31.8.14 Kuva Julia Luotonen |
Eläinlääkäri soitti maanantaina, eikä Ompun sokeriarvoissa ollut mitään vikaa. Arvo oli reilu kolme, kun se sairailla yksilöillä huitelee kuudenkymmenen paremmalla puolella.
Mistä lie kaviokuume johtui, vai oliko sellainen edes. Rasituksesta töpökavioilla, apilasta vai hiukan molemmista? Vai oliko kuitenkin jokin tapaturmainen vamma? Normaali päiväjärjestykseen saadaan kuitenkin palata, joten hepat pääsee varmaan vielä hiukan maistelemaan vihreää ennen talvea. Nythän se ruoho vasta sokerista onkin, joten johonkin pikkupläntille taapertamaan.
Maanantaina pidettiin taas vapaata. Tai hepat piti. Jonkun pitää tienata heinärahat palkkatyössä. Lisäksi koitin raivata tallia, huonolla menestyksellä.
Nyt kun olen ratsastanut lyhemmällä jalustimella, muistin miksi pidensin niitä. Nilkat tulee kipeiksi. Yliliikkuva nivel taipuu jotenkin vammasesti. Pitäisi varmaan kokeilla saappaita.
Kouluvalmennus
Tiistaina mentiin Paten kanssa valmennukseen. Julia lähti taas seuraksi ja nappaamaan kuvia. Jätskipalkalla ;) Pakkasin mukaan softsell-takin ja sadetakin, ennusteet näytti kaatosadetta. Eikä tullut pisaraakaan. Takinkin joutui ottamaan lopulta pois, niin oli hiki.
Aloitettiin heti alkukäyntien jälkeen ravissa ratsastaen molemmissa päädyissä pääty-ympyrät reippaammassa temmossa ja sivut hitaammin. Tämä alkoi sujumaan, kun sain kunnon tunteen, että sitä kaasua todella tuli lisää. Hidastus sujuikin ihan hyvin.
Siirryttiin pääty-ympyrälle, jossa ensin käynnissä taivutetiin sisälle reilusti puoli kierrosta ja toinen puoli ulos. Ensin pohje ja sitten ohja. Kun tämä alkoi sujumaan vaihdettiin taivutus neljännesympyrän välein. Nyt kyllä tuijotin niitä korviakin. Tämä meni kyllä ihan hyvin, kun sai juonesta kiinni. Patella säilyi tahti koko ajan, vaikka miten väännettiin. Vasen käsi siirtyi aluksi helposti harjan yli, mutta korjaantui taakse. Ja taivuttaa piti tosiaan reilusti, ei vain nenä, vaan myös kaula. Sekään ei mennyt heti mulla jakeluun.
Ravissa vielä neljännesympyrän välein taivutusta vaihtaen ja sitten kolmen askeleen välein. Jälkimmäinen oli mulle aluksi vaikeaa, mutta alkoi sujumaan. Taivutusta piti tosiaan vaihtaa koko ajan, eikä ihmetellä ja laskea askelia. Patelle oli ihan sama minne nokka näytti, kunhan pääsi eteenpäin.
Laukassa ympyrällä piti vielä vaihdella taivutusta hieman koko ajan, ja jos sai hyvän taivutuksen sisään, tehdä voltti. Aluksi oikea laukka ei oikein pyörinyt. Pate veti pari minuuttia henkeä ja sitten laukka pyöri oikealle. Sain tehtyä taivutuksen vaihtojakin. Vasen pyöri taas ihan hyvin, taivutukset vaihtui helposti ja tehtiinpä volttikin.
Tätä pitää kyllä harjoitella. Taivutukset kyllä onnistui, mutta en ehtinyt tekemään ravin eteen mitään. Pate sai hiihtää ihan rauhassa peppu pitkänä ja kuono taivaissa. Saati, että olisin ehtinyt suoristella satulaa.
26.8.14 Alkuverkkaa |
26.8.14 Tästä vauhtia lisää ja ympyrälle |
26.8.14 Sisälle taivutus |
26.8.14 Ulos taivutus |
26.8.14 |
Torstaina Pate pääsi verkkaamaan maastoon, siitä takapihan ympyrälle ravailemaan ja tekemään muutaman siirtymän käyntiin. Sitten maastoiltiin nurkissa vielä.
Perjantaina Omppu pääsi vuorostaan juoksemaan ympyrälle. Ompulla oli virtaa ja laukkasi taas välillä häntä suorana. Sillä oli vain riimu liinassa, joten sai taas riekuttua... Laukkuutin sitä reilusti molempiin suuntiin ja laukat sekä nousi, että pyöri hyvin.
31.8.14 Omppu |
Lauantaina laitoin Ompun valjaisiin ja mentiin aika rauhallinen tunnin lenkki nurkissa nuuskien syksyä auringon paisteessa. Ja metsästäen niitä lehtiä ja heinänkorsia... Poni oli reipas illan juoksutuksesta huolimatta.
Kenttätreeni
Paten kanssa lähdin kentälle tunniksi tekemään kunnon treenin, metsän kautta, eli se kahden tunnin lenkki. Kenttä olikin tosi hyvässä kunnossa ja Patella oli todella virtaa pitkästä aikaa, vähän turhankin kanssa. Hiukan oli välillä kiikutusmeininkiä...Ensin tehtiin muutama kahdeksikko käynnissä reilusti taivuttaen, välillä sisään ja välillä ulos. Tämä sujui molempiin suuntiin, varsinkin tietysti vasempaan. Sinne mennään mielellään nenu ulkona. Samalla tarkistin pohkeiden läpimenon.
Tein kahdeksikkoa myös ravissa ja koska tämäkin sujui siirryin seuraavaan tehtävään. Ravailin koko kenttää käyttäen, molempiin suuntiin, tehden ympyrän välillä päätyyn, välillä keskelle.
Seuraavaksi tein harjoitusravissa kymmenen askelta keventäen, pyysin lisää kymmenen askelta, istuin alas hidastaen kymmenen askelta ja siitä pysähdys, josta taas raviin. Meni joten kuten, jatketaan harjoitusta. Muutama lisäys oli hyvä. Pysähdykset ja hidastukset oli ihan jes.
Jatkoin ravissa tehden päätyyn ympyrän, usein harjoitusravissa ja lisäys keventäen diagonaalilla ja hidastaen päätyyn. Tämä sujui kyllä.
Pate oli hiukan sitä mieltä, että jos ravissa oli lisätty, pitäisi laukassakin lisätä. Kiikutti sitten suoralla vähän, tuli kuitenkin hyvin päädyssä takaisin. Käänsin sitten jo puolessa kentässä. Tein laukan vaihtoja ravin ja myös lopuksi pysähdyksen kautta.
Väistätin myös laukassa molempiin suuntiin ja otin avotaivutusta. Sitten ei polle ehtinyt niin paljon koheltaa, kun oli muuta tekemistä. Nämä sujui lopuksi tosi hyvin.
Ravailin vielä hyvän tovin pyöreänä, väillä hidastaen ja sitten pyytäen lisää. Lopuksi otin vielä käynnissä siirtymiä kootusta pidempään. Kyllähän tämä sujuu, kun on ylimääräiset virrat käytetty. Yleensä tässä mielellään tarjotaan jo ravia.
Kotiin käveli hyvin rauhallinen heppa. Mies tuli kipeänä nappaamaan muutaman kuvan, näissä on vielä kohellusmeinikiä.
Tätien lauantai-illan humaa
Katriinan kanssa lähdettiin illalla katsomaan heppaa numero 3. Tällä kertaa kysessä oli 8-vuotias tamma. Hevosesta oli kerrottu kaikki mahdolliset ongelmat etukäteen, joten suurin odotuksin ei reissuun lähdetty. Mutta tällä kertaa tädit yllättyivät, positiivisesti.Hevosta on ratsastettu vasta puolisen vuotta, ammattilaisen toimesta kuitenkin. Ja näköjään laatutyötä on tehty. Tamma oli varsin näppärän oloinen, askellajit kivat, varsinkin laukka nostoineen on todella kiva ja se oli sopivan herkkä työmotivaationkin ollessa kohdillaan. Mulla oli selässä kotoinen olo. Tamma on kuulemma pohkeelle herkkä, mutta en huomannut mitään ihmeellistä, koska kotoakin löytyy polle missä on automaattikaasu. Ihan hyvät jarrutkin tästä mallista löytyi. Tykkää hypätä, joten sopii Katriinalle. Sukukin on ihan hyvä, voisin ostaa tämän itse... ;) Eli Katriina menee katsomaan tätä uudelleen.
30.8.14 Katriina ja hurmuritammuska |
Sunnutaina poikkesin Paten kanssa Marin kentälle tekemään pikku treenin, joka venyi pariksi tunniksi. Meno oli kyllä rauhallista. Linda tuli napaamaan kuvia.
Näännytin Patea tekemällä käynnissä kahdeksikkoa ja ympyröitä pollen pyörryksiin. Käynti oli kivaa ja tahdikasta. Mukavaa, kun sen eteen ei tarvitse tehdä mitään. Tein myös lyhennystä ja pidennystä, joka onnistui kyllä, mutta takaosan työskentelyssä olisi parannettavaa. Jonkun pätkän sain sinne poveria, mutta pääasiassa vain askel lyheni. Pate käyttää yleensä tosi aktiivisesti takajalkojaan, mutta viime aikoina ollut aika vaisua. Tarttis varmaan tehrä jottain, tällekkin asialle.
Tein siirtymiä käynti- ravi- käynti, eikä ollut ongelmia. Ravailtiin epämääräisiä kuvioita, ensin harjoitusravissa ja sitten kevennellen. Ravikin on muuttunut löysemmäksi, nyt kun olen pyytänyt pienempää ravia. Jotta voin istua siellä. Eikä nenäkään tahdo pysyä alhaalla. Ja mulla se ei pysy ylhäällä. Keskimäärin ihan hyvä siis. Tahti säilyy kuitenkin. Jos nyt jotain hyvää pitää kaivaa.
Laukassa tein vain vain muutaman väistön ja hiukan avoa molempiin suuntiin. Sujui kun kuski heräsi.
Susanna uskaltautui vielä Paten kyytiin. Kävelivät pitkän tovin kuskin etsiessä asetuksia. Välillä näytti ihan kivalta. Jonkun ravisiirtymänkin väänsivät.
Näin maasta katsottuna, on se aika vaikea ratsastettava. Pate ei ollut tietääkseenkään pohkeista tai raipasta, vei jatkuvasti ohjat, katseli maisemia, ei tajunnut pysähtyä ja hinkkasi nenuaan milloin tahtoi. Aika possu. Pate vaatii kyllä muutoksia istunnassa, teit sitten mitä vaan, joten ratsastaminen vaatii kyllä hetken totuttelemista. Pate on tosi herkkä istunnalle, eikä edes pysähdy pelkällä ohjalla, mutta pelkällä istunnalla saattaa pysähtyä. Eikä se yleensä tarvitse varsinaisesti pohkeita, vain muutoksen jalan asennossa. Kokeilin vielä itse lopuksi onko koko polle kuuroutunut, mutta ei ollut mitään vaikeuksia taivutella mihinkään suuntaan ja nokka sojotti välittömästi sinne mihin pitikin. =)
31.8.14 |
31.8.14 |
31.8.14 Pidennystä. Nenä saisi mennä pidemmälle alas. |
Laitettiin vielä Omppu kärryjen eteen ja mentiin Julian kanssa tunnin iltanurkkalenkki. Poni oli hiukan vetelä, mutta hölkkäiltiinkin hieman.
31.8.14 Ompulla Julian kanssa lenkille |
31.8.14 Maisema lenkiltä. Kuva Julia Luotonen. |
Huomiselle olisi treffit Siirin kanssa, joka pitää meille Paten kanssa valmennuksen. Pitänee pyytää Siiri uudelleen käymään Paten selässä ja katsoa toimiiko heppa edelleen hänen kanssaan.