Ratsutädin julkinen päiväkirja. Blogissa harrastetaan enemmän ja vähemmän tavoitteellisesti suomenhevosruunien Paten ja Pallon (Noste) kanssa, suomenhevostamma Tangon kanssa ja laumassa kirmaa myös shetlanninminiponi Nelli. Voit jättää kommenttisi omalla nimelläsi. Kuvien luvaton käyttö on kielletty.
Ei me taideta Claudian kanssa enää päästä kokeilemaan hiihtoratsastusta. Melkein oli jo tarpeeksi lunta ja sitten suli viimeisetkin. Vettä ja räntää on vaan ennusteessa. Se siitä talvesta sitten varmaan. Kannattaisko jo alkaa ootella kesää?
Toisaalta pohjat on nyt ollut ihan kivat. Jäätä on löytynyt, joten hokille pohja on ollut ihan pitävä ja "pehmeä". Ei ainakaan tuu tilsoja :P Nyt menetettiin sitten pohjat, tänään metsäteillä oli vielä "juoksu"pohjat.
Tuttuun tapaan Tiina tuli lauantaina ja käytiin ajamassa Tango. Minäkin kiipesin kärryihin jo pihalla ja sain kaikessa rauhassa istuskella siellä myös koko matkan. Tähänhän tulee jo ihan rutiini.
Tangolla on vatsa ollut melko vetelä säilöheinällä, eikä mikään koittamani rohto ole oikein auttanut. Nyt se saa yöksi kuivaa heinää ja ongelma on sillä ratkaistu =)
Omppukin pääsi lauantaina päivänvalossa kärrylenkille. Poni on kyllä ihan täysautomaattiajettava. Maanantaina Ompulla kävi kengittäjäkin, joten taas kelpaa juosta.
Sunnuntaina Marru tuli traikulla meille Katrina kyydissä ja lähdettiin kahden pollen voimin käymään läheisellä järvellä. Paten ja Katrinan hölkkävauhti oli samaaa tahtia, mutta käynnissä Pate veti kaulaa. Tylsää siis, että osan matkaa tie oli aivan jäässä ja päästiin vain käyntiä. Toisaalta tie kulkee paljolti metsän keskellä ja löytyi muutama ihan kunnon laukkapätkäkin. Keskinopeudeksi saatiin 15 kilometrin lenkillä hiukan vajaa 8 kilometriä tunnissa. Me oikeastaan harjoiteltiin hieman matkakisavauhtia....
Kaksikko tuli ihan kivasti keskenään juttuun, joten voisihan niiden kanssa johonkin mennäkkin.
29.1.17 Lähdössä maastoon.
Jäämaa...
29.1.17
29.1.17
Ompulla ja Tangolla olikin jännää, kun vieras humma tuli käymään. Ja sitten Pate vielä lähti sen vieraan naisen kanssa!
29.1.17 Ollaan tultu lenkiltä.
29.1.17 Tuli hiki juu.
29.1.17 Täytyy takittaa nenän päähän asti nyt kun on klipattu.
Claudia tuli vielä ratsastamaan Ompun. Tehtiin ensin kentällä reilu tunti ja sitten käytiin hieman maastossa kävelemässä loppukäyntejä.
29.1.17
29.1.17 Tango.
29.1.17
Claudia harjoitteli Ompun kanssa pohkeenväistöä, sekä hiukan avo-ja vasta-avotaivutuksia käynnissä. Tasapainoisia pysähdyksiä, siitä suoraan reippaasti raviin, väliin siirtymiä käyntiin, voltteja ja ympyröitä. Molempiin suuntiin hieman laukkaakin. Ompulla on tilsakumit, joten pohja vaikutti sille ihan hyvältä, eikä se liukastellut yhtään.
Kuvaaja (minä) pahoittelee kännyvideon laatua. Kun pitää kattoo mitä se poni puuhaa... Pätkät ovat loppuraveista ja molemmilta on jo puhti hieman pois. Aika mukavasti poni kuitenkin kulkee, se kun osaa olla kentällä tosi laiska. Ja olihan se ihan kunnolla edellisenä päivänä ajettukkin.
Ihan ensimmäiseksi todettakoon, että Paten villojen ajeleminen kannatti. Polle puksutti koko valkun puuskuttamatta, laukkasikin tosi kivasti, eikä ollut litimärkä. Jee =) Liikutettu oli kuitenkin ennen valkkua tavalliseen tapaan Ompun ja Claudian kanssa reippaasti maastossa.
Pitkästä aikaa Pate oli laukoista niin tohkeissaan, ettei meinannut millään malttaa siirtyä käyntiin. Lisäksi laukka pyöri ja säilyi, kun se viime aikoina maneesissa helposti on pudonnut raville.
Julia tuli mukaan ja tällä kertaa otettiin kuvat salamalla. Nyt niistä näkyy edes jotain. Julia kuvasi myös kännykällä pikku pätkän ja laitan sen tähän nyt ihan kokonaisuudessaan. Se on keskivaiheilta tätä tehtävää ja näkyy hyvin, kuinka alun räpeltämisen jälkeen saadaan onnistunutta suoritusta.
Se on kyllä hieno tunne, kun hevonen on molemmilla ohjilla, lyhenee, taipuu, siirtyy sivusuunnassa ja kääntyy kuin ajatuksesta. Videolla pikku pätkiä...
Aloitettiin heti ronskisti väistättämällä koko lävistäjä käynnissä. Tosi tarkaa piiperrystä askel kerrallaan. Tikkana, että etupää johti, peppu pysyi mukana ja heppa oikeasti astui ristiin.
Siitä sitten siirryttiin vaihtamaan taivutus useaan otteeseen väistön aikana. Ja taas tarkkana, että hevonen pysyi suorassa, vaikka asetus ja taivutus vaihtuivat. Paten sulkutaivutuskin sujui aika mukavasti, ulos nyt onkin aina kiva heittää nokka.
Kuvista näkyy miten hevonen parin kierroksen jälkeen nousee, ihan itsestään.
25.1.17
25.1.17
Ravissakin ryhti nousee. Mulla oli kyllä ihan liian pitkän ohjat pikän aikaa ja tuntuma hävisi. Alkuun sai pidätettä tehdä toisensa jälkeen. Väistätä, pidäte ja pohje. Apua, ja sitten vielä istu suorassa, olkapäät alhaalla, äläkä kallistu eteen. Huomasin, että pidätteiden myötä jäin liian eteen könöttämään ja korjattuani itseni taakse, pääsi Pate taas liikkumaan.
25.1.17
25.1.17
25.1.17
Sitten raviin. Kulmasta väistö sisään, takaisin uralle sisään asettaen, uralla asetus ulos ja saman tien kulmassa taas asetus sisään. Tähän lisättiin vielä voltit päätyihin. Ja kun vauhti saatiin sellaiseksi että kaiken ehti tehdä, oli heppa hetken kuluttua niin kahdella ohjalla ja pohkeiden välissä kun olla voi.
Äänet kannattaa laittaa hiljaselle. Maija raukka saa huutaa todella että kuullaan. Ja Julia kuvasi siinä vieressä...
Taukoakin välillä.
27.1.17
Laukassa tehtiin loivaa kolmikiemuraaa. Käynnistä päädystä laukka kiemuralle ja siten vastalaukassa toiseen päätyyn. Pääsin Paten kanssa jopa koko tiukan kurvin päädyn vastalaukassa. Se taipui ja kokosi laukassa varsin mukavasti, eikä nostanut kertaakaan väärää laukkaa, kumpaankaan suuntaan. Päädyssä se tosin vaihtoi muutaman kerran laukan omia aikojaan, mutta enimpien höyryjen hälvettyä se siirtyi käyntiin kuten pitikin, välillä ihan kivastikkin.
Koska laukat sujui ihan hyvin, tehtiin me Paten kanssa tehtävää vielä ravissa. Ja yhtäkkiä mulla oli heppa, joka oli kahdella ohjalla koko ajan, pohkeiden välissä, tahdin säilyttäen ja liikkui pyllyllä kääntäen. Tämä tunne tulisi aina olla *huoh*. Tää on just tämä kun tuntuu, että ohjaat hevosen lapoja. Koko hevonen liikkuu ja taipuu kääntämättä ja vääntämättä, kuin ajatuksesta.
27.1.17
27.1.17
27.1.17
Tästä jatkettiin vielä ravissa ympyrälle ja lyhennettiin heppaa. Patekin sai roipelonsa hetkellisesti mahan alle, vaikka koivet varmaan hapoilla olivatkin. Hyvä treeni =)
On mulla vaan niin ihania ystäviä. Yksi etsii mulle varsan kun kaikki menee pieleen, kuuntelee kaikki maailman murheet, hommaa ruokaa, etsii aina ongelmiin ratkaisua ja kaivaa varastoistaan meiltä puuttuvat vermeet, toinen auttaa varsan ajokoulutuksessa, tuo porkkanoita ja kauraa (ja kuuntelee murheet), kolmas tulee lyömään irtokenkää lauantai-illalla, tuo leipää (ja kuuntelee murheet) ja neljäs auttaa kisoissa ja tulee klippaamaan hevosen heti pyydettäessä (ja kuuntelee taas). Lisäksi löytyy ystäviä muutenkin kisoissa ja valmennuksissa auttamaan ja kuvaamaan. Välillä tulee niin hyvä mieli, niin kuin tänään =) Mä autan teitä aina kun vaan pystyn ja osaan. Ei tää homma aina yksin onnistu, eikä yksin ole aina kiva aina ollakkaan. Mun on vielä niin vaikea pyytää apua....
Kyllä nämä kelit vaan paljon vaikuttaa ulkona harrastettaviin lajeihin. Maneesissa on ihan sama paistaako vai ei, kunhan ei paljon ole pakkasta, mutta kyllä hevosen ajaminen ja maastoilu vaan niin ihanaa on auringon paisteessa!
Tiina tuli lauantai-aamulla ajamaan Tangoa. Pikku tuhkimo oli hukannut yhden kenkänsä edellisenä päivänä, joten mentiin kolmella kengällä. Mä en vielä uskalla Tangolle lyödä itse nauloja.
Tosin Tiina oli nähnyt Marrun ja kertonut kengän tippuneen ja kenkä olisikin tarvittaessa saatu paikalleen saman tien jo ennen lenkkiä. Mutta koska keli oli hyvä, tuli Marru yhteisellä päätöksellä lyömään kengän vasta illlalla. Kenkä oli tietysti varissut lohjenneesta kaviosta, joten ihan upeaa, että se saatiin heti takaisin. Huh, ei tarvitse murehtia siitä.
21.1.17 Tangon kärryillä ottamassa arskaa.
21.1.17
21.1.17
Sieltä se mollukka nousee. Joka päivä hetken aikaisemmin.
22.1.17
22.1.17
22.1.17
Omppu pääsi tuttuun tapaan sunnuntaiaamukärryttelylle. Perjantai-illalla rämmittiin lenkki taas pimeässä, joten ihan luksusta päästä välillä päivän valossa ja vielä auringon paisteessa.
22.1.17 Mun kaunis pikku ponini lähdössä lenkille.
Voi mikä keli nököttää villaviltin alla.
22.1.17 Ompun kanssa ottamassa aurinkoa.
22.1.17
Sari tuli ajelemaan Patelta enimmät villat pois, ihanaa! Ja suuri kiitos. Mun budjetti ei joulun jälkeisessä konkurssissa anna varaa ostaa omaa konetta. "Halvallakin" näyttää vempeleitä olevan myynnissä, mutta luulen, että tässäkin asiassa kannattaa satsata laatuun... Tohon villamäärään ei taida mikään rimpula ilman savua edes kyetä.
