sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Vko:5 *133

 Maanantaina neitihepat pääsi treenailemaan. Nuppu pääsi ensin päästämään enimmät höyryt pellolle, Omppu juoksi hiukan kentällä ja sitten taaperrettiin yhdessä kentällä. Pohja oli nyt ihan mukava, eikä kovin liukas, kun lumi oli tarrannut jäähän kiinni.

 Mentiin puomeja käynnissä, molemmat eukot kun tykkää mun mielestä hiukan laahata jalkojaan. Ensin puomit kolisikin, mutta alkoi ne koivet sitten noustakkin. Ompun kanssa tein muutaman kerran ravissakin ja ne meni tosi hyvin. Nupun käyntivälit oli Ompulle hyvät ravivälit. Omppu teki hiukan siirtymiä ympyrällä ja nosti muutaman kerran laukankin, vaikka hiukan pohjalla sutikin. Sitten väänneltiin kahdeksikkoa ja sellaista piiperrystä. Tammat oli kiltisti ja keskittyivät hommiinsakin vielä. Jumppaaminen tekee ainakin Ompulle tosi hyvää, sitä kun pääasiassa vaan ajetaan. Kankeahan se on ku mikä.
26.1.15 Omppu lähdössä hommiin.
26.1.15 Ravia!
26.1.15 Ompun koivet nousee.
26.1.15 Hiukan huonolaatuinen kuva, mutta näkyy kuinka Nupun takajalat alkavat kunnolla nousemaan.

26.1.15 Nuppu ja Katriina
 Tiistaina tuli koko päivä räntää ja lumet sai kyytiä. Lähdin Paten kanssa illalla maastoon ja loskainen pohja pitikin aika hyvin! Kopukassa olikin virtaa, kun on noi liikutukset olleet sellaista nyssytystä. Paineltiin pimeässä vajaa kahdeksan kilsan lenkki alle tunnissa. Molemmille tuli hiki ja hiukan tätiä välillä huimaskin laukata pimeässä. Paten mielestä tosin oltaisiin voitu mennä hiukan kovemminkin... Pitemmänkin lenkin olisi voinut vääntää, jollei aamulla aina tarttis vääntäytyä töihin.

26.1.15 Ihan sai Pate itsensä hikeen
 Keskiviikkona oli Nupun ja Katriinan valmennus, aika kamalassa kelissä. Kenttä oli aika sohjoa ja tuulikin hirveästi. Tosin meidän kentälle ei taida tuuli osua mistään suunnasta... Mutta suhisee se puiden latvoissa. Sade sentään taukosi. Ei tuolla pimeydessä kyllä mitään kuvia saa liikkuvasta kohteesta ilman salamaa! En viitsinyt häiritä salamalla....
 Mun mielestä oli tosi tehokas treeni. Osin siksi, että Nupun mielestä avotaivutustehtävä voltilla oli liian vaikea ja se protestoi. Hetken se protestoi maasta käsinkin. Hienoa oli nähdä, miten lopuksi tehtävää kauniisti ja rauhallisesti suoritti rento hevonen ratsastaja selässään. On se hienoa kun sen osaa.
28,1,15 Nuppu ja pimeää menoa. 
 Koko viikon näytti, että perjaintaina ei sitten vihdoin tulisi taivaalta mitään alas ja olisi yksi päivä ettei tarvitse loimittaa aamulla. Vaan mitä ikkunasta aamulla näkyi? Akka painui kaivamaan loimia, taas... Tuprutti sitten 15 senttimetriä lunta ja tuli talvi ihan kertaheitolla.

 Siirryin loimien kuivatuksessakin autotalliin. Siellä on ilppi ja loimet kuivuu hyvin. Valjashuoneessa ui jo kalat, ilmankosteus oli sitä luokkaa, kun joka päivä raahataan sinne kaikki litimärät kamat. Joka päivä on satanut niin, että kaikki on ollut tosiaan litimärkää :(

30.1.15 Ei tuolla varmaan kastu ilman loimia? (Kuva otettu ikkunan käpi)

Nää on niin hyviä!!! Ja perse levii.... Tankkaan näitä aina niin, että sitten vuoden pärjää ilman. Niinku jouluruokaaki....
 Illalla lähdin ajamaan Ompun. Viiletettin jokunen kilsa meidän tiellä, se kun oli tosi hyvässä juoksukunnossa. Ja sitten tapeltiin. Siis Ompun kanssa. Se päätti yhdessä kohtaa ettei siitä voi mennä, vaikka oli menty samasta kohtaa jo aiemmin. Siellä oli luultavasti peuroja. Aikansa riekuttuaan se loikki pellon puolelle ja kiskoi mut sitä kautta kotiin. Tavallaan fiksusti tehty, mutta mua ärsyttää ettei se reagoi raippaan eteenpäin vievänä apuna. Menis vaikka kiitolaukkaa, kunhan menis eteen päin. Toi tyssääminen on meinaan aika mielenkiintoista autotiellä... Se on heittänyt uukkarit ennen kun ehdit henkeä vetämään ja peruuttelee. Luulin jo, että olen saanut moisen kitkettyä pois. No, ei se enää heittänyt uukkareita. Edistystä sekin.

30.1.15 Tulihan sitten lunta. Ihan hyvin yhdelle päivälle, kun ei pitänyt tulla lainkaan...
  Lauantaina piti taas lähteä kaupoille. Agrin lisäksi asiaa oli Hööksiin ja alennusmyynneistä yllättäen löytyi vaikka mitä...
 Kotiuduttuani tehtiin Paten kanssa treeni kentällä ja pellolla. Kentällä piiperrystreeni, eli pääasiassa käyntiä. Avoa ja vasta-avoa suorat, voltteja ja hiukan väistöjä. Siirtymiä käynti-seis ja käynti-ravi. Pidennystä ja lyhennystä käynnissä. Kaikki menetteli. Pellolla Pate sitten halusi ravata. Aika paljon oli lunta. Viiletettiin kaiken maailman kuvioita molempiin suuntiin ja pystyssä pysyttiin. Väännettiin vielä tiellä (siinä oli hyvä pohja) ilmaa raviin ihan hyvällä menestykselläkin.

31.1.15 Pate lähdössä lenkille. Miten se saa itsensä aina noin innostuneen oloiseksi? Uudet suitset sopii hyvin varsikuolaimeen. Turparemmikin tarpeeksi pitkä.
 Tein Ompun kanssa vielä hiukan harjoituksia maasta. Ihan sisätakajalan aktivointia. Milla (meidän koira) oli pihalla meidän seuranamme ja seurasi ponia kuin hai laivaa, iloisesti loikkien ja välillä haukahdellen. Tietysti kun juttelin ponille ja kehuinkin sitä vielä. Ompun keskittymiskyky meni koiran vaanimiseen. Josko sitä tarttis vaikka kenkästä... Muistetaanpa siis laittaa vastaisuudessa koiruli tarhaan treenin ajaksi. Omppu ei tykkää koirista, vaikka sietää niitä. No saatiin me niihin jalkoihin kuitenkin jotain liikettä.

 Sunnuntaina lunta tuprutti kolmatta päivää.  Katriina juoksutti hetken Nuppua ja teki jotain maasta käsin juttuja, sitten lähdettiin maastoilemaan nurkkiin Paten ja Nupun kanssa. Eikä törmätty kuin yhteen auraustraktoriin. Lunta oli riittämiin, tuli kunnon treeni.
 Kotiin tullessa pyörähdettiin vielä kentällä tekemässä muutama pikku harjoitus käynnissä. Keskiviikkona on taas valkku, joten näiden pitää treenata.

 Nuppu Ompun kanssa tarhaan nahistelemaan ja Patelle hiihtoratsivaljaat niskaan. Voi et mut oli hauskaa! Kerran alamäessä mun piti hiukan ahterilla notkeana jarruttaa ja tietysti läjähdin pyrstölleni. Pate kiskoi mut alas ja kohtuu leveä takalistoni auras alamäen niin, että aikamoisesta kinoksesta kömmin alhaalla pystyyn. Laukassa kompastuin johonki kökkyrään ja tulin mahallani perässä, melkein nauruun tikahtuen. Kapulasta en irrottanut kertaakaan, en vaikka se katkes =) Enkä loukannut yhtään.

1.2.15 Paten kyydissä Katriina, suksilla minä.

1.2.15
 Lähdin vielä ajamaan Ompun iltahämärään. Aivan upeeta. Just pakkasen puolella, ihan tyyntä, pieni lumisade, kuukin häilyy ohuen pilven takana, ei vielä pimeää ja kasvihuoneet valaisevat lisäksi. Mahtava keli!
 Heti aluksi Omppu tyssäsi yhdelle lumikasalle. Muutaman yrityksen jälkeen talutin sen siitä ohi ja sitten lenkkeily sujuikin taas mallikkaasti, vaikkakin niiden lumikasojen takia välillä aika vauhdikkaasti. Pikku pätkä mentiin hangessakin ja kävelläkkin ehdittiin. Aurattu tie oli mitä mainion päästellä ja poni painelikin reippaasti ja kevyen oloisesti.

1.2.15 Jossain kohtaa on ollut lunta

1.2.15 Maailma tulee niin kauniiksi kun on lunta. Kaikki romutkin häviää näkyvistä.... ;)
 Illalla mönkisin pilatekseen. En ole ennen ollut ja vaikutti ihan tehokkaalta. Syvien lihasten venyttelyä, vatsalihakset ainakin sai kyytiä, samoin selkä ja niska.
 Talvisin meinaa ruoto aina jäykistyä, ratsastaminenkin kun usein on vaan nyssyttelyä ja kävely köpöttelyä liukkaalla. Jos tänä vuonna tekisi jo ennalta ehkäisyä, ennen kuin on ihan jäykkä. Neljä kertaa nyt ainakin vielä.

 Ensi viikolla Nupun ja Katriinan valkku ja palkkatöitä....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti