keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Suunta vain ylöspäin

  Tangolle tarvitaan lisää treeniä; voimaa ja kokemusta, jotta saadaan rennompaa suoritusta kisapaikalla. Toki tätikin tarvitsee treeniä; lisää ratsastustaitoa...  Loppuvuoden huviksi ajattelin laittaa tämän vuoden ainokaisen kisaradan tänne muistoksi. Ja kokemusta karttuu😝

14.11.20


Tämän myötä toivotan parempaa Uutta Vuotta 2021, terveyttä ja onnistumisia ihan kaikille!

Valoa näkyvissä

  Talven pimein päivä on taas takana päin ja vaikkei päivä olekkaan vielä pidentynyt kuin muutaman minuutin, on sillä suuri psykologinen vaikutus. Mennään valoa kohti 🌞 Hohtavia hankia ja kevätaurinkoa odotellessa... Etelä-suomessa, in your dreams... 😂

 Tässä on menossa tämän vuoden viimeiset päivät, taas vuosi vaihtuu ja kohta onkin jo juhannus. Mitäs suunnitelmia löytyy ensi vuodelle? Tavoitteita? 

 Mulla on tavoitteena ensi kesänä hypätä Tangolla 60cm esterata sujuvasti. Niin, että mä pysyn hypyissä mukana, en huoju enkä heilu ja ratsastan esteiden välit. Autan hevosta, enkä vaan odota, että se päättää mistä hypätään ja mihin ollaan menossa. Tää oli pari kuukautta sitten varsin epärealistinen tavoite, mutta pikku hiljaa Tuulian kanssa harjoittelemalla se tavoite näköjään lähenee.

 Toinen tavoite on ratsastaa koulukisoissa helppo C luokka onnistuneesti molemmilla nuorilla. Onnistunut rata niin, että hevoset ovat rentoja ja avuilla, eikä niitä tarvitse puskea tehtäviä läpi. Tää voikin olla haastavampaa, molemmat tarvitsevat kisatreeniä ja sitähän ei tässä koronavuodessa ole kertynyt. Tangon ainut koulurata oli juuri sellaista puskemista. Vaikka se rata näytti aika helpolta, oli se kamala ratsastaa. Ei siis mikään rento yhteistyö, vaan väkisin punnerrus...

 Vielä löytyisi yksi tavoite. Voi kun me kaikki pysyttäs kunnossa, ehjinä ja terveinä ilman suurempia haavereita. Tavallaan se on toivekkin, mutta kyllä terveenä pysymiseen voi myös vaikuttaa omilla teoillaan, joten koitan tavoitteelisesti pitää meidät kunnossa. Eli en esimerkiksi enää ratsastaa talliin hakemaan unohtuneita tavaroita, vaan jalkaudun ratsailta....

 Pate on ollut nyt oikein hyvä ja sitä kuntoutetaan taas pikku hiljaa. Painoa on jo saatu pois, mutta lihasta pitää saada lisää. Sillä on vaan omat juttunsa, eikä asiaa auta Paten kuumuminen. Koita siinä rauhallista käyntilenkkiä, kun toisen mielestä ainoa oikea askellaji on laukka. Jarrut siitä kyllä löytyy, mutta se sitten välillä laukkaa vaikka paikallaan. Pate onnistuu maastossa villitsemään nuorisonkin, vaikkei se edes koskaan oikeesti lähde mihinkään. Kentällä ei Paten mielestä voi olla käyntipuomeja, kyllä ne on tarkoitettu juostavaksi!

 Tässä on viime viikon estevalkun rata maneesilta. Jaana oli mukana ja kuvasi taas.


Tässä toinen pätkä kun tehtiin maanantai-illalla kotona treeni, koska kentät olivat jäässä vielä sunnuntaina. Hevonen on kotona muutenkin löysempi ja kun hypätään ihan pientä puuttuu terävyys kokonaan. Hyvää kääntämisharjoittelua ja Tango kuuntelee mihin ollaan menossa. Tuulia kuvasi samalla kun ohjeisti.


  Mä ostin joululahjaksi turvaliivin, vähän mukavemman kun mun vanha, jota en oo vuosiin käyttänyt edes. Jos vaikka pääsis jotain minimaastoesteitä koittamaan joskus 😁 Tää on kyllä mukava päällä, jos tulis vaikka käytettyäkin.

30.12.20

 Kenttä on pysynyt käyttökuntoisena paria päivää lukuun ottamatta ja nyt onkin väännetty dressagea vähän enemmän. Hepoissa on tapahtunut selkeää edistystä.                                                               

 Kentälle ei tosiaan vesi kerry isommillakaan sademäärillä ja kun kenttää lanaa heti kelin pakkaselle tipahtaessa, se kuivuu pinnaltaan ja on ihan käyttökunnossa.

26.12.20 Tango

26.12.20 Pallo

Ja maastossa on istuttu takamus puuduksiin...

24.12.20 Paten kyydissä.

 Ei täällä eteläisessä suomessa vielä talvea saada. Aamulla oli tänään pakko käydä kävelyllä ihanassa lumisessa satumaassa, koska illalla lunta ei sitten enää ole. 

30.12.20 Aamukävelyllä. Aamulla valkeaa, illalla taas mustaa.



sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Tangon estevalkku 6.12.20

  Tänään tuli kentällä sellaista hiekkalumitilsaa ettei pystynyt hyppäämään, voi harmi... Se on mulle tosi huono kun jää hypyt väliin, taas jaksetaan seuraavalla kerralla jarruttaa 😣

 Viime viikolla tosiaan oli vähän huonompi hyppykerta, Tango liikkui välillä kuin purkka tukassa, otti häiriötä kaikesta ympärillä ja mä menetin vähän väliä tasapainoni ja viuhdoin käsilläni kaikkea ihmeellistä. Kyynärpäät viuhtoi kuin tiputanssissa ja jäin esteen jälkeen seisomaan ja huojumaan satulaan, tsiisus... Mutta silti kun katsoin Jaanan ottamia videonpätkiä, ei se niin huonolta näyttänyt ollenkaan. Ne pätkät kun meillä onnistui niin mentiin kunnon ihan laukkaa, mä en juuri jarrutellut (hevosta piti ratsastaa eteen päin, että saattoi ihan siksi unohtua), enkä mä edes säätänyt just mitään ylimääräistä.

 Me käydään isommalla kentällä tässä lähellä hyppäämässä ja heillä ovat nyt hevoset osittain vaihtuneet ja tarhakaverit selvittelevät vielä välejään. Tango otti häiriötä, kun kahdella puolella viiletettiin välillä tarhaa ympäri pukkilaukkaa. Varsinkin ruunat kentän vieressä aiheuttivat prinsessalle päänvaivaa, eikä hän oikein pytynyt keskittymään hommiin. Välillä otettiin siis spurttia ja yllätys yllätys, ettei täti ollut ihan mukana hommassa...

Kuvamateriaali: Jaana Taalikka




sunnuntai 6. joulukuuta 2020

Estehyppelöitä lisää

  Kattelin just kaverin videoita kun hän hyppää suokkipojallaan vajaa metrin esteitä niin jouhevasti ja sitten mä pikku poniliinini selässä melkein pyörryn kuuskymmentä senttiselle esteelle. Tai siis poni ei pyörry, mut mä pyörryn ja saan sitten hevosenkin ihmettelemään... Ehkä mä en koskaan hyppää sitä metriä, mutta päästäis niitä kuuskymppisiäkin sujuvasti ratana niin olisi kiva!

 Tuulia on jaksanut mua ja Tangoa edelleen, vaikka varmaan on hieman turhauttavaa välillä. Esteitä pitää hilata ylöspäin pikku hiljaa ja muisti on tasan kolme tehtävää... Ollaan me sentään menty eteen päin, tänään tosin oli vähän huonompi päivä. Tango oli tänään hieman nuupahtanut, eikä keskittynyt nomaalisti. Videonpätkä on viime viikolta ja silloin Tangolla oli meno päällä. Me saatiin kyllä ihan kivoja pätkiä, eikä mua kuitenkaan kiikutettu. Nyt tulee jo hetkiä kun laukka pyörii hyvin, mä katon mihin oon menossa ja ratsastan enkä vaan åkaile, ihana tunne kun onnistuu. Sillä on kyllä ihme vaikutus kun katsoo mihin on menossa, tietää sitten hevonenkin...

 Kuvamateriaali: Jaana Taalikka


 Katotaan päästäänkö ensi viikolla treenaamaan. Sääennuste lupailee pikku pakkasta, mikä toisaalta olisi mukavaa vaihtelua tän kaiken liejun keskelle.

 Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!


perjantai 20. marraskuuta 2020

Vuosipäivä

 Niin se aika juoksee huomaamatta ja yhtenä aamuna on yhteistä taivalta takana kymmenen vuotta. Oppimista, rakkautta, luottamuksen rakentamista ja rajoja. Mä olen istunut ton kopukan selässä jokusen tuhatta tuntia ihan hirveästä tehosokoitinravista huolimatta. Me ollaan kierretty maat ja mannut maastoillen. Se on niin mun hevonen, Pate <3

20.11.20 Pate tuli lenkiltä

Tänä vuonna me viettettiin vuosipäivää maastoillen pari tuntia Pallo ja Jaana perässä. Eikä edes satanut mitään!


maanantai 16. marraskuuta 2020

Pomppuja jälleen

  Koska meidän kouluradasta Tangon kanssa jäi vain sulattelemista ja hieman paha mieli, postaillaan pompuista, koska se homma on nyt hauskaa! Mä oon oikeesti jo hieman kehittynyt ja mulla on kyllä hyvä hevonen. Marru on tehnyt hyvät pohjatyöt ja mä pompin sellaisia tehtäviä, mitä en ikinä oo tehnyt! Tosin en juuri oo hypännytkään, eikä Pate suostunut mihinkään pieniin koloihin, sinisiä puomejakaan ei oikein pystynyt loikkimaan...

Kuvat: Jaana Taalikka

15.11.20 Meillä on hauskaa!

 Tuulia piti meille siis valkun taas, oli kivoja tehtäviä! Hikistä hommaa ja hauskaa siis. Tavoitteellistakaan tää homma ei mulle oo, kunhan hurvitellaan, saadaan mulle vähän varmuutta ja saadaan Tangolle hyppyjä. Mä säädän edelleen ihan liikaa ylimääräistä ja sitten kun pitäisi tehdä jotain niin en tee mitään. Tango on hyvä esteponi, mutta ei sentään ajatustenlukija. Pikku hiljaa alan kuitenkin kuulla myös Tuulian ohjeet, enkä vaan tuijota esteitä. 

 Tangon oikean laukan kanssa pitää tehdä paljon töitä vielä, vasen on jo aika mukavaa. Estetreenit ovat tehneet Tangon laukalle pienessä ajassa huomattavaa parannusta. Vasenta laukkaa pystyy lyhentämään ja pidentämään, kääntyminenkin on sujuvaa. No treeniä vaan. Tilasin Tangolle nyt painoputsit, jos niilläkin saataisiin takapolviin lisää voimaa.

 Taas oli ympyrätehtävä mukana, jestas että se on vaikee! Se on myös hevoselle ja raskas ja muutenkin meillä oli tällä kertaa sellaisia tehtäviä, että pikku hyppyjä tuli paljon.


 Sunnuntaina taas toivottavasti pompitaan!

15.11.20 Tango. Hiki tulee!


lauantai 14. marraskuuta 2020

Pimeetä touhua

  Kyllä nyt on touhut pimeitä, oi marraskuu. Tango pääsi eroon isosta osasta turkkiaan, jaksaa sitten neiti treenata. Pallolle pitäis tehdä sama operaatio.

2.11.20

 Vettä tihuttaa päivästä toiseen ja rapaa on kaikkialla. Sillon tällön onneksi aurinko pilkahtaa tai iltamaastossa loimottaa kuu.


 Nyt me ryhdistäydyttiin ja irtohypytettiin vihdoin Palloaki. Ihan hyvin poika meni. Ehkä voidaan vielä hypätä Pallonki kanssa oikeita tehtäviä. Se ei oikein välitä puomeista, tai siis että ne osuu jalkoihin. Ne sitten vaan lentelee kun tyyppi porhaltaa. Parannusta tähän on tullut valtavasti, onneksi, koska kerranhan mä kaaduinkin sen kanssa. Unohtu nostaa etujalat nääs. Sittemmin on muistettu nostaa eturoipelotkin, ämmästäki lähti niin paha ääni ku muksahti.


 Ja koska munkin pitää käydä kävelyllä eikä koiraa enää ole, niin Pate pääsee mun lenkkiseuraksi. Sen kanssa on mukava kävellä, tyyppi ei pelkää mitään, ei vedä narussa ja tahti on reipas.

 
Maastoilu on kivaa, oli pimeää tai ei. Me ollaan kyllä nyt tehty enemmän hommia kentälläkin, reippaat.

1.11.20 Paten matkassa.

8.11.20 Tangon kanssa maastossa.

4.11.20 Pallo kenttäpiiperryksessä.


8.11.20 Pallon korvat maastossa.
 
 Me käytiin Tangon kanssa pyörähtämässä koulukisoissakin, siitä sitten toinen kerta. Oltais menty toisetkin kisat, mutta paljon nyt perutaan... Rutiinia tarvittais, hiukan oli kisoissa kuin ruutitynnyri pikku Tangoneiti.

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Paranee, paranee...

  Me ollaan nyt sitten käyty Tangon kanssa estevalkussa kerran viikossa, nyt kun vielä on ihan hyppykelit. Viime viikolla päästiin jo vähän reippaammin eteen päin ja esteidenkin korkeus nousi. Tällä viikolla Tuulia piti mulle oman tunnin, koska Karkki ei päässyt ja mun mielestä en pystynyt pitämään väliviikkoa. Pelkään et alan taas jarruttamaan... Tango tarttis ehtiä kyllä klippaamaan, se hyytyi vähän tällä viikolla kun oli niin tosi lämmin. Silmämunatkin valui hikeä. Hyydyin minäkin juu juu...

 Mulla tuli pomppimisesta aluksi nilkat ja selkä vähän kipeiksi, joten aloin taas hölkätä. Kohenee samalla kuntokin. Kunto on päässyt sairastelun myötä hieman rapistumaan. 

 Kuvamateriaali: Jaana

Tango 31.10.20

 Tuulia piti kivan tunnin, aika vauhdikas oli kyllä, että hyydyttiin ihan syystä. Tehtäviä oli paljon erilaisia ja harjoiteltiin niitä ensin osissa, lopuksi sitten koko rata. 

 Nyt tää homma alkaa olla jo tosi hauskaa! Ohjeita vaan tulee niin paljon etten ehdi sisäistää kaikkea, mutta kai se siitä kun saa jotain rutiinia edes johonkin.

 Mun mielestä hauskimpia tehtäviä tällä kertaa oli ympyrä kolmella pikkuesteella, eli innari kaarevalla uralla ja yksi minipysty. Tätä täytyy harjoitella kotona, jotta saisi ympyrän pysymään ympyränä. Okseri oli kans tosi kiva, siihen tulee niin hauska hyppy. Pysty pitkän suoran päätteksi oli jännä, mutta en saanut siihen tarpeeksi vauhtia. Etusuora olisi pitänyt tulla tosi reippaasti ja me vaan jolkoteltiin. Tango selvitti taas kaikki esteet kivasti, okseriin se ensimmäisellä kerralla osui takajaloillaan, mistä seurasi kiukkuinen pukki, eikä se osunut siihen toista kertaa... Mä tulin siihen kyllä aika hiljaa, että ehkä se oli munkin vika. Onnistuin kuitenkin tuomaan Tangon aina suoraan ja keskelle estettä, Tango korjas sitten muut mun virheet.






 Toivottavasti jatketaan ensi viikolla =)

maanantai 19. lokakuuta 2020

Elämäni ensimmäinen estevalkku

  Toiset ne ehtii mummoutua ennen ensimmäistä estevalkkuaan... Kävin mä sen yhden estekurssin muutama vuosi sitten, mutta en mä siitä kauheesti mitään enää muista ja ainakin sen tuoma rohkeus on jo hävinnyt. Jos sitä nyt olikaan. Rohkeutta meinaan. Siellä kurssilla mä kyllä viiletin lopuksi talon korkuisia (50/60cm) esteitä ratana (varmaan 7 estettä). Ja mulla oli varmaan talon paras esteheppa alla koko kurssin. Polle meni mistä vaan, katto paikat ja luultavasti piti huolen etten muksahtanu maahan. Ja luultavasti heppa nauroi miniesteitä, kun on tottunut hyppäämään kunnon esteitä eikä mitään kavaletteja.

