sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Uusi vuosi, vanhat kujeet

 Valkku siirtyi keskiviikolle ja peruuntui tietty heti kylmän sään takia. Mä olin kyllä menossa, liikutin edellisenä päivänä hepan, lähdin ajoissa töistä, pakkasin auton ja laitoin traikun auton perään. Äkkiä vedet talliin... Ja sitten purkamaan tavarat. Ärsyttävää. Minkäs teet, kun pakkanen paukkuu ja tuuli meinaa viedä tädin mukanaan. Mut mun mielestä ei ollut vielä likikään liian kylmä. Eikä maneesissa edes tuule =D Tossua vaan toisen eteen ja hepalle paksua loimea niskaan. Harmitti niin, etten sitten lähtenyt edes yksinäni.
 Ensi viikolla näyttääkin lupaavasti siltä, ettei traikun kanssa viitsi lähteä liukastelemaan. Tää on niin tätä!

 Ja koska valkkuun ei päästy ja pohjat ovat betonia, on liikutus ollut varsinaista köpöttelyä. Vaihtelua pimeydessä taaperrukseen saatiin loppiaisena, kun Paten kanssa kurvailtiin traikulla muutaman kilometrin päähän kaverin luo ja lähdimme siitä kahden ruunan voimin pariksi tunniksi maastoon. Eikä edes jäädytty. Pate jumitti tuttuun tapaan uuden kaverin kanssa jonkun verran, mutta ei käämit palaneet. Multa siis. Pate ei haluaisi mennä edellä, mutta lähtee kiltisti menemään, jollei anneta vaihtoehtoja.

6.1.17 Kamujen kanssa maastossa.

6.1.17 Paavo tulee perässä.

 Saatiin me hieman jotain hötölunta tänne eteläänkin. Ei se pohjia pehmennä, mutta valaisee mukavasti.
 Tango pääsi vielä loppiaisena kevyemmällä pohjalla kiskomaan kärryjä, mutta Omppu sai vetää lauantaina pikku hangessa.


 Sunnuntaina maastoon Paten kanssa, jolla hieman jo korvat pyöri päässä.  Juostiin enimmät höyryt hiljakseen pois pehmeimissä kohdissa. Tulis vaan sitä lunta, nyt olis sen aika...

 Ja sitten lähdettiin mieheni iloksi neitiheppojen kanssa kävelylle. Eli nakitin mieheni taluttamaan Omppua, kun itse talutin Tangoa. Mä olen tehokas, liikutan kaikki yhdellä kertaa =) Pate jäi vuorostaan natustamaan talliin yksin heiniä.
 En tiedä oliko tylsää, liikaa virtaa, huusiko Pate tallissa, huonoa seuraa, vai menikö Ompun mukanaolosta perässä ylipäätään pasmat ihan sekaisin, mutta mulla olikin hetken aikaa mukana oikein rodeoponi. Tai sitten oli vaan kiva riekkua lumessa. Periksi ei anneta ja Tango rauhottui nopsaan ja käytiin siellä missä oli suunniteltukkin. Eikä siellä uusissa maisemissa muuta, kun mennään korvat hörössä etiäpäin... Ja takaisin päin ei oo mikään kiire, sellainen sopiva käyntivauhti Ompullekkin. Kotiin ei ole kiire =)
 Ja köpöttely jatkuu, mutta onneksi saatiin kuu seuraksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti