sunnuntai 30. elokuuta 2015

Vastalaukkoja vaihteeksi

 Kirjoitinhan mä edellisessä tekstissä, että tervetuloa syksy, mutta en mä sitä nyt kirjaimellisesti tarkoittanut! Pitää nyt loman näin loppukesästä ja vasta, kun se kesä vihdoin tulee. Syksy sieltä tupsahti päin naamaria... Lomalla on ehtinyt hepat liikutella hyvissä ajoin ja nyt sitten kaiveltiin heijastiliiviä, kun hämärä ehtii töiden jälkeen ennen kuin lenkiltä kotiutuu. Ja koivut pudottaa lehtiään minkä ehtii. Pakko se on uskoa, syksy!
 Mä kyllä tykkään syksystä. Kirpeistä keleistä, ensimmäisitä jäätyneistä lätäköistä, omenoista ja ruskan väreistä.... Yleensä se sää vaan kallistuu siihen vedenpaisumukseen.

 Nyt on kyllä tosiaan niin loppukesä. Heinät lakoo ihan jo ruskeana. Ihanan lämmintä ja kuivaa on kyllä ollut, täysillä on nautittu! Mahtavaa, että se kesä kuitenkin vihdoin tuli. Ja vaikka loma loppui hieman kesken helteiden, ei harmita. On se illalla tai aamulla ollut mukava lähteä ratsimään kuivalla kelillä aamu- tai ilta-aurinkoon. 
 Pikku hiljaa iltaisin alkaa nyt kuitenkin tulla pimeää ja kylmääkin. Yöt ovat hirmu kosteita. Koivujen lehdet ovat jo osittain keltaiset ja niitä varisee. Ihan just se syksy siis....
 Meidänkään kenttä ei laittaisi vielä muutamaa sadepisaraa pahakseen. Se pysyi tosi kauan kosteana, koska sinne ei pääse juuri tuuleemaan, eikä aurinkokaan paista kuin aamulla ja aamupäivällä hetkittäin. Oli se kyllä jo turhan kuiva ja pölisikin jo.
 Se on kyllä aika kivassa paikassa. Vesi menee heti niin ettei lätäköitä jää, muttei tuulikaan vie hiekkaa :) 

Näissä kuvissa kenttä vielä pölisee.

22.8.15

22.8.15
  Omppu sai uuden kenkäkierroksen viikolla 34. Mun nakuttelema popo pysyi vaihteeksi hyvin kiinni kengittäjän tuloon asti ja olikin tiukasti kiinni. Liikuttamiseen ei siis tullut taukoa. Viimeksi Omppu sai kengät minun poissa ollessani. Koska siitä on noin hemmetin hyvä tullut kengittää??? Mielestäni se on aina jotain pientä säätänyt, viimeistään kun takaapää naulataan. Nyt se varmaan löis ne naulatkin itte, jos vaan pystyis. Siin se nukkuu ja nostaa kintut automaattisesti.

22.8.15 Omppu lenkillä. Loppukesän ruskeaa. Vihreys ja vehreys on jo kaikonnut.
26.8.15 Paten kanssa maasto/kenttä treeni. Sinne se meidän aurinko painuu...
 Loppuviikosta tuli tosiaan vettä pitkästä aikaa. Ja tietysti ihan kunnolla... No, koska iso kenttä olikin ollut aivan liian kuiva, suuntasin illalla töiden jälkeen Paten kanssa sinne. Välillä ihan kunnon treeniä... Eli kunnon lämmittelyt ja vastalaukkoja. Lämmiteltiin aluksi ympyröillä ja suunnanvaihdoilla ratsastaen reilusti uraa pitkin "vastalaukassa" ennen siirtymistä raviin. Kokosin Patea myös välillä pienemmällä ympyrällä, koska se välillä oikein innostui. Ja vauhti kasvaa silloin innostuksen mukana...
 Pitkillä sivuilla sain huoletta tehdä melkein puoleen kenttään mutkan ja palata uralle takaisin. Vasempaan koottiinkin hieman laukkaa ja tehtiin päätyyn puoleen väliin vastalaukkaa, jossa mukava vaihto myötälaukkaan. Eipä valittamista. Pate oli yhteistyöhaluisella tuulella ja teki parhaansa. On tainnut tauko tämänkin hinkkaamisesta tehdä vain hyvää.
 Pitäiskö sitä oikeasti jotain hieman vaikeampaa ohjelmaa alkaa harjoittelemaan, kuin helppo C? Ei taida pystyä...

 Ompun kanssa huomattiin myös hirvikärpäset saapuneeksi peurojen ruokintapaikalle. Yäk! Viime vuonnahan niitä oli ensimmäisen kerran meidän metsissä. Sitä ennen ei ole näkynyt.

29.8.15 Näin kiva auringon paiste =)
 Mulla on kyllä nyt ollut varsinaiset tätifiilikset. Ollaan edelleen maastoiltu paljon Paten kanssa. Siis ihan åkailtu vaan, niinku suomeksi. Kentälle ei viitsi mennä pyörimään päämäärättömästi, kun sillä saa varmaan heposen kyllästymään kenttähommiin lopullisesti. Tehdään sitten keskityneesti hommia kun tehdään...

30.8.15 Sunnuntai-illan reipas maasto Paten kanssa.
 Sain vihdoin laitettua laattoja tallin eteen, jee! Tosin niitä tarvitaan lisää. Mutta nyt siinä pieni läntti, missä on paljon kivempi tassutella sateella ja pestäkkin heppaa. Kavioista putoileva turve veden kanssa tekee tallin edustasta järkyttävää, liukasta liejua.

 Talli on ihan täynnä heiniä, joten toivottavasti meille ei nyt tule kolmatta heppaa.... Ja kaikkurikuski kävi katsomassa kentän laajennus- ja ojaprojektin. Sekin homma siis saattaa vielä tänä vuonna edistyä. Ei ihan ratsastuskuntoon asti, mutta hiukan eteenpäin. Tämän kaivamisen jälkeen laajentaminen onkin helppoa ja halpaa. Soratkin kun on jo alla ja painuneet.

Meidän lähistöllä olisi tässä lähiaikoina maastotaitokilpailut. Uskaltaisko Paten kanssa mennä koittamaan? Pate on kyllä aika arka pohjimmiltaan, joten tehtävät voivat olla sille liian haasteellisia. Ja jos jotain pitää hypätä, on se liian haasteellista minulle =) Mutta voisihan sitä koittaa. Se voisi olla hauskaa!

 Ja suomenratsujen kuninkaallisiinkin olisi tarkoitus mennä ensi viikonloppuna. Ilman Patea ;) Olen töissä, joten pääsen tänä vuonna vain sunnuntaina. Voi kun olisi kiva keli....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti