valjastin Ompun ja lähdin kärryiltä kävelyttämään ponia. Hiukan tehokkaampi lenkki. Tiet oli nyt tosi pehmeät, tosin yhdellä metsäpätkällä lunta oli ihan riittämiin... Poni vaikutti olevan ihan ok ja tyytyväinen tunnin lenkin jälkeen. Vaikka joutuikin hiukan lumessa kiskomaan kärrejä. Sen verran hölköteltiin, jotta nähtiin ettei ole epäpuhdas.
 |
| 28.2.15 Kissa on löytänyt tallista uuden unipaikan. |
 |
| 28.2.15 Omppu käyntileksulla. Metsässä ei enää ole lunta. |
 |
| 28.2.15 Omppu kävelylenkillä sohjoisella peltotiellä. |
Pate riekkui Nupun kanssa aamulla tarhassa ja oli tosi rauhallinen ratsastaa. Jalka oli mielestäni taas hiukan omituinen ja Pate kompuroi muutaman kerran. Se nyt ei välttämättä ole taas jotain vakavaa, vaan voi johtua myös tarhassa riekkumisesta, uudesta kengityksestä tai siitä viikolla tapahtuneesta sutimisesta, kun kyseisestä jalasta lensi kenkä matkalle. Tai kuun asennosta, tuulen suunnasta...
Tein kuitenkin sitten varmuuden vuoksi kevyen treenin. Kävelytin maastossa pehmeällä, sulalla tiellä ennen ja jälkeen kenttähetken. Kentällä juoksuttaminen on huono vaihtoehto hevoselle joka kärsii jonkinlaisista nivelvaivoista.
Pienen ympyrän hinkkaaminen jatkuvasti käy todella paljon nivelten päälle. Tiellä en viitsi juoksuttaa hokkien kanssa, muuten nyt niin pehmeä on tie kuoppia täynnä.
Kentän pohja oli vielä toiselta puolelta jäässä, vaikka hiekka pilkottaa jo. Tein kentällä ainoastaan raviin ilmaa, sekä siirtymiä ravista käyntiin. Raviin sai heti hienosti ilmaa ja Pate oli myös vasempaan kiva ratsastaa. Ravi oli myös puhdasta. Pate rikkoo herkästi laukalle, jos on kipeä jostain, kenkä on löysässä tai muuta sellaista. Siirtymät käyntiinkin onnistuivat hyvin ja Pate pysyi koko ajan rentona. Tosin ratsastin sitä melko alhaalla. Ihan hyvä treeni siis. On saavutus välillä saada Pate pysymään rentona...
Sunnutaina tein edelleen Paten kanssa kevyen, vajaan tunnin treenin. Taas kävelytin sulalla, pehmeällä hiekkatiellä ennen ja jälkeen kentällä pyörimistä. Pate oli edelleen rauhallinen kuin viilipytty, vaikka tuulikin kauheasti. Hopsut poukkoilivat kyllä heti aamulla tarhassa ylimääräiset virrat pois. Jalka vaikutti tänään ainakin paremmalta kuin lauantaina ja jollen olisi kytännyt sitä tikkana, olisin voinut väittää sen olevan ihan normaali...
Kentällä tein käynnissä avoa, vasta-avoa ja volttia, jolta väistöaskeleet uralle. Käynnistä seis ja asetus, väillä oikein liioitellen. Ei kyllä nyt onnistu pelkällä pohkeella. Se alkaa kuitenkin jo sujua niin, että Pate ei joka kerta ole lähdössä ennen aikojaan liikkeelle. Jee...
Raviin ilmaa, pysähdyksiä suoraan ravista ja asetus. Siitä suoraan raviin. Välillä onnistui sekin. Myös siirtymät ravi-käynti-ravi onnistuivat. Näissä Pate kyllä mielellään ennakoi raviin siirtymisen. Vasempaan kesti hetken ennen kuin ilmaa löytyi, mutta Pate oli ihan kiva ratsastaa edelleen, eli taipui ja sisätakajalka pysyi aktiivisena. Hetken aluksi kohelsi laukka mielessä kun asetin vasemmalle. Mistäköhän sellainenkin on tullut?
Mies otti muutaman kuvankin, kun oli sen verran kirkas ilma, vaikka just tällöin ei aurinko paistanutkaan.
 |
| 1.3.15 Asettuu |
 |
| 1.3.15 Vähän ärsyttää... |
 |
| 1.3.15 Ravia ja kenttä alkaa sulaa! |
 |
| 1.3.15 |
 |
| 1.3.15 |
Viimeinen pilateskerta oli, mitä nyt keksin? Se teki kyllä mun selälle niin hyvää ( ja vatsalihaksille). Tuntuu, että iän karttuessa ainut keino pitää itsensä jonkinlaisessa kunnossa on pitää kaikki lihakset ja nivelet liikkeessä.
Mies sai tehtäväkseen käydä Ompun kanssa pari kertaa viikossa kävelyllä. Haluaisin sen liikkuvan koko ajan tasaisesti ja kevyesti hieman. Hepat liikkuvat yleensä tarhassa, mutta kun siitä ei voi olla varma. Liikunta lisää sokerinsietokykyä, vaikkei niissä testeissä mitään näkynytkään. Lisäksi Omppu oli heti paremmalla tuulella kun pääsi tekemään jotain. Ponin mielen terveydelle on tärkeää, että myös sen kanssa puuhastellaan. Ja mun vuorokaudesta puuttuu edelleen ne pari tuntia. =)
 |
| 1.3.15 Nuppu maasta käsittelyhommissa. Vähänkö oon söpis <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti