Lauantaina käytiin tassuttelemassa tunti rauhallisesti maastossa ja sunnuntaina taaperrettiin vihdoin edelleen aika märälle ja pehmeälle kentälle. Sitten Patella olikin virtaa vaikka mulle jakaa. Käynti-ravi-piiperrykset sujuivat mallikkaasti aluksi, mutta sitten laukattiin. Oli ihan turha yrittää saada polle pysymään ravissa ennen kuin oli viiletetty kenttää ristiin rastiin vartti laukassa. Laukat pyöri hyvin molempiin suuntiin, eikä mitään kiikutusmeininkiä ollut. Pate halusi vaan päästellä ylimääräiset höyryt pihalle. Sitten harjoittelin sitä mitä oli ajatellut. Eli Siirin valkusta tuttua päädyssä laukka, ympyrä, päädyssä raviin, josta diagonaali ravissa ja toiselle ympyrälle sama homma.
Ompun kanssa kävin viilettämässä kunnon juoksulenkin kilisevillä etukengillä. Jos meinaan sen joskus johonkin valjakkokisoihin viedä, täytyy saada lisää kuntoa.
 |
| 12.10.14 |
 |
| 12.10.14 Tutustumassa uuteen karsinaan |
 |
| 12.10.14 Ulos näkee, missä ruoka? |
Vko 42 alkoi kengityksellä. Maanantaina kengittäjä tuli laittamaan uudet tossut alle. Edelleen laitettin kesäkengät. Patella oli 8 viikon välillä edelleen kelvolliset monot, kiitos nastojen. Laitettiin edelleen samanlaiset taakse. Luultavasti ei enää koskaan jätetä nastoja pois. Ilman nastoja menee kengät vain nelisen viikkoa. Ja meidänhän olisi tarkoitus hiukan ruveta treenaamaan sitä matkaratsastusta varten, kyllä siinä kengät kuluu.
Omppu sai eteen uudet kengät. Kaviot meni tosi lyhkäsiksi, koska siellä oli merkit kesän kaviokuumeesta. Nyt en uskalla juoksuttaa kovalla yhtään, kun kaviot on niin töpöt. Sillä on nyt eri tahdissa etu- ja takapään kengitys kyseisestä kaviokuumeesta johtuen, mutta hokkikenkään laitettaessa menee sitten taas samassa tahdissa.
Laitetaan sitten hokkikenkää, jos talvi yllättää, nyt siis porskutellaan kesävermeissä.
 |
| Paten nastapopot |
 |
| Ompun etukavio ja levahtanut valkoviiva. |
Illalla lähdin pitkästä aikaa ulkoiluttamaan traikkua eli lastasin Paten koppiin ja mentiin Marrulle. Tein ensin kolmen vartin käyntitreenin ja Pate oli kivasti hiessä. Se tekee niin hyvin töitä käynnissä. Käynti on tahdikas, ei hyydy ja siten tosi kiva ratsastaa.
Hiukan ravia ja sitten vielä laukkaa. Puhti ei oikein riittänyt edellisen päivän viiletyksen jälkeen. Vaikka laukka pyöri hyvin kenttää ympäri, putosi Pate diagonaalilla ratsastaessani raville oikeaan mentäessä, kun ei aitaa ollut tukena. Suoruutta tarvitaan siis edelleen lisää. Treeniä...
 |
| Milla ja Sisuriiwiökatti. Aletaan pikku hiljaa tulla juttuun. |
Ehdin sitten Paten kanssa lenkkeilemään vasta torstaina. Viiletettiin pimeällä pellolla ihan liikkumisen ilosta. Polle ilmeisesti näki jotain, koska pysyttiin pystyssä.
Perjaintaina heräsin varmuuden vuoksi ekan kerran jo kolmelta. Niin moni asia voi mennä pieleen.... Töitten jälkeen vaatteiden ja auton vaihto ja hakemaan Nuppua. Tammuska kipusi traikkuun hetken suostuttelun ja yhden liinan avulla. Ja perillä peruutteli tosi rauhallisesti pois. Nuppu tutki innoissaan tarhaansa, se siis laitettiin ensin pienempään talvitarhaan yksinään. Aidan takana tohkeissaan roikkuvat Pate ja Omppukaan eivät olleet mitenkään ihmeelliset. Talliin päästyään kiinnostikin lähinnä heinä. Nuppu oli heti kuin kotonaan.
Oli kyllä jännä päivä. Meille muutti siis Katriinan heppa Nuppu-tamma. Mua ei ole jännittänyt näin paljon omien elukoitten tulo lainkaan. Viikonlopulle on suunniteltu ratsastusta pellolla ja maastossa, saas nähdä miten akkojen käy.
 |
| 17.10.14 Nuppu, Pate ja Pete. Kivan näköisen, hyvän ja toimivan puolen tallia mieheni hätäseen rakensi =) |
 |
| 17.10.14 Nuppu <3 |
 |
| 17.10.14 Pate meinaa, et kun mäkin oon täällä.... |
 |
| 17.10.14 Julia, Linda, Nuppu ja Pate |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti