sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Vko 8

 Kyl on ollu tylsää. Kelit on ihan kamalat koko ajan. Lapsilla hiihtoloma viikko, onneks mä olin töissä. Olis ottanut kelit kotona vielä enemmän nuppiin. Mä päätin lakata talven odottamisen ja aloittaa kesän odottamisen. Katon laitumet läpi ja sillee, kohtahan sinne pääsee ;)

 Ja mulla oli selkä niin kipee, et hyvä ku pääs kävelee.Tainnu jäädä noi venyttelyt hiukan vähälle... Tallustaa vaan koiran kans ja ratsastaa, joskus hölkkää ku kelit sallii. Patelta pyysin, ettei keksi yhtään pomppua lenkillä, vihloi meinaan aika ikävästi. Onneks se on niin herkkä, ettei voi kunnolla kävelläkkän, kun mä oon jäykkänä selässä.
 Kaapista löyty joku jooga-DVD, vedin sen läpi ja ekan kerran jälkeen pääsi taas aamulla liikkeelle. Mut oli se ensin kamalaa, kui tollai voi jämähtää! Ja luulin itteeni notkeeks. Pitäis varmaan tehdä sen eteen jotain. Toinen kerta meni jo paljon paremmin, yritän nyt tehdä ton ohjelman vähintään kerran viikossa, ennen kuin häviää liikuntakyky kokonaan.

 Tästä siis opimme, minkä jo hyvin tiedämme, että ratsastajan on huolehdittava kunnostaan.  Kokonaisvaltaisesti. Pää pitää tietysti olla kunnossa, että voi keskittyä. Varsinkin eläimen koulutuksessa ajatusten pitää olla täysillä mukana, eikä huonoa tuultaan voi purkaa karvakorviin. Parempi jättää koko treeni väliin jos vi**ttaa, muuten voi aiheuttaa vahinkoa, minkä korjaamiseen saattaa mennä pitkä aika.

 Pitää jaksaa ylittää myös mukavuusraja, eikä pelkkä hyvä fyysinen kunto riitä, vaan lihasten ja nivelten pitää olla myös liikkuvat. Ikä tietysti tekee tehtävänsä ja tapaturmaiset vammat saattavat aiheuttaa kipua sekä liikkutattomuutta niveliin ja lihaksiin. Näille ei tietysti voi mitään. Itse olen saanut 13-vuotis-onnenpotkun syntymäpäivänä oikeaan lonkaan ja samainen lonkka sai tälliä myös bemarin tehdessä tuttavuutta autoni takapään kanssa. Huomattavissa on tietynlainen liikerajoitus...
19.7.13 Kumpikaan ei oo kipee mistään ja vauhtia riittää. Ja aurinko paistaa. Hauskaa!
  Meillä oli syksyllä töissä tämä InBody mittaus ja sehän näytti ihan kivat arvot. Lihasmassa oli kivasti yli normaaliarvon ja rasvamassa alle. Ihannepainoonki vaan 1,2 kilon pudotus, kaikesta suklaansyönnistä huolimatta. Sokeesti en näihin koneisiin luota, mutta silmämääräisesti näytti suuntaa hyvin antavan. Nyt vaan notkistamaan ruotoa, lihasta ja läskiä piisaa jo. Alla siis "helppolukuiset"tulokset.
No viikon ohjelma muuten. Maanantaina käytiin Paten kanssa siis maastossa kävelemässä. Pate oli tosi lutusesti, eikä mun selkä kuoleentunut enempää.

 Torstaina menin aamulla ajamaan Ompun. Tiet oli tosi kovat, että melkein kävelyksi meni. Poni oli melkein tuupattava malli, niin rauhallisesti kaiken otti. Ja ihan päivänvalossa.

 Sitten piti lähteä shoppailemaan, Pate kun "tartti" jotain mömmöä jalkaansa kokeeksi. Luulin joutuvani Agrissa valinnan vaikeuksiin, mutta oli tasan yks vaihtoehto. Otin siis sen ja Paten koipi joutu kolmen vuorokauden pliistrauskuurille. Mun mielestä se jalka on kyl enempiki lämmin silloin kun ei olla oltu lenkillä, lenkin jälkeen se ei oo lämmin (Jollen kuvittele taas koko lämpöä). No koitetaan kuitenkin.

 Tie oli jäässä mutta pelto oli ihan sula, kun Paten kanssa käytiin siinä pyörähtämässä. Tehtiin pellolla pari ympyrää ja koitettiin että pohkeet meni läpi, sitten siirryttin tietreeniin. Tunnin lenkkiin sisältyi siirtymät käyntiin ja käynnistä raviin, jotka nyt onnistuivat tosi hyvin. Yleensä Pate hiukan tykkää yrittää rojahtaa/ vetää ohjasta, edes hiukan. Se vaikutti myös hiukan tuupattavalta. Mutta ei ne kumpikaan kipeiltäkään vaikutaneet. Mitä lie nukkuneet huonosti.

 Perjantai-illalla mentiin pimeässä ja kunnon lumimyrskyssä pellolle Paten kanssa. Ihan sen takia, että nyt oli ollut pakkasta ja pelto vihdoin oli jäässä, ja pari senttiä luntakin. Seuraavaan aamuun... Verkattiin tiellä ja mentiin pellolle töihin. Väistettiin sen verran, että pohkeet meni taas läpi. Kokosin ja pidensin käyntiä muutaman kerran muistin virkistykseksi. Tehtiin reippaassa ravissa,mtalassa muodossa ympyröitä molempiin suuntiin, väliin pikku avopätkä sinne tänne ja joku voltti. Suunnanvaihdot sujui taas kuin vettä vaan. Vasemmalle vaikutti aluksi epäpuhtaalta, mutta kun sitä siinä tihrustin, ontuuko vai ei, vertyi niin, että oli vallan mainio vasemmallekkin. Hyvin meni, pohjakin kun taas oli tössynen jäinen kurapelto, lunta tuprutti ja tuuli kovin. Ei kompuroinut yhtään ja oli hyvä ratsastettava. Teki niin mieli laukata....

 Lauantaina mä oli töissä ja saunassa, joten pollet piti vapaata. Sunnuntaina lähdin Ompun kans lenkille tallin ja tarhan siivouksen jälkeen. Laitoin ponille pumpulia ja huput päähän, koska tuuli tosi kovin, taas, ja lähdin pitemmälle lenkille. Omppu on autojen kans pässi, jollei ne hiljennä. Ja usein ne ei hiljennä. Ku on poni vaan, eihän se edes ylety konepellille.
Omppu lenkillä
 Oli ihan keväinen ilma. Tiet oli metsäpätkiä lukuun ottamatta ihan sulat, joten juostiin surutta. Lenkillä on mittaa 7 kilometriä, hiukan yli. Otettiin kilometri hölkkää, pikku käynti ja kilometri hölkkää. Muuten otettiin vaan pikku pätkä sinne tänne juosten. Ei viitti kauheita matkoja juoksuttaa melkein kylmiltään. Omppu toimi tosi hyvin, eikä hötkyillyt mitään. Kotona tosin hyppi ku kaivoin pumpuleita pois korvista. Hän tykkäs ilmeisesti olla vähän kuuro =)
Outo valoilmiö pilkahteli =)
 Paten kans lähdettiin maastoon myös. Lenkki oli vajaa 12 kilometriä. Pollella oli kevättä rinnassa ja ylimääräistä virtaa. Taitaa olla viime aikoina liikutukset ollut liian löysiä. Kotiin päin ei tahtonut kävellä, vaan ravasi pientä ravia ja laukkais heti kun päästin. Pysyi kyllä käsissä. Mutta ei se ihan pikkupuolipidätteellä pysähtynyt, niinkuin kenttähommissa. Ja viikolla sitä sai melkein työntää. Annoin mennä, kun pohjatkin oli niin hyvät. Taitaa sen lihakset kaivata välillä kunnon hikitreeniä. Sain sen kuitenkin kävelemään pitkänä viimeiset pari kilometriä.
 Oli vielä illallakin märkä, että sai yöpuvunkin päälleen. Jalka sai viimisen pliistrauskerran illalla, katotaan mitä vaikuttaa. Kylmäsin jalat lenkin jälkeen, eikä mikään jalka ollut illalla yhtään lämmin. Vauhdikkaasta lenkistä huolimatta.
Pate tuli lenkiltä. Hikisellaselta.
 Sitten päästin hepat isoon tarhaan. En saa Patea muuten ikinä laihtumaan. Pohjakin oli nyt ihan hyvä. Metsäpohja on vielä ihan jäässä, eikä tarhassa ole tintattu lainkaan kesän jälkeen. Sinne ne lähti heti taapertamaan ja keräilemään jotain korsia. Ei siellä mikään oo koskaan kasvanu, kun tarha on kesätkin käytössä =) Nyt saavat sitten taapertaa sekä isossa, että pikkutarhassa, jolloin pääsevät myös katokseen halutessaan. Mun selkä oli taas ihan kuollu kun tulin koiran kans lenkiltä, että vedin sen joogaohjelman taas läpi. Pentele.
Pollet pääsi isoon tarhaan. LAIHTUMAAN! ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti