Poni selvisi puolitoista vuotta sitten pahasta kaviokuumeesta ja diabetes tuli sillon ponilla todettua, tupla-annoksella siirappia syötettynä. Sitä ennen jo kaviokuumeita oli useampia, osa lievempiä, osa pahempia. Niiden ennakoiminen vaan on ollut todella vaikeaa, koska selkeästi puhkeamiseen tarvitaan muutakin kuin ruokaa... Syömistä olen kytännyt jo vuositolkulla.
30.6.18 Likat ja Omppu ajelulla. Voi ponin ilmettä, niin lempeä... |
Poni on nykyään myös tosi hyvän tuulinen. Se on aina valmiina hommiin, eikä ole enää sellainen hapannaama kuin nuorempana. Harjaaminenkin on nykyään ihan mukavaa, kengittää saa ihan rauhassa, putsata kaviot, klipata, leikata harjaa ja häntää, suihkia öttymyrkkyä...
Välillä on tosi hienoa, että saa ponin selkään osaavan ratsastajan. Anni kävi juhannuksen aikaan ja jumankekka, poni näytti hetken päästä ihan ratsulta! Molemmat puuskuttivat, mutta laukkaakin saatiin ihan koko uusi päätykin. Hitsi, kun sain vaan muutamia kuvia pahalla kännykällä, poni liikkui ihan erilailla nyt kun (keikkuvassa) satulassa istuttiin kunnolla. Eikä Annilla ollut edes kunnon kenkiä jalassa, housuista puhumattakaan. Läpiratsastus silloin tällöin ei todellakaan tekisi pahaa...
![]() |
23.6.18 Shettis??? |
No, mä kiipeän ponin selkään sen verran, että kiristän satulavyön lapsille. Ei tällä painolla istuta kuin kärryillä. Siellä on kyllä kiva kököttää lämpimillä keleillä, ponikin on ihan automaattiajettava.
![]() |
24.6.18 |
Vähän on Omppu kerännyt sitä eläinlääkärin suosittelemaa painoakin laitumella, kopasta huolimatta.... Näyttää kyllä tosi hyvältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti