4-vuotias

 Iik, mun vaavi kääntyi neljävuotiaaksi! Ja koska Tango muutti meille tammikuun ensimmäinen päivä, se tarkoittaa, että meillä on tänään täynnä kolme vuotta yhteiseloa.
 Paljon on kaikkea taas vuoden aikana touhuttu ja vuoden aikana kärryjä kiskovasta pikku hevosesta on tullut myös nuori ratsun alku. Maastopuksutin ainakin :)
 Tango pääsi ensimmäisenä vuoden ensimmäiselle lenkille ja tänään mentiin tihkusateessa rauhallinen kävelylenkki, juoruiltiin Julian kanssa taas kärryillä.

1.1.19

 Mitä kaikkea me ollaan vuoden aikana puuhailtu? Paitsi hengailtu ja syöty kaverien kanssa tarhassa ja laitumella?

 Kärryt ovat olleet edelleen perässä jatkuvasti. Olen koittanut ajaa Tangon vähintään kerran viikossa, mutta kesällä vaihtui kärryttely välillä ratsuhommiin. Toki talvella kärryt ovatkin olleet välillä perässä useamman kerran viikossa.
 Välillä päästiin vieraisiin maisemiinkin kärryttelemään perähevoseksi. On menty välillä lujaa ja välillä kävelty. Nyt on loppuvuodesta päästy jo hieman lumeenkin kiskomaan kärryjä.

 Ratsuhommissa oli pikku tauko lopputalvella, kun Tango loukkasi jalkansa. Kenttähommat eivät Tangolle oikein maistuneet, joten siirryttiin maastoon. Kesällä aloitettiin kunnolla Paten perässä kipittäminen ja siitä on tullut jo ihan rutiinia. On menty tuulessa, sateessa, pimeässä ja lumessa. Syksy onkin menty pääasiassa pimeällä, joten kuviakaan ei ole. Ollaan Claudian kanssa kuitenkin päästy maastoon melkein koko syksy kaksi kertaa viikossa.
 Tango on saanut meille välillä myös Paavosta maastoon seuraa, vähän vieraskin mies välillä... Tango matkusti myös Paavoa tapaamaan pari kertaa ja maastoiltiin heille tutuissa maisemissa.
 On pääasiassa kävelty maastossa, vähän ravailtu ja pätkiä laukkaakin on mahtunut mukaan.
 Kentälläkin päästiin muutama kerta Paten seurana kurvailemaan ja pikku hiljaa tuntui, ettei ne kenttähommatkaan ihan tylsiä enää ole....

  Juoksutettu on tietenkin liinassa ja uutena tuli syksyllä kahdella ohjalla juoksutus. Sekin alkaa sujua, kun puolitin kentän estetolppien ja langan kanssa, niin pysyy polle käsissä pienemmässä tilassa. Tango lähti multa pari kertaa isolla kentällä omille teilleen, kun en ohjilla saanut sitä pidettyä. Toki portti oli kiinni, että kaahailu jäi kentälle, mutta irtos siinä kerran yksi kenkäkin.
 Sitten juoksutin sitä hieman liinassa enimmät höyryt pois ennen kuin vaihdoin ohjille, mutta kentän pienentäminen on parempi. Vaatii vaan hieman enemmän vaivaa. Mä otin myös käyttöön mun tähän tarkoitukseen ostetut kaksikymmentä metriä pitkät ohjat. Ne on ohuet ja pyöreät hevosen päästä, joten ne liukuvat hyvin ohjasajovyössä ja mun päästä lituskaiset. Ne on tosi hyvä käsitellä ja helppo tarvittaessa keriä käteen.
 Mä olen puuhaillut taas itsekseni, joten kuvamateriaali puuttuu. Kuitenkin me tehtiin jo ravipuomejakin ihan hyvällä menestyksellä ja kahdella ohjalla. Puomit eivät ole uralla, vaan hieman uran sisäpuolella, joten niille joutuu ohjaamaan. Kulmissa saa taivuteltua tosi hienosti, koska ohjilla saa hevosen syvälle kulmaan. Ja pienemmässä tilassa mä ehdin ravissakin (Ja laukassa...) hevosen tahdissa taapertamaan suorakulmiolla niin, että mulla on koko ajan ohjastuntuma. Tästä tulee vielä kivaa, Tango osaa jo hienosti odottaa, kun suuntaa vaihtaessa siirrän ohjat toiselle puolelle ja vaihdan toisen sivuohjan ulko-ohjaksi. Mulla on aina ulkopuolella sivuohja kiinni auttamassa uralla pysymisessä. Toki se välillä vielä kaahaa ja vaihtaa suuntaa omia aikojaan, mutta vastahan me harjoitellaan.

 Tietysti vuoteen on mahtunut myös irtohypytystä ja tehtiinpä me joku maastakäsittelyharjoituskin kesällä. Sekin oli kivaa, täytyy taas keksiä jotain kun kenttä sulaa. Sitten joskus keväällä...

 Tango alkaa olla tosi kiva kengittää ja se on aina ollut kiva käsitellessä; harjatessa, loimittaessa ja kavioita putsatessa. Ainut tapaturma oli loppukesällä, kun se jyräs tuulella mun yli laitumelle mennessä. Sen jälkeen tehtiinkin paljon väistämisharjoituksia. Tango on valjastaessa ja satuloidessa nätisti paikallaan ja seisoo paikallaan tosi hyvin myös selkään kiivetessä. Kärryjen kanssa se ei juuri välitä takaa tulevista äänistä, mutta ratsain se vielä säikkyy. Toki jalkoihin on singonnut koiria, autoja on vilissyt, polkupyöriä, traktoreita, kävelijöitä... On siinä pienellä hevosella harjoittelemista. Eiköhän se siitä kun treenataan vaan!
 Mulla ei ole suuria suunnitelmia, mennään hevosen ehdoilla. Toivottavasti päästään pikku hiljaa myös kentälle välillä treenaamaan ratsainkin. Ja voi kun me pysyttäis terveenä!!! Se olis niinku ainut oikein toive...

 Tervetuloa meidän neljäs yhteinen vuotemme!

 Tässä muistoja viime vuodelta, eli vuodelta 2018 aikajärjestyksessä.