Omppu hiukan ensin riekkui, toisaalta olisi pitänyt päästä syömään ruohoa, joten piti hiukan käskeäkkin. Täytyy saada tohon keskellekkin hiekkaa :) Kyllä se hyppiminen sitten lopulta sujuikin.

6.5.14

6.5.14

6.5.14

6.5.14

6.5.14

 Paten kanssa taaperrettiin vaihteeksi kentälle. Tarkoituksena oli hioa ravia ja hakea hiukan säätöjä. Ravi alkoi pyörimään nopsaan hyvin. Väännettin pitkästä aikaa ravissa väistöjä niin, että ne kulki hyvin sivusuuntaan. Käytin koko kenttää ja tein ympyröitä, sain myös vauhdin kiihtymisen pitkälle sivulle tultaessa loppumaan. Vasen puolikin oli ihan hyvä, töitä sen kanssa tehdään edelleen...

 Siirtymiä hinkattiin tietysti taas ja nekin sujui. Laukastakin pysähdykset.
 Sain päähäni koittaa hiukan laukkatemppuja. Viime kesänä tein kahdeksikkoa niin, että pysähdyin aina keskelle. Tein silloin kartioista "loosin", mikä helpotti pysähtymistä, kun ensin sinne pysähdyttiin muissakin askellajeista. Nyt ajattelin ottaa suoraan ravin kautta suunnan vaihdon ja nostaa toisen laukan. Korkeintaan se sitten kaatuisi...

 No se sujuikin tosi hyvin. Eikä siirtymä raviinkaan ollut vallan tasapainoton ja uusi laukka nousi heti nätisti. Meijän ympyrät oli vallan hienoja ja se oli hauskaakin. Tätä täytyy jatkaa. Sitten kokeilin vielä oikeaakin laukkaa koko kenttää ympäri. Patelle se on ollut vaikeaa, vauhti kiihtyy, kun tasapaino ei riitä ja sitten se putoaa raville, eikä siinä kohtaa oo yhtään kiva killua kyydissä. Taas se putos kerran, kaks, paljon tasapainoisemmin kuin aikaisemmin, eikä vauhtikaan juuri kiihtynyt. Istuin sitten satulaan ja pidin kunnon pohjetuen ja kappas, polle viiletti ympäri kenttää niin tyytyväisenä itteensä. Tehtiin siis molempiin suuntiin koko kenttää tehden ympyrän välillä ja tahti säilyi. Vau... Sitä riemua :)
 Vasemmassa laukassa kaatoi hieman taas. Kenttä oli kuiva ja siten tosi pehmeä. Luulenpa, että toi kaataminen loppuu kokonaan kun sinne takakoipiin saadaan vielä lisää voimaa. Koska kovemmalla pohjalla se ei kaada. Voiskos olla... Selkeesti voimaa onkin tullut lisää. Tietysti auttaa, kun molempia puolia ratsastetaan tasaisesti ja vaaditaan kunnon liikkeet.
 Oli taas tunnin kunnollinen tehotreeni.
 Kuva sunnuntain treenistä.

4.5.14

 Keskiviikkona pollet oli koko päivän pikkulaitsalla. Ei siellä mitään syötävää ollut, kuivaa heinää sinne lisäksi vietiin, mutta sitä oltiin niin tyytyväisiä ja väsyneitä.
 Me lähdettiin Paten kanssa pellolle fiilistelemään. Tehtiin ensin lyhyt treeni ja käveltiin pitkin peltoa ilta-auringossa. Saattoipa olla viimeinen kerta tänä keväänä. Nyt tulee vettä kunnolla monta päivää ja sitten ne ajaa sianp** ja kylvää tietty sen. Tuskin se enää tässä välissä ehtii kuivua.

 Tehtiin käynnissä voltteja, pysähdyksiä, avoa, askeleen pidennys-lyhennystä, suunnanvaihtoa ympyrällä ja hiukan väistöä. Pate väisti heti hyvin, edellisen päivän hinkkaamisen jälkeen, joten ei väännetty sen enempää. Se taipui hyvin ja nyt asettui heti pysähdyksessäkin ilman odottelua. Ja suuntaa vaihtaessa tietysti. Se oli muutenkin taas ihan rento. Tein ravissa muutaman ympyrän suuntaa vaihtaen ja Patella tuntui olevan taas jouset jaloissa. Sen lisäksi se kulki matalassa muodossa rentona, hyvin taipuneena ja asettuneena. Jätin homman palkaksi siihen ja mentiin taapertamaan vapaasti.
 Kuva sunnuntailta.

4.5.14

 Sitten alkoi kauan kaivattu vesisade.Torstaina hopsut sai nököttää koko päivän loimet päällä tarhassa.  

 Perjantaina lähdettiin illalla Paten kanssa tunniksi maastoilemaan nurkkiin, ihan käyntilenkille. Pate jaksoi tovin sätkyillä sateen ropinassa, mutta kun en viitsinyt nostaa pikkurilliäkään nuuskiessani lämmintä sadeilmaa ja kököttäessäni pyllynpehmusteella satulassa, se päätti rauhoittua tallustelemaan tyytyväisenä. Ihanaa, kun kaikki pöly ainakin hetkeksi laski, henkikin kulkee. Ja ruoho kasvaa :)

Pullaponi saa leivän palan kun se ITSE asettaa itsensä kiven viereen oikeeseen kohtaan, myös sivusuunnassa, jotta äippä pääsee mönkimään kyytiin :) Ja kököttää siinä kiltisti kunnes asettelu on suoritettu.

Täällä sataa... Ja olis nälkäkin... Puhu tolle eukolle järkeä...

Mut polle on laihtunut =) Sinne läks, sateeseen taapertamaan.

 Lauantaina oli vuorossa kaverilla kyläilyä :) Tarkoituksena oli ratsastaakkin kahvin juonnin ja kakun syönnin lomassa, mutta pollellapa oli vekki kielessä. Hyvä että huomattiin. Cadi pääsi saikkarille ja me soffalle kikattamaan. Börjesillä kyllä kipastiin, kun "jäi" luppuaikaa... Ollaan Cadin kanssa ennen piipahdettu vaan maastossa, nyt oli tarkoitus vääntää kentällä kunnolla. Mennään uudelleen kun hän on parantunut. Se on kyllä niin luppakorva <3

Cadi

Cadi

 Kotona mies oli laittanut meidän laiheliinit isommalle niitylle.
 Hain heiniä ja sitten en ehtinytkään enää ratsastamaan... Pate oli varmaan tosi murheellinen ;)

10.5.14 Kyllä se uusi ruoho on niin vihreetä.

 Sunnutaina olikin hieno keli ja tosi lämmin. Lähdettiin Ompun kanssa aamuste kärrykävelylle. Takakenkä oli sit jo aamulla taas tipahtanut johonkin. Nurkkateillä on hyvä ruoho keskellä, siinä ei kaviot kulu. Poni oli hyvällä tuulella ja taaperrettiin tunti nurkissa.

Vihertää :) 11.5.14

11.5.14 Ponin pehva

 Pollet ei päässy vihreelle hienosta kelistä huolimatta. Me lähdettiin äitienpäiväkierrokselle ja koska ne reissut tuppaa välillä venymään, en uskaltanut jättää niitä sinne. Räjähtävät vielä...

 Illalla lähdettiin Paten kanssa kentälle. Tehtiin kolmen vartin tehotreeni, eli puolentoista tunnin reissu.

 Taas täyskaartoa aina kentän samaan päähään, väistöpätkä siitä uralle ja pitkälle sivulle pätkä avoa. Ensin pari kierrosta käynnissä ja sitten ravissa.

 Ravi oli heti tosi hyvää, eikä tällä kertaa tarvinnut himmailla, muuten kuin ensin avopätkissä. Pate meinas siinä kiihdytellä, eikä taipunut kunnolla. Ne alkoi kyllä sujumaan tosi hyvin, eikä itse tarvinnut kuin ratsastaa suoraan hukan taivuttaen, sen ihmeenpiä vääntämättä. Vasen puoli alkaa olla ihan yhtä "kiva" ratsastaa, kuin oikeakin. Vasemmalle väistö oli parempi tänään.

 Laukassa tein ympyröitä, välillä ravin kautta suuntaa vaihtaen ja välillä taas ihan koko kentän. Nythän ne suunnan vaihdot sujui jo, kuin vettä vaan. Oikea laukka putosi ensin taas suoralla, sitten Pate keräsi ittensä kesken kaiken, niinku hemmetti, näinhän se meni =) Nosti siis suoralla oikean laukan ja piti sen. Mihin piirretään rasti? Sehän tarjoo välillä ympyrälläkin vasenta.

 Toi suunnan vaihto on hyvä harjoitus meille raviin siirtymiselle. Koitan jossain kohtaa sitä niin, etten vaihdakkaan suuntaa, vaan kehun ja nostan uudelleen saman laukan. Josko polle tajuais, että askellajeissa voidaan siirtyä myös alaspäin. Ilman taistelua.

 Hiukan se oli vetelä, laukassa sai ratsastaa kunnolla eteen, muuten jäi ihan paikalleen polkemaan. Se on kyllä paljon hauskempaa, kuin se jatkuva jarruttelu. Luulin, että olisi ollut ihan viirona näin löysän viikon jälkeen. Tiistaina oli kunnon laukkatreenit ja muuten on vaan löntystelty. Takakengät on ihan heippa, niillä ei kyllä oo kiva porhaltaa. Ja pitää ottaa taas tavalliset kuolaimet, kun alkaa jo toi selkä olemaan parempi. Tosin tänäänkin vedin Buranaa ennen lähtöä... Ja kevensin koko ajan. Mut alkaa olla parempi jo istua kuitenkin =)

Väistö, jonkun näköinen

Laukkaa vasemmalle

Laukkaa suoraan oikeelle, jee!

 Aamulla tulee sitten vihdoin kengittäjä.