torstai 15. tammikuuta 2015

Ratsastajan tekstiileistä

 On tämä ratsastus aikamoista "välineurheilua", kuten moni muukin laji. Nyt puhun ratsastajan varusteista, hevosellahan sitä varustetta vasta onkin. Vaatteita löytyy kaappikaupalla ja kaikille tuntuu olevan jotain käyttöä. Kelien mukaan puetaan, osa on pesussa ja kyllähän vaatteet hajoavatkin joskus. Ihmisten ilmoille ei kehtaa lähteä vanhoissa kulahtaneissa, vaikkakin kelvollisissa vermeissä. Miten paljon vaatetta on niillä, jotka aktiivisesti kisaavat, kun ne vaatteet ovat vielä erikseen? Mulla on kisatakki ja housut, nekin vaan varalla...

 Minusta on vanhemmiten tullut aika tarkka vaatteistani. Enkä tarkoita trendejä tai vaatteiden ulkonäköä, vaan mukavuutta ja käytännöllisyyttä. Eikä tädillä olisi varaakaan hommata jatkuvasti uusia, viimeisimmän muodin mukaisia vaateita. Toki ostelen välillä turhiakin vaatteita, ihan vaan koska on niin kivan näköinen...
 Nuorempana sitä lenkitti koiria kireissä farkuissa ja lintttaan astutuissa tennareissa, sekä ratsasti collegepöksyissä ja lenkkareissa, kun nykyään on joka kelille sopivat vaatteet ja kengät. Niin, että on lämmin, ei kuuma ja kuiva olla. Ei kiristä, hinkkaa, eikä ahdista. Sopivat varusteet löytyvät siis nykyään sekä ratsastukseen, että muuhun ulkoiluun.
 Talvivaatteet vaihtuvat välillä aika useinkin uusiin. Varsinkin heppojen kanssa vaatteet likastuvat helposti ja koska tykkään puhtaista varusteista, ne myös pestään usein. Peseminen tietysi kuluttaa vaatteita, eivätkä ne enää ole lämpimiä ja ne päästävät kosteuden läpi.

Minä ilmeisesti 15-vuotiaana. Lenkkarit, farkkutakki ja collegepökät. Juu...

Takki, liivi, fleece, huppari....

 Kaikilta takeilta/ liiveiltä haluan, että niistä löytyy jotain taskuja. Sen verran laatua, etteivät napit ja nepit lentele heti ja vetoketju (myös taskuissa) toimii. Yleensä vielä kahteen suuntaan. Vaatteen pitää tietysti olla sopiva, joten mallikaan ei ole yhdentekevä. Mukava vielä olisi, jos näyttäisi ihan kivalta päällä...

 Hyvä talvitakki on tietysti lämmin. Tuulenpitävä, mutta kuitenkin hengittävä. Se ei päästä vettä heti/ ollenkaan läpi, talvella kuitenkin ilman maneesia elävät tarpovat usein räntäsateessa. Takin pitää selästä mennä tarpeeksi alas ja myös pysyä siellä, ilman että jää kiinni satulan takakaareen. Kaulus pitää saada tarpeeksi ylös, ilman että joku vetoketju tai neppari ahdistaa. Huppukin on kiva saada irti. Hihat pitää olla tarpeeksi pitkät ja mielellään säädettävät.

 Tässä mietteitä joistain mun kaapeista löytyvistä yläosista.

Horzen vanha takki on ollut erittäin hyvä. Vesi ei ole koskaan päässyt läpi asti, lämmin on ollut ja sisäpuolella erikseen nepeillä kiinni tuleva osa, joka estää viiman pääsemisen selkään. Tämä takki on pesty ja pidetty...
Iankaikkisen vanha heijastintakki nousee ikävästi selästä, joten sopii paremmin muuhun kuin ratsastukseen. Taskuissakaan ei ole neppejä eikä vetoketjuja, joten tavarat eivät pysy kyydissä. Pelastuksena vetoketjullinen povitasku. Monta vuotta tälläkin ratsittu kuitenkin.
MH:n talvitakki on mukavan pitkä ja todella lämmin. Pikku pakkasella liian kuuma jollei vaan åkaile. Taskujakin löytyy vaikka miten. Vyötärössä on säätö, jolla sen saa kapenemaan ja hihoissakin on kivat säädöt.
Tänä vuonna piti saada uusi, sininen ratsastustoppatakki. HZ:n takissa iso plussa on suuri, paksu kaulus (josta saa hupun ulos), jonka saa nostettua ihan korviin asti. Kaulus myös pysyy hyvin ylhäällä. Alhaalla on säätö, jolla kapeampipyllyinenkin estää viiman pääsyn selkään. Vetoketjulliset taskut löytyy. Miinuksena povitaskun puuttuminen .
 Nykyään materiaalit pitävät hyvin vettä, hengittävät silti ja ovat vielä joustaviakin. Softcell materiaalia löytyy paksuna ja ohuena, vuorella ja ilman.

Euro-starin softcell liivistä löytyy kivat taskut ja se pitää vettä ja tuulta. Tosi kivan mallinenkin vielä.Ihan mun lemppari.
Jacsonin ohut softcell takki pitää vettä ja tuulta, siitä löytyy pari taskua ja villapaidan kanssa menee myös nollakelillä.
CRWn softcell takissa on fleecevuori, minkä ansiosta menee villapaidan kanssa pikku pakkasellakin mainiosti. Pitää vettä ja tuulta, heijastiliiviä ei erikseen tarvita ja taskutkin löytyy. Ei hiosta ja tulee kunnolla alas selkään.
Hööksin toppaliivi on käytännöllinen ja lämmin perusliivi. Vetoketjullisilla taskuilla ja povitaskulla.

MH:n pörrötakki on ihanan lämmin. Miinuksena taskuista puuttuvat nepit/ vetoketju.
Hööksin sadetakki on mukava kapistus. Suojaa ratsastajan lisäksi puolet hepan pyllystä. Taskuja ja heijastimia löytyy.
Euro-starin fleecessä on pörrövuori ja se on tosi paksu ja lämmin. Tälläisen vilukissan unelma. Vetoketjulliset taskut ja heijastimet. Käytän takkia myös paitana kylmillä keleillä.
 Vetoketjulliset fleecet ja collegetakit ovat ihania. Merkillä ei ole väliä. Ne on helppo riisua jos tulee kuuma.
Pojalta peritty kalastusliivikin on saanut uuden elämän äipän ratsastusliivinä.
Rakastan hihattomia peruspaitoja. Niissä sitten kuljetaan heti, kun lämpötila antaa myöten.
Villapaidat ovat tietysti ihania kylmällä ja niitä tuleekin silloin paljon käytettyä. Lämpötilojen kohotessa ne jäävät kaappiin, koska ovat huomattavsti työläämpiä riisua kuin vetoketjulliset takit, jos tulee kuuma. Riisua kypärä ja kaikkea...
 Hyviä vinkkejä/ ideoita tähän liittyen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti