Valkku 25.1.17

 Ihan ensimmäiseksi todettakoon, että Paten villojen ajeleminen kannatti. Polle puksutti koko valkun puuskuttamatta, laukkasikin tosi kivasti, eikä ollut litimärkä. Jee =) Liikutettu oli kuitenkin ennen valkkua tavalliseen tapaan Ompun ja Claudian kanssa reippaasti maastossa.
 Pitkästä aikaa Pate oli laukoista niin tohkeissaan, ettei meinannut millään malttaa siirtyä käyntiin. Lisäksi laukka pyöri ja säilyi, kun se viime aikoina maneesissa helposti on pudonnut raville.

 Julia tuli mukaan ja tällä kertaa otettiin kuvat salamalla. Nyt niistä näkyy edes jotain. Julia kuvasi myös kännykällä pikku pätkän ja laitan sen tähän nyt ihan kokonaisuudessaan. Se on keskivaiheilta tätä tehtävää ja näkyy hyvin, kuinka alun räpeltämisen jälkeen saadaan onnistunutta suoritusta.
 Se on kyllä hieno tunne, kun hevonen on molemmilla ohjilla, lyhenee, taipuu, siirtyy sivusuunnassa ja kääntyy kuin ajatuksesta. Videolla pikku pätkiä...

 Aloitettiin heti ronskisti väistättämällä koko lävistäjä käynnissä. Tosi tarkaa piiperrystä askel kerrallaan. Tikkana, että etupää johti, peppu pysyi mukana ja heppa oikeasti astui ristiin.
 Siitä sitten siirryttiin vaihtamaan taivutus useaan otteeseen väistön aikana. Ja taas tarkkana, että hevonen pysyi suorassa, vaikka asetus ja taivutus vaihtuivat. Paten sulkutaivutuskin sujui aika mukavasti, ulos nyt onkin aina kiva heittää nokka.

 Kuvista näkyy miten hevonen parin kierroksen jälkeen nousee, ihan itsestään.

25.1.17

25.1.17

 Ravissakin ryhti nousee. Mulla oli kyllä ihan liian pitkän ohjat pikän aikaa ja tuntuma hävisi. Alkuun sai pidätettä tehdä toisensa jälkeen. Väistätä, pidäte ja pohje. Apua, ja sitten vielä istu suorassa, olkapäät alhaalla, äläkä kallistu eteen. Huomasin, että pidätteiden myötä jäin liian eteen könöttämään ja korjattuani itseni taakse, pääsi Pate taas liikkumaan.

25.1.17

25.1.17

25.1.17

 Sitten raviin. Kulmasta väistö sisään, takaisin uralle sisään asettaen, uralla asetus ulos ja saman tien kulmassa taas asetus sisään. Tähän lisättiin vielä voltit päätyihin. Ja kun vauhti saatiin sellaiseksi että kaiken ehti tehdä, oli heppa hetken kuluttua niin kahdella ohjalla ja pohkeiden välissä kun olla voi.

 Äänet kannattaa laittaa hiljaselle. Maija raukka saa huutaa todella että kuullaan. Ja Julia kuvasi siinä vieressä...

 Taukoakin välillä.

27.1.17

  Laukassa tehtiin loivaa kolmikiemuraaa. Käynnistä päädystä laukka kiemuralle ja siten vastalaukassa toiseen päätyyn. Pääsin Paten kanssa jopa koko tiukan kurvin päädyn vastalaukassa. Se taipui ja kokosi laukassa varsin mukavasti, eikä nostanut kertaakaan väärää laukkaa, kumpaankaan suuntaan. Päädyssä se tosin vaihtoi muutaman kerran laukan omia aikojaan, mutta enimpien höyryjen hälvettyä se siirtyi käyntiin kuten pitikin, välillä ihan kivastikkin.
 Koska laukat sujui ihan hyvin, tehtiin me Paten kanssa tehtävää vielä ravissa. Ja yhtäkkiä mulla oli heppa, joka oli kahdella ohjalla koko ajan, pohkeiden välissä, tahdin säilyttäen ja liikkui pyllyllä kääntäen. Tämä tunne tulisi aina olla *huoh*. Tää on just tämä kun tuntuu, että ohjaat hevosen lapoja. Koko hevonen liikkuu ja taipuu kääntämättä ja vääntämättä, kuin ajatuksesta.

27.1.17

27.1.17

27.1.17

 Tästä jatkettiin vielä ravissa ympyrälle ja lyhennettiin heppaa. Patekin sai roipelonsa hetkellisesti mahan alle, vaikka koivet varmaan hapoilla olivatkin. Hyvä treeni =)