Tasapainoluento

 Tiistai-ilta vietettiin tasapaino-luennolla. Samalla reissulla sain haettua heniäkin. Ja mitä palvelua! Paali odotti koneessa pihalla valmiina kello kuuden jälkeen, kun kurvasin pihaan. Pudotus kärryyn ja matka jatkuu ajoissa luennolle. Jee =) Ja pallo kiittää, kun ei tule turhaa ajoa.

 No, siihen luentoon. Luennolla käsiteltiin hevosen fyysistä ja mentaalista tasapainoa, unohtamatta tietenkään selässä roikkuvan taakan vaikutusta molempiin. Luennon piti Tea Kaila.

 Selkeämmin me tietysti ajatellemme aiheuttamaamme fyysistä rasitusta, jos sitä nyt yleensä ajatettelemme, kuin sitä, että mielentilalla on myös vaikutusta suorituksiin. Paitsi silloin, kun on jokin ongelma. Silloinkin yleensä käydään ensin läpi kaikki mahdolliset fyysiset syyt käytökseen, mikä tietysti on ihan järkevää. Jos hevonen on kipeä jostain ja protestoi, on turha etsiä rauhallista mielentilaa. Hevosen koulutuksessa mielentila on kuitenkin tärkeä huomioida. Rentoushan on oppimisen edellytys. Mielestäni rentouden voi kyllä myös saavuttaa tietyllä määrällä toistoja, jos koskaan ei lopeta jännitysmielentilaan. Koulutus kestää kauemmin, mutta joskus jotkut asiat voivat olla tosi sitkeässä....

 Jos alkaa käsitellä kaikkea, mitä tähän aiheeseen liittyy, tulee tästä ihan kauhean pitkä teksti, joten pitäydytään suurin piirtein luennon aiheissa. Minulle tässä ei tullut oikeastaan mitään varsinaisesti uutta.

 Fysiologinen tasapaino tarkoittaa tapaa, jolla hevonen liikuttaa kehoaan. Hevonenhan on luonnostaan etupainoinen ja vino, toiset enemmän, toiset vähemmän. Hevosen tasapaino muuttuu ratsastajan noustessa selkään. Ratsastuksessa hevosen tulisi siirtää painopistettään taaemmas, enemmän takajaloille, ratsastajan alle, jotta se ei vahingoitu ratsastuksessa. Ratsastajan velvollisuus on huolehtia, että hevonen liikkuu niin, että se kestää ratsastuksen. Hän valvoo hevosen työtä istunnallaan ja apujen kautta. Niin kuin Kyra klinikallaan sanoi: molemmilla ohjilla yhtä paljon ja molempien reisien alla, sekä pohkeilla yhtä paljon. Sen lisäksi, istu suorassa, keskellä satulaa.
 Hevosen tasapainon tulisi ratsastuskäytössä olla riittävä, jottei se kuormittuisi ratsastuksesta. Ratsastaessa pyritään löytämään keinoja, joilla saadaan hevonen aktivoitua työntekoon. Toiselle se siis voi olla tauko, toiselle pari kierrosta kunnon laukkaa tai jotain siitä väliltä.

Takapään käyttö vaatii hevoselta useiden eri lihasryhmien käyttöä, eikä ole hevoselle luonnollinen tapa liikkua.
 Etupainoinen hevonen ei kanna painoa selällään, eikä siten myös ratsastajaa. Mitä kovempi vauhti on, sitä edempänä painopiste. Vauhdilla huonossa tasapainossa oleva hevonen usein tasapainottaa itseään. Epätasapainoinen hevonen on usein raskas ratsastaa. Se on raskas kädelle, nojaa ohjaan, on hidas siirtymisissä ja lisätessä nopeuttaa askelta pidentämisen sijaan. Se kuormittaa kehoaan epätasaisesti ja on jäykkä.

Molemmat näyttävät olevan tasapainossa ja Patella painopiste on keskellä (vertaa etu-ja takajalkojen liike).

 Tasapainoinen hevonen reagoi nopeasti ratsastajan apuihin, suoriutuu tehtävistä nojaamatta apuihin ja kykenee rentoutumaan liikkeeseen. Ainakin silloin kun se keskittyy =)

 Toisille hevosille työnteko on helpompaa kuin toisille ja siksi usein valitsemme käyttötarkoitukseemme sopivan hevosen. Ratsastaja ei voi tehdä työtä hevosen puolesta.

 Mitä tasapainoon tarvitaan? Samat vanhat: tahti, rentous, kuolaintuntuma, energia, suoruus ja kokoaminen. Ja sitä kautta pikku hiljaa rakennetut, riittävät lihakset.

 Mitä on hevosen mielen tasapaino? Mistä näemme onko hevonen mieleltään tasapainossa? Hevosen tulisi keskittyä harjoituksen aikana ja mielenkiinnon (ne korvat...) tulisi olla meillä. Mielen taspaino on hyvä ja rento asenne työntekoon. Keskittymättömyys voi olla oire liian vaikeasta työtehtävästä tai se voi myös olla mielen harjaantumattomuutta. Kouluttamattomalla hevosella on vaikea tietää kummasta on kyse, kun taas hyvin harjoitetulla hevosella keskittymisen seuraaminen on hyvä apu tehtävien asettamisissa.

 Miten voit itse parantaa tasapainoasi, ettet häiritsisi hevosta? Esimerkiksi ratsastaessa lyhennä jalustimia reilusti, 4-5 reikää, ollen näin niin sanotussa kahden pisteen esteistunnassa. Jousta lantiosta, polvista ja nilkoista. Ota esimerkiksi seitsemän askelta ravia ja istu rauhallisesti, pehmeästi satulaan. Hevosen nostaessa päänsä tai kiihdyttäessä on tasapaino mennyttä. Seisominen jalustimilla kehittää tasapainoa. Koita vielä pitää toista kättä lantiolla ratsastaesasi... =) Tämä on fyysisesti raskasta ratsastajalle, kun taas hevonen pystyy rauhassa pyöristämään selkäänsä.

 Harjoittele myös liikkeeseen mukautumista, tasaista ohjastuntumaa ja suoristaudu satulassa.

 Kaikki kouluratsastus ja esimerkiksi puomitehtävät parantavat hevosen fyysistä tasapainoa. Liikkuminen epätasaisessa maastossa parantaa hevosen tasapainoa eli maastoilu on hevoselle hyvää ja hyödyllistä liikuntaa. Sen lisäksi, että se on hyväksi myös mielen terveydelle.
 Esimerkkeinä hevosen tasapainoa hyvin parantavista harjoituksista ovat esimerkiksi siirtymät ylös ja alaspäin, eli esimerkiksi käynti-ravi-käynti. Myös siirtymiset askellajin sisällä parantavat tasapainoa, eli siis lyhennykset ja pidennykset. Siirtymät paljastavat myös nopeasti, onko hevonen todella avuilla. Tapahtuuko siirtyminen laukasta käyntiin melkein heti vai kierroksen päästä?

 Pitää muistaa, että hyvä tasapaino tarvitsee tosiaan suuren määrän eri lihaksia. Ratsastajan velvollisuus on tehdä hevosella vaihtelevia harjoituksia, jotka ovat tasoltaan hevoselle sopivia ja kehittävät hevosta eteen päin. Suoruutta ja tasapainoa. Ja pitää muistaa, ettei mitään tapahdu hetkessä, vaan kehitys vaatii oman aikansa.

 Kuvat 22.3.15 treenistä, jolloin teimme Paten kanssa siirtymiä ravin ja laukan sisällä.

Pate laukkaa eteen.

Pate lyhentää laukan melkein paikalleen.