 No nyt pitäs hypätä tolla omalla ponilla. Ei mulla ole ketään sillä jatkuvasti pomppimaan ja hyppyjä pitäs saada alle jatkuvasti vähän. En mä kuvittele edes  unissani, että musta tulis mikään esteratsastaja millään valmennuksella, mutta aina voi kehittyä. En tiedä sitäkään, onko tässä lajissa kehittyminen tässä iässä enää kovin viisasta, luutkin varmaan jo haurastuneet, säleiks menee jos alas tulee. Intoa riittää kuitenkin oppimaan uutta :P Lisäksi mä luotan Tangoon, mulla kun on lapsuudesta traumoja kieltävästä ponista. Sen takia mä tuijotan niitä esteitä, enkä mihin mä oon menossa. Tango menee kiltisti yli vaikka mä miten tuijotan estettä.

 Ollaan Tangon kanssa välillä hypitty kotona pikkusia esteitä ja puomeja. Mä säädän koko ajan jotain, vielä esteen päälläkin,vaikka kaikki kuusi jalkaa ovat jo ilmassa. Sille häärämiselle tarttis tehdä jotain, että heppa saa hypätä ja tehdä oman osansa rauhassa. Tango taas kuumuu välillä jo laukkapuomeistakin, ohjaus häviää ja jarrut myös. Viimeksi kun pompittiin keksin parin melkein putosin tilanteen jälkeen istua satulassa jolloin oltiin menossa samaan suuntaan ja jarrut oli vähän turhankin hyvät. Tästä siis joku kompromissi pitäs löytää. Se on hienoa että Tango tykkää hypätä, mutta kuulon ei silti tarttis hävitä.

 Jaana oli auttamassa ja kuvaamassa kun pompittiin kotona. Ihan kauheeta nössöilyä tää loppu. Sen siitä saa ku  dressagetäti yrittää hypätä.


 Sunnuntaina meillä oli sitten Tangon kanssa elämämme eka estevalkku, kiitos kaverini Sarin joka järjesti asian ja oli mukana oman hevosensa kanssa. Pompittiin aluksi ihan pieniä esteitä ja puomeja, sekä loppuun niistä viiden esteen rata, mikä meni jo oikein mukavasti. Mä siis olin siihen tyytyväinen. Tango laukkasi tahdikkaasti ja oli menossa samaan suuntaan kuin minäkin, enkä mä säätänyt siellä enää (paljon) mitään ylimääräistä. Ehkä mä en jaksanut, koska mulla oli ollut jo kouluvalkku Pallon kanssa aamulla :P Tehopäivä =) Ja Pallo oli muuten ihan super <3

 Mä sain sanomista liiasta jarruttamisesta, nuoren hevosen kun tarttis saada edetä. Ja tietty kaikesta säätämisestä, heiluu ja nykii kaikkee ihmeellistä. Jos se vähenis ku joku motkottaa siitä, videointi on kyllä hyvä keino.

 Jaana tuli katsomaan miedän valkkua, joten me saatiin vähän jotain kuvaakin. 

 


 Me jatketaan hyppyjä ensi sunnuntaina, toivottavasti. Oli kyllä kauheen kivaa! Mulla on kyllä sata asiaa missä pitäs kehittyä. Huoh.

torstai 1. lokakuuta 2020

Estepenkki ongelma

  Jollei ongelmia muuten ole, niitä kyllä saadaan aikaiseksi. Koska Tango tykkää hypätä esteitä, olen etsinyt sille pitkään estesatulaa. Koulusatulalla on ärsyttävä hypätä. Varsinkaan jollei ole esteratsastaja. Ja koska Tangon selkä on säätön pirttipöytä, on satulan etsiminen siihen ollut aika epätoivoista....

 Olen kytännyt kaikki ilmoitukset ja hakenut sovitukseen jos jonkin näköistä jakkaraa, mitkä nyt myyjän kuvauksen perusteella olisivat voineet sopia. Ihan omalta paikkakunnalta löytyi vihdoin mielestäni juuri sopiva penkki! Kaiken lisäksi satula sopi myös omalle pyrstölleni, eli se on varsin mukava istua.

 Sitten mulle tuli kuitenkin sellainen olo, että satula hieman nousisi takaa välillä keventäessä.... Koska yksi vanha satulakin tarvitsi välitöntä toppausta, laitoin viestiä taas satulaseppä Anne Melinille, joka ajeli meille sovittamaan estesatulaa ja nappasi mukaansa samalla vanhan Stubbenin toppaukseen. Mä haluan siihen ikivanhaan satulaan uudet toppaukset, koska se menee niin moneen selkään ja on hyvä istua. Sopivan satulan etsiminen kun on aina työlästä... Tää vanha jakkara menee sekä Pallolle, että Patelle ja on estepainoitteisena tosi tukeva ratsastajalle.

Tango odottelee satulaseppää harjattuna ja suojat valmiiksi jalassa.

 Ensin Anne katsoi satulan selässä ilman huopaa ja ratsastajaa, ihan hyvältä satula vaikutti. Sitten mentiin kentälle kurvailemaan vartiksi täyttä höökää. Olin laittanut kentälle laukkapuomit ja yhden ristikon, siinä sitten viiletettiin laukkaa, pompittiin ja välillä kevenneltiin. Anne koitti myös käynnissä, että lavoille jäi riittävästi tilaa. Mulla oli Jaana apulaisena ja hän viiletti osan ajasta, koska mä en oikeestaan saisi vielä edes ratsastaa... Satula liikkui takaa hieman keventäessä, mutta se on kuulemma estesatuloille yleistä, eikä tunnu häiritsevän hevosta. Muuten satula pysyy tosi hyvin paikallaan, mikä Tangon selässä ei ole itsestään selvyys.


 Sitten tallille, satula pois ja lämpökuva satulasta. Kyllä tää ihan Tangon selälle passeli on =) Jos Tango laihtuu ja musta alkaa tuntua että satula kippaa, saadaan vielä hieman lisättyä toppauksia eteen.


 Olipa mukava yllätys, että topattavaksi lähti vain yksi satula. Tässä estesatulassa on tällä hetkellä oikein hyvät toppaukset eli sauraavana on toppausvuorossa Paten koulusatula.


 Tällä pysyy kyllä hyvin mukana pompuissa :) Dressagetätikin.

Esteponi.


perjantai 18. syyskuuta 2020

Heijastimet ja valot kehiin

  Ja taas mennään kohti pimeyttä, just vast oli kevät ja odoteltiin kesää... Tällä viikolla otettiin jo ottalamput varmuuden vuoksi maastoon mukaan, jos vaikka tulee viivytyksiä. Hämärässä ehdittiin kuitenkin vielä kotiin. Teen nyt lyhyempää päivää töissä, joten päästään usein hieman aikaisemmin lähtemään. Ihanaa :) Hepat ovat siirtyneet arkena talvitarhaan, viikonloppuna pääsee vielä laitumelle.

 Tarhaan laitettiin vähän salaojia ja uusi hake, toivottavasti se ei nyt mene ihan velliksi. Jos on samanlainen "talvi" kuin viime vuonna on asfaltti tai betoni ainoita mitkä kestää tarhan pohjana.


 Me ollaan maastoiltu ahkerasti, vaikka isommat metsät on nyt pakko kiertää. Hirvikärpäset, yäk. Onneksi niitä ei noissa meidän lähimetsissä ole juurikaan, päästään niistä sentään kulkemaan läpi.






 


Mä en ole vieläkään ihan täydessä tikissä, mutta kentälläkin on väännetty dressagee. Pari valkkua on ikävästi peruuntunut sateen ja myrskyn takia. Treenaattiin sitten kotona, nää pollet ei paljon tuulesta piittaa.

 Kenttä kutsuu luultavasti useammin kun ei ilta-aurinkoon enää ehdi laukkaamaan töiden jälkeen...


 Välillä juoksutetaan, varsinkin Palloa puomeilla.


 Ja tietty on ajettu. Vaihtelua hepoille ja tädeille.



 Kärryjen lokasuojiin ruuvattiin punaiset heijastimet taakse ja valkoiset eteen. Meillä on nyt ollut valot mukana kärryissä niin kuin pitääkin, mutta onpahan jotain jos ne sammuu kesken matkan. Aisoihin laitoin vielä heijastinteippiä. Aikaisemmin heijastimet ovat olleet ainoastaan hevosissa, paitsi ponin kärryissä oli heijastimet, koska ajoin sitä niin paljon.


 Satulaan tein yksinkertaisen virityksen kuminauhasta ja punaisesta led-valosta. Kuminauha vaan pujotetaan satulan siipien alta ja hyvin pysyy sekä näkyy. Valkoinen valo sitten vaan roikkumaan rintaremmiin ja ajoneuvossa on valot.



tiistai 18. elokuuta 2020

Syksyn tuntua

 Kesäkarva vaihtuu talviturkkiin hurjaa vauhtia, ruoho kellastuu, viljapellot hohtavat kultaisina ja puista varisee keltaisia lehtiä. Syksy.

16.8.20 Tango. Kuva: Jaana

 Kelit ovat olleet kuitenkin vielä ihanan kesäiset! Hellettä pukkaa ja ötököitä riittää. Syyspuhteiksi tilasin koko rekallisen kivituhkaa kentälle kovettamaan sitä.


 Turvekuormakin putkahti pihalle, kohta taas hepat  viettävät yöt sisällä. Pollet ovat olleet ulkona toukokuun lopusta asti muutamaa huonokelistä yötä lukuun ottamatta.


 Hepat saavat kuivaheinää yöksi, ne ovat nyt yöt katostarhassa koska on jo niin pimeää öisin. Tänä vuonna heinää tuli ihan kivasti kuivasta kaudesta huolimatta. Sokereista en vielä tiedä mitään...


 Hepat ovat treenanneet ihan kivasti. Mulla pukkas sairaslomaa ja ratsastuskieltoa, mutta Jaana, Suvi ja Claudia ovat liikuttaneet hepat kivasti. Musta ei oo ollu mihinkään heppahommiin, koska nostoraja on ollut kaksi kiloa. Mikä heppahommissa painaa alle kaksi kiloa. No harja joo ja tyhjä ämpäri... Vähän on ollut turhauttavaa.
 Ostin Pallolle omat valjaat, joten nyt on kolmet kärryt ja kolmet valjaat. Päästään siis halutessamme kaikki kolme samaa aikaa kärrylenkille.

14.8.20 Pate
15.8.20 Nuoriso lenkillä.
17.8.20 Pate
 Ja mä oon tehny mehua ja laittanu marjoja pakkaseen. Pakkasen täyteen.



 Toivottavasti tulee kuiva ja lämmin syksy :)

16.8.20 Pallo ja Jaana

torstai 30. heinäkuuta 2020

Pallo reenaa

 Koska sain Julian kuvaamaan, saatiin pitkästä aikaa kuvia myös Pallon kenttäpiiperryksestä.

25.7.20
 Pallolla oli myös taukoa puomeista ja koska hän on hiukan honkkeli, tein puomeja nyt ensin ainoastaan käynnissä. Saa ne jalat käynnissäkin puomeilla ylös. Ekalla kierroksella toki puomit lenteli taas.
 Puomien lisäksi tehtiin väistöjä, siirtymisiä, avotaivutusta pitkillä sivuilla ja ympyröitä kaikissa askellajeissa. Tehotreeni. Vasempaan kierrokseen sai taivutuksen kanssa vähän vääntää, muuten sujui kivasti.





Jalat nousee :)















 Pallolla on kiva laukka ja se innostuu laukoista. Tein useampia nostoja ja sain lopuksi ihan kivojakin nostoja. Alkuun lähdettiin lujaa vinkaisun kera. Pallo on sillee hauska, että alkupompauksen ja vinkaisun jälkeen se laukkaa kuitenkin ihan tyytyväisenä ja tahdikkaasti. Hassu ruuna.
 Ravin rauhoittelut ja maastoon loppukäynneille :)



Hommat tuli tehtyä :)