Vko 8 *140

  Hiukan alkaa olla haastellista keksiä järkevää tekemistä, saati sitten haasteellista ja vaihtelevaa treeniä näillä pohjilla. Varsinkin kun Patella puuttuu toisesta etukoivesta tilsakumi ja Nupulla molemmista takakoivista. Ompulla oo kenkiäkä edessä, vaikken sitä nyt vielä oo ajatellu liikutellakkaan. Kenttä oli osan viikosta sentään ihan toimintakunnossa. Ei nyt laukka, mutta ravikunnossa. Pelto ei sitten olekkaan edes kävelykunnossa...
 Aurinkoaka ei taas oo näkyny, päivä sentään pitenee ja räntäsade sulattaa jäätä, ehkä...

Maanantaina käytiin Paten ja Nupun kanssa maastossa nurkissa pyörähtämäsä. Normi vajaan tunnin iltalenkki. Pate lähti tarpomaan niin kuin ei olisi aikoihin liikkunut, vaikka vapaapäivää ei ollut pitänytkään viikkoon. Hyvin näytti tassu siis kestävän seitsemän päivän treenin ilman vapaata hiukan huonommillakin pohjilla. Kiva =)
 Tiistaina Pate sai vapaan vihdoin.

 Keskiviikkona Nupulla oli taas valkku. Ravityöskentelykin näytti niin mukavalta ja rennolta. Eli hyvin meni. Minulla oli vieras, etten sen enempää ollut katselemassa tällä kertaa. Mitä tallin pihalta näkee...

 Paten kanssa menin tunniksi kentälle vääntämään valkun loputtua. Aloitettiin taas käynnissä: avotaivutus suoralla, ennen päätyä voltille, väistö voltilta uralle kulmaan, suoristus uralle, vasta-avoa, suoristus, seis ja asetus, sekä siitä suoristuksen jälkeen takaisin avotaivutukseen. Ja suunnan vaihto. Hain täydellistä rentoutta ja napakkaa vastausta apuihin.
  Paikallaan seisominen oli tänään taas Patelle pakkopullaa. Eli kun otan asetuksen siinä pitäisi töröttää kunnes toisin pyydetään, vaan Pate ottaa mielellään ennakkoa ja lähtee jo myötäämisestä/ kehuista, milloin mihinkin askellajiin.
 Viiletettiin myös ravia ympäri ämpäri, siitä suoraan seis ja asetus taas, Siitä sitten taas suoraan raviin. Eikä Pate millään taas malttanut odottaa pyyntöä. Tämän hinkkaamista siis jatketaan. Tehtiin myös ravissa hiukan avoa. Kokosin käyntiäkin, mutta aika pliisuksi jäi. Vaihteeksi. Pohkeesta eteen meni taas myös harjoituslistalle. Haluan pohkeesta välittömän reaktion eteen päin. Sitä sitten hienosäädellään istunnalla ja ohjalla. Tätä tulee harjoiteltua niin vähän kun ei tarvitse. Yleensä vauhtia kun vaan himmaillaan....
 Alkutreenin Pate oli tosi hyvä, ehkä se vaan väsyi.

Kuva 10.2.15

Säävertailu 

Nyt on ihan pakko laittaa vertailun vuoksi kuva viime laskiaisesta ja tästä laskiaisesta. Tää on nyt hiukan myöhässä kun en löytänyt kuvaa mistään, vaikka mielestäni olin sellaisen viime vuodelta nähnyt...

 No löytyihän se vahingossa, ei ollutkaan blogissa. Viime vuonna kävimme uimassa Julian ja hänen ystävänsä Siirin kanssa laskiaisena, kun laskemaan ei ollut mitään asiaa täällä päin. Ja mistäköhän se johtui?

2014 laskiaisena käytiin uimassa uimahallissa. Pulkka liukui kohtuu huonosti...

2015 Laskiaissunnuntaina. Lunta on. Ja aurinko <3

 Pate piti pari vapaata ja lähdin vasta lauantaina sen kanssa taapertamaan. Ensin maastoon verkkaamaan ja sitten kentällä hiukan käyntipiiperrystä, ihan sitä normisettiä. Treenattiin läpi kuviot, mitä viime aikoina väännetty. Avo-voltti-väistö uralle-vasta-avo ja etuosakäännökset. Koiton olla tarkkana liikkeissä, jotta sujuivat het eikä melkein. Kenttä oli ihan jäinen.... Tein myös ympyrää ja suunnan vaihtoa vastataivutuksessa pitkästä aikaa. Sujuikin ihan.
 Juoksemassa käyntiin maastossa, eikä sielläkään pohjissa kehumista ollut. Kunnon treeni kuitenkin.

Kuva 10.2.15

 Sunnuntaina räpäskää tuli taivaan täydeltä ja se jäi ikävästi tilsakumittomaan etuseen kiinni. Muutama kierros sudittiin ja sitten suunta maastoon. Meidän tie oli osittain sula ja siihen sitten vääntämään. Ei sitten ollut rentoudesta tietoakaan taas. Voi olla, että tiellä edes takaisin kipittäminenkin käy hermoille.
 Pate oli tahmea pohkeelle ja sillä keitti. Aluksi sain kivoja ravisiirtymiä, niin että pyysin paikallaan asetuksen oikealle, suoraan raviin ja hetken päästä seis. Sitten kun koitin asetusta vasemmalle meni ukolta hermot. Tultiin solmussa ja poikittain, suuntaan ja toiseen. Pyysin sitten tahallani hirveässä taivutuksessa (väistössä) käynti-ravi-käynti. Sujuihan nekin. Ja väistöä tien toisesta laidasta toiseen. Lopulta kyllästyin poukkoilevaan kopukkaan ja viiletin laukassa tietä edes takas. Nostoja oli turha haaveilla harjoittelevansa, polle alkoi poukkoilla jo kun keräsin ohjat. Nostin laukan suosiolla melkein heti aina käännyttyäni ja sainkin molempia laukkoja mukavasti. Vaihtoja tein tien kurveissa parin raviaskeleen kautta. Sujui ihan mukavasti. Laukka oli kuitenkin kivaa, rauhallista ja tahdikasta, eikä kiikutusmeiningistä ollut tietoakaan. Ilmeisesti oli tyytyväinen kun pääsi vaan juoksemaan. Kovin oli sitten itseensä tyytyväinen...

22.2.15 

22.2.15 Nuppu hommissa

22.2.15

 Omppu ei siis onnu enää, sehän ei siis paljon ontunutkaan. Tulee jo portille norkoilemaan, että mites mun lenkitys? Lomailkoon nyt vielä vähän, jos kohta pikku hiljaa aletaan kävelemään. Kengät se näillä keleillä ainakin tarvitsee. Tarhat eivät ole onneksi kovin liukkaat.

Kuva 10.2.15