Tämä oli Paten ensimmäinen klippaus, joten laitettiin pumpulia korviin. Pate suhtautui asiaan tyynesti. Akat aina keksii kaikkee... Tehtiin hälle raidat ja katsotaan auttaako ne jaksamiseen ja kuivumiseen. Ainakin ne auttoi raipan tehoon. Pate ei ole koskaan aikaimmin lähtenyt raipasta eteen, on vaan heilutellut korviaan. Mutta nyt lähti, ihan outoa. Päästäisiinkö nyt viimeisistäkin jumituksista, se kun on vaarallista.
22.1.17 Paten ensimmäinen klippaus, urakoimassa Sari.
22.1.17 Olipas pollella villaa! Jos rajasta olisi halunnut ihan tasaisen, olisi hävinnyt satulan paikkakin.
Parturoitu humma traikkuun ja muutaman kilometrin päähän Sarille. Siitä kahden ruunan voimin ihana, rauhallinen parin tunnin maasto ilta-aurinkoon. Kunnon sunnuntai!
Keskiviikkona oltiin Marrun kanssa kahdestaan valkussa. Ja koska Paten mielestä kamut on ihania, on kivaa vaihtelua kun hidastellaan vaan yhden kaverin kanssa maneesissa. Pate hidastaa aina ohi menneessään, ihan varmuuden vuoksi *huoh*
Julia tuli ottamaan kuvia, mutta osa maneesin valoista sammui. Eikä siellä kuvia saa muutenkaan. Kuvasaastetta siis lauantailta ja Julia taas kuvaamassa. Aurinko paistoi, mutta kentän pohja oli huono. Muutaman kierroksen jälkeen lähdettiin maastoon juoksemaan. Pate oli tosi hyvin kuulolla. Oliskohan silläkin jo ikävä kotikoulutreenejä?
21.1.17
Valkku aloitettiin alkuverkan jälkeen kolmikaarisella kiemurauralla. Heti ravissa vaan. Ja lisättiin vielä saman tien voltti aina aidalle, mutta voltti tehtiin ensin käynnissä. Paljon siirtymiä siis.
Oikea suunta sujui aika pian hyvin, mutta vasen takkusi. Ja sitä puolta tuli vielä vähemmän. Enkä saanut ravia niin makeaksi kuin viikko sitten. Mutta Paten oli kuuma. Se oli kuin märkä rätti, koska asteet oli plussan puolella. Ilmankos on pissahätäkin kun on ihan hiessä. Eikä tahdo jaksaa. Laukat kyllä pyöri ihan mukavasti vaihteeksi. Ettei täti ihan masennu =)
18.1.17
18.1.17
Sitten tehtiin suurella ympyrällä käynnissä sulkutaivutusta, suoristus ja sulkutaivutus ulospäin edelleen ympyrällä. Käynnissä nää nyt sujui ja ravissakin ulospäin taivuttaminen. Täytyy myöntää, että hetkittäin sujui myös sisälle taivuttaminen, koska hetkittäin pysyin satulassa.
Ja tietysti sama ravissa. Pate oli tikkana pidätteissä ja siirtyi mielellään heti käyntiin asti. Olipas hankalaa, mutta kuulemma käyntiaskeleet eivät haitanneet, pääasia että pidätteet menivät läpi ja vauhti pysyi kohtuullisena. Pate pidentää heti askelta, kun on hankala tilanne. Vauhdilla vaan läpi tehtävästä...
21.1.17
Lopuksi vielä laukattiin. Ensin taivutettiin sisään ja sitten ulos, olikohan se kolmen askeleen välein taivutusta vaihtaen. Laukka pyöri välillä ihan mukavastikkin. Mä unohdin noissa ulos taivutuksissa, että mun pitää ajatella taivutusta lavoista asti. Nenän kääntämisellä mä en saa muuta kuin laukan pudotettua. Olisin kokeillut kotona, mutta ei tuolla voinut laukata. Ensi kerralla sitten.
Ja tietysti lopuksi laukattiin suoraan. Kuuma tuli mullekkin....
Ratkaisuna pissahätä-kuumahikivaluu ongelmaan on siis yritys numero 1 eli klippaaminen. Kaveri lupaili tulla tekemään vauhtiraidat kylkiin, josko humma sitten jaksaisi paremmin ja pissaittaisi vähemmän
Tiina tuli ajamaan mun kanssa Tangoa taas lauantaina. Nyt ajettiin jo ihan metsätien päähän kääntymään. Meinasin, että tätä pikku lenkkiä nyt hinkattaisiin ihan käynnissä jonkun aikaa. Siinä on mukavasti pikku mäkiä, jotta saataisiin ainakin takapolviin voimaa. Tiitulainen kyllä juoksisi, kotoa pois päin. Edelleenkään sillä ei ole kotiin päin yhtään kiire. Hiukan tuli Tangolle karvakin nihkeäksi pienessä lumessa kärryjä kiskoessaan, pari akkaa kyydissä vielä painona. Ja tilsaakin tuli, joutui vielä välillä sutimaan, kun lumen alla oli jäätä. Tango onneksi taapertaa rauhallisesti, vaikka pito välillä häviäisikin.
Jotenkin niin hassua, kun tavallaan se opetusvaihe meni jo. Hups vaa. Nyt me vaan ajetaan, juorutaan ja tehdään tilanne ja moottoriajoneuvo kerrallaan. Tämäkin ajokerta meni niin, ettei mitään sanomista tullut mistään. Ei autosta, eikä kaivurista, viime viikon rodeoponista ei ollut jälkeäkään. Ja hitsi miten hienosti käännökset sujuu, ihan paikallaan =)
14.1.17 Lenkillä Tangon kanssa.
Sunnutaina minäkin näin vihdoin auringon muutakin kun töissä ikkunan läpi. Siitä ilo irti!
Pidän kuvaamisesta, mutta mun kamerani alkaa jo olemaan vanha. Lisäksi mulla ei ehkä ole kuvaamiseen tarvittavaa kärsivällisyyttä. Sitten kai niitä otoksia pitäisi vielä muokatakkin ja kaikkea, höh.
Eikä mun laumanikaan ollut tänään kovin yhteistyöhaluinen. Ne menee yleensä aina aurinkoiseen päätyyn valkoisen aidan viereen aamuheinien jälkeen lymyämään ja päikkäreille, mutta kun mä marssin tarhaan kameran kanssa, on ne pimeimmässä pusikossa tonkimassa. No en jaksanut niitä mihinkään talutella, lymytköön puskassa jos kerran haluavat. Ja olis niitä karvapalloja voinut hieman siistiäkkin :P
15.1.17 Tango tiituli.
15.1.17
15.1.17 Moiskis.
15.1.17 Luppakorva
15.1.17
15.1.17 Omppu keskittyy olennaiseen=ruokaan. Se on melko hyvässä kunnossa, eikä yhtään pulska. Joten syököön. Kai sillä onkin nälkä, koska poikkeuksellisesti tehtiin tällä viikolla Claudian kanssa kaksi maastolenkkiä.
15.1.17 Moon söpö!
15.1.17
15.1.17 Mitäs touhuut?
15.1.17 Mun mielestä tää on kiva kuva, vaikka tarkennus on kuusen oksiin eikä hevoseen.
15.1.17 Puskapolle =)
15.1.17 Kampaus pilalla!
15.1.17
15.1.17 Omppu haluaisi ottaa päikkärit.
15.1.17
Kyl mää vaa nii puskaratsastaja oon. Ei paljon ihanempaa ole, kuin köpötellä oman pikku luottopuskapollen kanssa kirpsakassa, aurinkoisessa pakkassäässä. Ilman kiirettä, pitkin ohjin. Hokit narskahtelee jäähän ja hengitys höyryää.
15.1.17 Maastossa, Pate, pakkanen ja aurinko!
Julia editoi hieman mun kännykkävideon pätkääni. Melko reippaasti taapertaa Pate kotia kohti =)
15.1.2017
