Valmennus vihdoinkin, SuperPate

 Lauantaina vihdoinkin päästiin Paten kanssa valmennukseen, Eevan johdolla. Tarkoitus oli tehdä töitä niin, että hevonen pysyisi koko ajan täysin rentona. On se vaan niin mahtava ruunanrutku... Aina välillä ;) Rentona pysymisessä ei ollut mitään ongelmia, ainakaan hevosella ;) Vaaputettiin läheiselle, isommalle kentälle taas. Ensimmäistä kertaa viime syksyn jälkeen. Tästä jäi kyllä niin hyvä mieli, jaksaa taas sateessa vääntää, vaikkei aina onnistukkaan.

 Ensimmäisenä harjoituksena tehtiin koko kenttää käyttäen pitkän sivun uralta linja keskelle, josta kentän keskikohdassa, hieman pitkän sivun puolella, taivutuksen vaihto (hieman ennen), tiukka ympyrä uralle päin, taas taivutuksen vaihto ja paluu uralle. Huolellinen kulma, päädyssäkkin suoristusta ja kulma, jossa jo valmistautuminen seuraavaan pitkään sivuun ja taas tehtävään. Käynti sujui heti hyvin, joten sama ravissa.
 Aluksi vaihtelin kevennystäkin ja himmailin vauhtia minkä ehdin, koska vauhtia oli tietysti liikaa. Pystyn nyt istumaan hyvin satulaan, mutta istunta tietysti huononee, jos joudun paljon pidättämään ja jännityn. Pidätteet siis tarvitsee saada pienellä läpi. Hetken päästä porskuteltiin harjoitusravissa pienin pidättein aika hyvät ympyrät. Ja tosi rennolla, yritteliäällä hepalla.

 Sitten hiukan haasteellisempaa, vastalaukka harjoituksia. Joo, mutta kun nekin nyt sitten onnistuu näköjään  =)
 Eli sama mutka, mikä oli nyt harjoituksessa tehtykkin, mutta hiukan loivempana ja tietysti ilman volttia. Laukatkin pyöri hyvin, vaikka viikolla hieman porhalettiinkin...

 Näitä harjoituksia on tehty aikaisemmin aika vauhdikkaasti ja nyt vaihdettiin metodi täysin. Eeva halusi kontroillun, tasaisen laukan ja Paten polkevan koko ajan hyvin alleen. Tämä sopi tädille vallan mainiosti. Kovalla vauhdilla kurvista, uraa pitkin, taivutus suuntaan ja toiseen. Ei, ei täti ehdi mukaan. Patella on niiiin iso laukka, ettei kenttä ole kuin muutama askel. Koita siinä sitten vaihtaa taivutusta, jarruttaa, kääntää ja pyytää eteen. Ehkä joku nuorempi...

 Tasainen, hiukan koottu laukka, niin että ehtii mukaan, tää on mun juttu. Ja ensimmäisen kerran tämä vastalaukkahomma onnistui myös oikeassa laukassa.
 Patella ei ole luonnostaan hyvä laukka ja se vaatii paljon tukea ratsastajalta. Se kulkee paljon paremmin hieman koottuna, kun taas muuten se helposti valuu etupainoiseksi takapään työntäessä minkä pystyy ja nenän vaan kyntäessä. Laukka muuttuu näin helposti nelitahtiseksi. Hieman koottuna sen tahti säilyy, se on aivan kevyt kädelle ja täysin rento.

 Minulle oli paljon helpompi ratsastaa tehtävä hieman lyhemmässä laukassa. Kulmasta uraa pari askelta, ratsastus keskelle taivutuksessa sisälle, parin, kolmen laukan verran, siitä suoristus muutama askel ja taivuksen vaihto ulos, samalla kuin ratsastus takaisin uralle, jossa taas taivutuksen vaihto ja pari laukkaa ennen kulma. Siis ihan mahtavaa. Me saatiin Paten kanssa juonesta kiinni, vihdoin.

18.4.15 Valmennus.

18.4.15 Kato iskä!

18.4.15 Liikaa vauhtia vielä

18.4.15  

18.4.15 Ensin käynnissä. Tästä nykyy hyvin kuvio mitä tehtiin.

18.4.15 Kulma ja valmistautuminen pitkän sivun tehtäviin.

 Eeva on nähnyt meidät viimeksi viime keväänä ja kehuja tuli Paten laukasta. Se polki kunnolla alleen ja tahti säilyi. Molempiin suuntiin. Sillähän on ollut tapana kuumua laukoista, mutta nykyään sen kanssa voi tehdä laukassa myös töitä välillä ihan hyvinkin. Ilman, että energiaa kuluu vauhdin himmailemiseen. Se vaatii kyllä kokoaikaisen ratsastuksen edelleen, muuten raasu putoaa nenulleen tai raviin. Mutta sitä voi ratsastaa melkein kokonaan istunnalla, eli ohjan tukea se ei juuri tarvitse.

 Ihuna mieheni kävi nappaamassa muutaman kuvan alkutreenistä. Aika hyvän näköinen? Laukat oli varmaan aika kivan näköiset kun kehujakin saatiin =) Kuvat olis ollut kyl kivat.

 Ensi viikolla olisi tarkoitus jatkaa =) Tää ohjattu toiminta on kyllä niin ihanaa ja taas tiedetään mitä harjoitella. Pate oli kyllä niin superpusi-ihgu... Että tällä mielellä tänään =)