Vko:13 puuhat

 Mulla olikin lomaviikko, joten ehdin poikkeuksellisesti liikuttamaan hepat päivänvalossa. Kuvasaastetta siis kertyi kerrankin.

Maanantaina Pate sai kesätossut alle. En usein ratsasta kengityspäivänä (koska en yleensä ehdi), mutta onhan hepan hyvä ehkä totutellakin uusiin popoihinsa, ennen taakan kipuamista selkään.
 Takakintut olivat jo kasvaneet ihan hyvin ja etukaviotkin saatiin pitkästä aikaa näytämään jotakuinkin parilta. Pienihän se toinen vielä on....

23.3.15 Uudet kesäkengat Patella. OE kavio on vihdoin taas kasvanut melkein pariksi lättäräpylälle. Hiano =)

Sivusta 

23.3.15 Etujalat toiselta sivulta.

23.3.15 Taakse Pate sai nyt tälläiset nappulat, jotka irtoamispeloista huolimatta ovat roikkuneet matkassa jo viikon. Muuten Pate siis kuluttaa takakenkänsä hetkessä loppuun. "Nastoja", joita ennen käytimme ei saa enää.

 Tiistaina Pate pääsi kentälle uusine popoineen auringonpaisteeseen. Lyhentelin sitä hiukan kaikissa askellajeissa, muuten ihan perusjuttua loppumaastoineen. Katriina otti pari kuvaa alkutreenistä.

 Heppa liikkui kivasti ilman hokkeja =)

24.3.15

24.3.15

24.3.15

24.3.15

24.3.15

 Katriina teki Nupun kanssa maasta käsin hommia.

24.3.15 Nuppu

24.3.15 Nuppu

 Juoksutin Ompunkin kentällä, eikä poni ollut mikään virtapiiri.
 Illalla meillä olikin luento, joka siis postauksessa: Tasapainoluento

 Keskiviikkona ajoin Ompun Julian kanssa. Hölkkäpätkät lisäntyy pikku hiljaa kun pohjat sallivat.

 Pate sai uuden tädin selkäänsä iltasella. Nämä tekivät kentällä perustreeniä ja pikku tassuttelut maastossa. Näyttivät oikein hyviltä ja luvassa onkin uusinta.

 Torstaina hypytettiin Nuppua aamulla ja mun heppaset oli vapaalla.

 Perjantaina Pate joutui taas kenttähommiin ja maastoverkkaan. Tein normaalien taivuttelujen lisäksi väistöjä ja käynnissä polle tuntui niin tahmaiselta, että siirryin tekemään ne ravissa. Voisi kokeilla kannuksiakin joskus.
 Tein yhden sivun avotaivutuksessa, käänsin järkästi ja väistätin uralle reippaassa ravissa koko ajan keventäen. Hetken päästä alla olikin mukavasti myös sivusuunnassa liikkuva heppa. Tämän jälkeen myös ravi vasemmalle oli kiva ratsastaa.

27.3.15

27.3.15

27.3.15

27.3.15

27.3.15

27.3.15

27.3.15

27.3.15 Pate

 Lauantaina Nuppu ratsutettiin, linkki: Nupun ratsutus

 Omppu pääsi kärrylenkille mun ja Julian kanssa. Hölkkää otettiin jo mukavasti ja pikku pätkä laukkaakin.

   Omppu lähdössä lenkille 28.3.15

   Pate pääsi tunnin reippaan maaston. Otin laukkaa vain pikku pätkät, muuten vaan keventelin varsin menohaluisella otuksella.

Pate lähdössä maastoon 28.3.15

 Sunnuntaina Omppu pääsi pitkästä aikaa kenttähommiin ratsastajan kanssa. Melina tuli kokeilemaan Omppua. Melina on ratsastanut jo usean vuoden ajan ja käy säännöllisesti ratsastustunneilla.

 Kenttä oli tosi pehmeä ponille, kun juuri perjantaina laitettiin uutta hiekkaa. Lämminkin oli talviturkkiselle ponille, jolta siis loppui kunto kesken. Ratsastajan painoakaan ei ole hetkeen ollut selässä.

 Käyntihommat sujui ihan hyvin. Ompun työkäynti pysyi reippaana volteillakin. Tehtiin pikku harjoituksena suoristaminen tötteröiden välissä kahdeksikkoa ratsastaessa.

 Ravissa vähän jo jumitettiinkin enemmän. Vasempaan saatiin heti kiva laukan nosto ja pikku pätkä laukkaa, mutta oikeaan saikin puurtaa. Lopulta juoksutusraipan avulla tuli oikeaankin siedettävä pätkä, jotta sai siirtyä loppukäynteihin. Käytiin hetki maastossa tassuttelemassa.

 Melinan pitäisi tulla uudelleen vielä hinkkaamaan ponia. Se tarvitsisi säännöllistä kentällä pyörimistä ja maastoilua päästäkseen taas kuntoon. Jonkun raviohjelman sillä pysyisi varmasti kesällä kisaamaan.

 Melina istuu hyvin, joten nyt pitäisi saada karvapallo ravissa kevyemmäksi edestä. Vasen laukka olikin ihan siedettävää.

 Jospa koitan juoksuttaa ponia ympyrällä ja saada sen aktiivisemmaksi takaa.

 Jotain kuviakin ehtisin räpsiä.

 Menin Paten kanssa taas kenttä-maastoverkka-treenin. Vasen puoli oli taas huono, vaikka niin väänsin sitä perjantaina. Perustreeniksi homma meni, eikä oikea laukka meinannut taaskaan pyöriä. Lopetin hinkkaamisen, kun sain muutaman hyvän askeleen. Ehkä se on jostain hiukan kipeä tai vaan hiukan puhti pois. Raasu kun on edelleen laihdutuskuurilla. Vasen laukka oli ihan hyvä, joten paineltiin sitä sitten.

 Siirtymiä käynti-ravi-käynti ja laukka-ravi-laukka. Nykyään kyllä laukasta saa siirryttyä jo kivasti ja tasapainoisesti raviin. Käynnistä alkoi taas ennakoida raviin, mutta sujuihan ne kuitenkin.

 Kelloja siirrettiin, joten siitä se juhla sitten alkoi. Ehtii illalla vaikka ja mitä ennen pimeää. Tosin pari päivää lupaa jotain vedenpaisumusta taas, eli kenttä ainakin on kelvoton lätäkkö taas.... Lomakin on sitten lusittu ja arki alkaa (onneksi...).

Valokeilassa: Neiti Nuppunen

 Torstai-aamulla kahvia uudesta mukista aamutallin jälkeen ja sitten pystyttämään pari estettä kentälle Nupulle ja Katriinalle. Nuppu tykkää kovasti hyppämisestä, eikä ole päässyt aikoihin esteille. Mukavaa vaihtelua siis.

Keskiviikkona kävin kaverilla kahvilla ja käytiinpä parissa heppatarvikeliikkeessäkin. Uusi muki =)

 Ainakaan kaksijalkainen osapuoli ei ollut koskaan ennen hypyttänyt hevosta liinassa, joten tyydyin laittamaan pari estettä yhdelle sivulle. Luultavasti Nuppukaan ei ollut ennen moista harrastanut, vaan on loikkinut esteet pääasiassa ratsastaja selässäsään  tai irtona. Se ihmetteli kaksi kierrosta, mutta sitten saikin vain lähettää =) Ja ilmeisesti homma oli hauskaa!
 Toinen puoli kentästä jäi mukavasti heppasen rauhoitteluun ennen seuraavaa kierrosta. Kyllähän neiti tietysti innostuikin ja hauskan näköistä loikkaa riitti esteiden jälkeenkin.

 Esteiden väli oli kuutisen metriä. Niin, että yhdellä laukalla helposti ylettyy toiselle esteelle. Tarkoitus ei ollut riekkua, eikä ottaa mitään korkeusennätyksiä, vaan jumpata hieman ja muistella miten sinne esteiden väliin sopii.
 Lisäksi laitoin esteet ensin niin alas, että niistä olisi päässyt yli miten päin vaan ja missä askellajissa vaan. Esteitä nostettiin hieman, kun polle sai juonesta kiinni ja toiseen lisäsin lopuksi vielä puomin perään "okserityyppisesti". Kentän pohja oli sen verran kova pakkasten jäljiltä, ettei korkeampia olisi viitsinyt hypyttääkkään. Nuppu on hypännyt ratana varmaan metriä, että nää nyt ehkä nauratti, ihmetytti tai jotain. Meidän poniaidoissa ei viitsinyt irtona edes harkita hyppyjä, vaikka pohja olisi pehmeämpi ollutkin.
 Ja mä siis en ole esteratsastaja! Olen ehkä kuvan nähnyt sellaisesta joskus jossain, etten tiedä miten nää oikeasti tehdään.

Nuppu 26.3.15

Neiti Nuppunen 26.3.15

Nuppu 26.3.15

Nuppu 26.3.15

 Lauantaina Nuppu pääsi ratsuttajan kanssa hommiin pitkästä aikaa. Nuppu voi joskus protestoida kentällä pukittelemalla. Tosin se on tehnyt sitä satunnaisesti ja vain siirtymissä ylös päin, eli ravista/ käynnistä laukkaan tai käynnistä raviin. Maastossa moista ei ole esiintynyt lainkaan.
 Nyt ratsastettiin kaikki askellajit läpi ja ratsuttaja yritti korjailla myös Nupun taipumusta painua kuolaimen taakse. Seuraavalla kerralla toinen kuolain siis, tällä korjailu oli hankalaa.

 Pollea juoksutettiin hieman ennen vieraan ratsastajan selkään kapuamista. Ja sitten. On se vaan niin hemmetin hieno tamma. Kaikki askellajit on tosi hyvät suomenhevoseksi ja se näyttää niin hyvältä. Ja oli se tyytyväinen.

 Kuvat kertovat... Kaikki kuvat olivat niin hyviä, että ne olisi voinut julkaista. Kuvien laatu ei ole hyvä, koska kuvaaja ei ole hyvä ja valaistuskin on kehno, mutta kuvattavat olivat kyllä hyviä.

Nuppu 28.3.15

28.3.15 Neiti Nuppunen, oikea laukka

28.3.15 Vasen laukka

 Nuppuhan on myynnissä. Tiedot löytyvät sukupostista nimellä Neiti Nuppunen ja hp.3000€ tällä hetkellä. Heppa on perusterve. Mahtava hoitaa, kengittää ja käsitellä (oikee luppakorva...). Tarhattu myös laumassa meilläkin. Pysyy langan kuvissakin, eikä tuhoa karsinaa. Matkustaa äänettömästi ja kipuaa kopiin. Ratsastaessa kentällä voi joskus koetella pysyykö taakka kyydissä. Maastoilee hyvin ainakin kaverin kanssa. Menty hiukan myös yksin. Laadukkaat askellajit ja tykkää hypätä.

28.3.15 Nuppu ja Katriina. Ratsutus jännittää, kumpaakohan?

Osenta, eli Omppu-poni *150

 Omppu naasu jää aina vähän Paten varjoon, kun on niin pienikin. Neiti on hankittu meille pääasiassa seuraponiksi ja sitä virkaa hän myös todella hienosti toimittaa. Hän saa nyt välillä ihan oman postauksen, (melkein) ilman Patea.

 Osenta on 107 senttimetriä korkea shetlanninponi-tamma. Nyt 9-vuotiaaksi kääntynyt tamma on kantakirjattu 2-palkinnolla ja toimii sekä ratsastuksessa, että ajossa. Kantakirjaus- sekä näyttelytiedot löytyvät sukupostista.

 Omppu tuli meille ratsastuskoulusta, jonne ei oikein soveltunut yhteistyöhaluttomana. Nuoren tamman mielestä tarhassa syöminen ja ruunien kiusaaminen oli paljon mukavampaa kuin hiekkalaatikon kiertäminen. Maastoilla Omppu kyllä tykkäsi.

Omppu näyttelyssä Mynämäellä 2013

 Viime vuonna kantakirjauksessa Osenta kuitenkin sai  maininnan "yhteistyöhaluinen poni". Iän karttuessa ja tomeran täti-ihmisen silmäteränä myös yhteistyöhalu on kasvanut. Osasyynä saattavat olla myös täti-ihmisen taskuissa yleensä tuoksuvat namupalat. Suuri lauma vaihtui myös ainokaiseen kaveriin, jota ei ponineiti pysty murmuttamaan. Tarhailukaan ei siten ollut enää niin hauskaa.

Tässä olemme katsomassa ja kokeilemassa ponia Julian kanssa ratsastuskoulussa.

 Julia ratsasteli Ompulla jonkin verran pienempänä, samoin Julian sisko Linda. Aida kävi noin kerran viikossa pitkän aikaa, jolloin Omppu pääsi säännöllisen kenttätyöskentelyn lisäksi myös maastoilemaan. Välillä poni paineli Paten perässä pitkiäkin lenkkejä. Aida sai Ompun kanssa yhteistyön sujumaan alkutakkuilun jälkeen ja poni toimi hienosti lopulta myös kentällä. Aluksi Omppu ei todellakaan liikkunut kentällä ja palkkasimme sitä jatkuvasti liikkeestä. On muutama muukin onneksi silloin tällöin liikutellut ponskia.
 Poni osaa kyllä jonkin verran, jos vaan kuski osaa pyytää. Se ei ole ratsastaessa pukitellut, eikä pomppinut ylimääräisiä muutenkaan. Se on vain jumittanut....

Omppu ja Aida

Omppu ja Elvira

Omppu ja Elvira

 Muuten poni onkin tädin ajoponina. Ja edelleen haaveilen, että pääsisin Ompun kanssa kisaamaan valjakko-ajoa.
 Omppu on myös tosi hyvä talutusratsu. Se ei myöskään ihan turhia hötkyile.

Poni toimii myös ilman ohjausta ja jarruja.

Julialla on aina varusteet kohdillaan =)

Omppu ja Linda.

Näyttää kieltä.

Ponikaverin kanssa

Omppu on hyvä ajaa. Aluksi se joskus pukitteli, mutta nykyään ei enää. Siitä ei hyvää seurannut, korkeintaa poni hengästyi :) Se kääntyy pennin päällä (aluksi se kääntyi myös omia aikojaan....), siis myös kärryt perässä. Nykyään myös laukka nousee ja yleensä se kävelee tosi reippaasti. Hitaasti kävelevä otus on mielestäni aika kamala ajaa käyntilenkkejä.

 Osenta tykkää myös hypätä. Olen irtohypyttänyt sitä ratsastajan puuttuessa. Se innostuu esteillä ja ne ovatkin hyvää jumppaa ja mukavaa vaihtelua kärryttelyyn ja juoksutukseen. Se hakee itse aika hyvin esteille. Niin kuin agility-koira.... Se ei myöskään paljon kyttäile esteitä, vaan loikkii mukisematta yli.
 Välillä ollaan väännetty ravi- tai käyntipuomejakin.
 Omppu on ihan kohtuullinen myös agility-ponina ja menee melkein kaikki esteet mukisematta siinäkin.

Vesieste.

Tässä suoritetaan ravipuomeja =)

Juoksutan ponia jonkin verran. Laiskuuttani usein irtona, tai pelkässä riimussa. Parempi olisi laittaa kunnolla vermeet, niin että se joutuisi työskentelemään kunnolla, eikä pääsisi riekkumaan. Laadukasta treeniä riittäisi vähempikin.

Juoksutuksessa.

 Omppu käyttäytyy hienosti maailmalla. Se ei ole moksiskaan muista hevosista tai poneista. Mukava kulkea rauhallisen ja hyvin käyttäytyvän ponin kanssa. Se on myös helppo lastata.

 Omppu rakastaa syömistä, kuten kaikki pikku ponit. Linjojen säilyttäminen onkin urakka sekä tädille, että ponille. Täti koittaa saada ponin pysymään sutjakkana ja poni koittaa syödä minkä ehtii. Omppu on oikea rikka-imuri. Se kerää kaikki varisseet kauran jyvät ja leivän murut.

 Viime kesänä pikku poni sairasti kaviokuumeen, joka uusi talvella. Syytä ei olla keksitty. Elän toivossa, että sairastelu loppuisi ja poni pysyisi käyttökunnossa. Päästäisiin joskus sinne valjakko-ajoonkin.
 Kuntouttaminen on sairastelun jälkeen aina työlästä ja aikaa vievää. Rasitusta pitää lisätä pikku hiljaa asteittain. Siinä ei paljon kunto ja lihaksisto kohene, kun jatkuvasti aloitetaan alusta.

Ompun paras (ja välillä ainut) kaveri on Pate.

Mamin kullannuput.

 Omppu on kiva hoitaa mutta vaatii aika tomeraa käsittelyä. Se kuitenkin tykkää kovasti, kun sen kanssa touhutaan ja on aina valmis lähtemään lenkille. Eikä se pure, näyki tai potki.