Maaliskuu

 Niin se alkoi taas tänäkin vuonna ensimmäinen kevätkuukausi. Pakkaset paukkuu ja tiet on kivikovat. Normisettiä  siis. Mut valo vaan lisääntyy ja lisääntyy, sekä aurinko lämmittää!

2.3.19 Pate <3

  Kiskasttiin Sarin kanssa perjantai-illan ratoksi pimeässä se pidempi, myös autoteillä menevä lenkki Paten ja Tangon kanssa. No, johan sen on kerran valoisassa Tangokin mennyt... Miten ihmeessä voi olla niin hauskaa keskellä metsää, ihan pimeessä ja mukana vielä yks ihan keskenkasvunen hevonen?

 Tango paineli menemään suurimman osan matkasta edellä ja otti autojakin ihan ite hienosti vastaan. Junaradat meni heittämällä, ihmisten pihat se jaksaa kyllä katella tarkkaan. Tästä saattaa kyllä kesällä tulla mielenkiintoista. Minäkin tykkään vakoilla ihmisten istutuksia, kauniita kukkasia ja pensaita, nyt sitten Tangokin tuijottaa pihoja. No en tiedä mitä se tuijottaa, valoja, pyykkejä, lapsia, koiria? Kukkia siellä ei nyt ainakaan oo.
 Nyt en ees muista koska se viimeks olis pukitellu juostessa tai muutenkaan lenkillä. Nätisti se odottelee kun potkin paskoja pois tieltä (Pate on oikee pipanakone!) ja seisoo kiltisti kun möngin takaisin kyytiin.
 Me pääteltiin että Tango tykkää mennä edellä, koska sitten Pate turvaa selustan. Perähevosena se koko ajan on huolissaan takana tulevista äänistä. Ensimmäisenä se menee reippaaasti eteen, ottaa vastaan mitä tulee, eikä juuri mitään kyttäile. Paitsi niitä pihoja. Höntti <3

1.3.19 Puskassa

1.3.19 Sari ja Pate metsän siimeksessä. Kännykkäkamera...

 Mulla alkoi talviloma. Tai siis loma juu... Tiistaiksi buukkasin itseni koko päiväksi Hesaan koulutukseen, keskiviikkona on aamulla koulutus ja illalla toinen luento. Mä olen hypännyt jos jonkin näköisessä koulutuksessa, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoitella mitään niistä. Keskiviikkona on jatkoa kipuluentoon, jossa mä olin viime vuonnakin. Viime kuussa oli urheiluhevosen ruokintaluento. Sielläkin mä olin, vaikka eipä mulla urheiluhevosta nyt oo... Mut ehkä joskus on =)

 Aurinkoisen lauantaipäivän ratoksi vaanimaan hevosia tarhan viereen. No nehän tulee ja heti.

2.3.19

2.3.19

 Mikä saa vanhan ruunan näin tomeraksi?

2.3.19

2.3.19

  Tadaa, suuri metsästäjä Vinkis kipusi (tai putosi...) alas kuusesta. Varmasti oli jotain tirppasaalista mielessä. No, hän onnistui saamaan ainoastaa hepat hereille. Onneksi.

2.3.19 SUURI metsästäjä Vinkis. Perso juustolle ja muille leivän päällisille vihanneksia lukuun ottamatta.

  No sitten voikin keskittyä tädin tuijottelemiseen.

2.3.19

2.3.19 Tango ja rikkinäinen riimu. Tai siis riimu on ehjä, koriste on rikki....

2.3.19

  Mä alan kovasti kallistua Ompulle PPID diagnoosiin. Talvikaviokuumeet, kokovartalojäykkyys, nykyään myös hikoilu ja väsymys täsmäävät oireisiin. Ikävä kyllä acth-arvo pystytään ottaman vasta syys-lokakuussa, joten sinne asti pitäisi sinnitellä. Lääkitys löytyy, mutta sen aloittamiseen tarvitaan diagnoosi. Pergolidi on lääkkeenä hyvä, mutta sitä ei aloiteta kokeilumielessä. Lääke aiheuttaa myös teuraskiellon. Eikä se ihan halpakaan ole.

2.3.19 Omppu, muru <3

2.3.19