Me käytiin kuitenkin tiistai-illalla varmuuden vuoksi reipas kahdeksan kilometrin maasto kokoonpanolla: Omppu+Claudia, minä+Pate, joten liikutus sentään oli suoritettu.
Keskiviikko-iltana yhdeltä hepalta oli hävinnyt kenkä matkalla maneesille, joten he lähtivät kotiin heti. Toinen ontui ja lähti sekin kotiin. Me oltiin kuitenkin Marrun kanssa paikalla, tosin Marrukin oli julmetusti myöhässä. Meni siis tavallista myöhempään.
Claudia lähti mukaan valmennusta katselemaan ja samalla auttoi kikkareiden keräämisessä, hevosen laitossa, räpsi muutaman kuvan ja ratsasti vielä loppukäynnit. Olisikin kivaa, jos aina olisi mukana apulainen =) Kuvat siis Claudia Arola.
Maneesin valot ovat huonot kuvaamiseen, mutta muutamastakin kuvasta näkyy jotain.
Paten ravi. Maija (valkku) on tehnyt puolessa vuodessa ihmeitä. Hyvä, kun täti ei ihmetykseltään putoa kyydistä. Kerta kaikkiaan makiaa...
Lähtötilanne viime kesänä oli, että Pate viuhtoi menemään häntä suorana (hyvää ravia kuitenkin, ravurille...) täysin "käyttämättä" itseään. Ja täti matkusti kyydissä täysin "tyytyväisenä" pomppien. Polle painoi ohjille minkä ohjat (ja tädin tassut) kestivät, eikä täti sen vuoksi pysynyt kuin hetkittäin satulassa kiinni. Toki ravi parani jo kesän aikana ja koettiin mekoisia ihmetyksen hetkiä.
Pate ei varmaan ikinä ennen ole mennyt niin rauhallisessa temmossa pyöreänä ravia, temmon säilyttäen kuin nyt. Eikä siellä enää todellakaan ollut tuskaa nököttää kyydissä.
 |
| 11.1.17 |
On se niin hirveetä, että homma on kuitenkin kovasti kiinni ratsastajasta. Patella tärkeää on ne pidätteet. Jatkuvasti pikku pidäte, ohjilla ja nivusilla. Välissä aina pohje (taivutus, tempo). Ihan kauheeta, koko ajan pitää ratsastaa. Ei mitään matkustamista! Tässähän pitää ihan keskittyä.
Valmennus oli tavallaan ihan simppeli (paitsi etten meinannut tajuta koko kuviota). Puolikas maneesi käyttöön, iso ympyrä jossa jingjang-kuvio suoristuksella. Eli isolta ympyrältä puolikas voltti sisään, suoristus ja toiseen suuntaan puolikas voltti, josta takaisin ympyrälle. Suunta vaihtui siis joka kierroksella. Ensin tietysti käynnissä ja lisättiin ensimmäiseen voltin puolikkaaseen toinenkin puolikas, joten tehtiin ihan koko voltti. Välillä toinen voltti vielä perään. Taivutus pidettiin reilusti sisällä.
Ja sitten sama ravissa. Tää oli jo hauskaa. Kierros kierrokselta ravi parani ja tempo alkoi säilyä. Patelle ei voi vaan sanoa hyvä, koska sitten se pysähtyy kokonaan. Taputtelee vaan vähin äänin ja antaa ohjaa.
Raviympyrän loppuun kevennetiin, pidettiin hyvä taivutus ja sama tempo. Tämä on Paten kanssa aika työlästä. Vaikka miten raskaasti keventäisi, se tahtoo hieman keventäessä kiihdyttää.
Ja tälle pissa-asialle tarvitsee tehdä jotain. Hyviä ideoita? Eli Paten laukat pyöri taas nihkeästi, sillä oli siis pissahätä. Oltiin taas jingjang-kuviolla, josta ensimmäisen puolikkaan jälkeen nostettiin käynnistä voltti hyvässä taivutuksessa. Ensin puolikas ympyrä laukkaa ja käyntiin, sitten neljännes ympyrää laukkaa, reunassa käyntiin ja voltti sisään. Tosi hyvä harjoitus, jos heppa laukkaisi! Me saatiin kuitenkin monta hyvää nostoa ja hienoja siirtymiä käyntiin. Ja jopa pätkiä ihan hyvää laukkaa. Mutta...
Pate kusta lorotti välittömästi kiivettyään traikkuun, eli hätähän sillä oli. Pate oli karsinassa syömässä heiniä (ja pissalla) ennen kun lähdettiin ja se pissaa yleensä heti karsinaan/ traikkuun päästyään. Miten ihmeessä saan sen laukkaamaan vaikka sillä olisi pissahätä tai vaihtoehtoisesti pissimään kun on hätä? Tää ukko ei todellakaan pissi mihin sattuu... *huoh*
 |
| Laukkaa oikeaan. |
Kuten sanottu mun pikku apulaiseni ratsasti loppukäynnit ja mä juorusin =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti