Loimi? *145

  Operaatio kentän reeraus

11.3.15 Sieltä sitä sitten taas tulee...

11.3.15 Nimittäin soraa ja hiekkaa

 Kenttä kaipailee lisää hiekkaa ja sitä muutaman metrin lisäpituutta. Hiekat tuli, mutta kuokkuri uppos niin, ettei saanut taaskaan kasoja ihan perille asti. Joudun odottelemaan varmaan toista viikkoa ennen kuin traktori ehtii tähän :( Tosin tällä ei nyt niin hirveä kiire ole. Pohjat on sulat ja aurinko paistaa!

Loimiasiaa

 Loimen sovitusta pukkas taas, joten pohditaanpa tätä. Meillä hepat loimitetaan tarpeen mukaan. Yhtään klipattua elukkaa ei pihasta löydy, joten joka päivä niitä ei talvisinkaan loimiteta. Ei ulos, eikä sisälle.
 Jos sade/räntä/lumikuurot ovat mahdollisia kylmemmällä säällä, loimitan hepat ulos varmuuden vuoksi. Vaikka meillä on katos. Ei ne sinne kaikki kuitenkaan mene. Nuppu viihtyy katoksessa hyvin ja sen loimi on myös yleensä kuiva :)
 Kovilla pakkasilla hepat saavat loimet päälleen ulos jo ihan energiansäästösyistä. Kevätauringossa, kuivassa pakkaskelissä ja tyynellä säällä saavat olla kuitenkin nakuna.

 Loimitus vie aamutallissa hieman aikaakin. Harjaan aina hepat ennen loimen pukemista. Muutenhan loimet ovat hetkessä aivan likaisetkin.
 Muuten saatan tuupata ne suoraan ulos, turpeineen päivineen. Kyllä tuuli ja riekkuminen turpeet karistaa.
 Keväällä karvaakin lähtee niin hirveästi, että on mukava hieman näyttää harjaa aamulla.

 Loimia pitääkin sitten olla montaa eri mallia. Ihan näillä karvaeläimilläkin.
 Ulos vuoreton sadeloimi kesäkeleille ja lämpimiin sadepäiviin syksyllä/ talvella, kun turkki on kasvatettu. Poni on kärttyinen jos sillä on liian kuuma, joten viihtyy hyvin vuorettomassa loimessa keväällä, paksun talvikarvansa kanssa. Syksyllä sille saa nopeasti pukea hiukan vuorta. Mielummin hiukan liian lämmin  kuin kylmä. Loimi kuitenkin litistää karvan, eikä heppa saa pörhistettyä sitä lämmitelläkseen. Ohkasia loimiakin tarvitsee olla muutama, jotta ehtivät kuivua. Vaikka kuivuvatkin nopsaan.

 Eniten ainakin tänä vuonna on tarvittu fleecevuorellisia sadeloimia tai vastaavia, eli satasen täytteellä. Menevät hyvin pikkupakkasilla ja muutamassa lämpöasteessa lenkin jälkeen.

 Sopivan loimen etsintä on ainakin meillä ollut aika vaikeaa. Eikä riitä, että ne on aina väärän värisiä (vaikka nykyään valikoimassa on värejä ja kuvioita). Eri merkkiset loimet ovat eri kokoisia ja täysin eri mallisia. En tahdo jaksaa kokeilla itsellenikään vaatteita, joten loimien sovitus on työlästä.... Sitten pitäis palautella ja vaihdella. Plääh. Loimen pitäisi kuitenkin istua niin hyvin, ettei se hierrä ja pysyy paikallaan kovemmassakin menossa.

 Patelle on Amigon ulkoloimet todettu parhaimmiksi. Tähän mennessä se repii kaikki muut (mitä olen kokeillut), eivätkä ne yksinkertaisesti istu. Tykkään kyllä näistä loimista itsekkin. Ne ovat kevyitä ja helppoja pukea/riisua. Joku pitää olla kaulakappaleen kera, kamaliin sadepäiviin ja hikilenkin jälkeen.
 Nupulle on myös ollut vaikea löytää hyvin istuvaa loimea...

 Tänä talvena ei paljon ole sisälle tarvinnut loimitella. Osin senkin takia, että tallista tuli tietysti paljon lämpimämpi, kun toinenkin puoli rakennettiin lämpimäksi.
 Pakkaskeleillä laitan hikiselle hepalle sisälle mielellään villaloimen, joskus fleecen ja tosi harvoin toppaloimen. Samoin viileillä keleillä jotain loimea heti kuljetuksen ajaksi. Ompullakkin on villaloimi, vaikka turkkia onkin. Sitä ei myöskään tunnu ärsyttävän "yöpuvun" laitto lainkaan. Sisäloimien etsinnässä ei ole ollut mitään ongelmia, vaan tuntuvat kaikki aika hyvin sopivan. Patella on kyllä selkeästi jonkun vanha, siis käytetty, hieman paikattukin villaloimi ihan lemppari. Sitä ei nyhdetä eikä revitä yhtään.

Pate ja toppaloimen sovitus 19.1.13.

 Nyt oli kyllä niin makeen värisiä loimia, että pakko oli hommata Pompulalle uus peitto. Tosin Omppu tarvitsi loimen, yksi on ihan makkarankuorimallia (just on menny kesäkarvassa), eikä se myöskään oikein enää pidä vettä. Mikä on pikkusen huono puoli sadeloimessa. Koitan kesällä pestä sen ja käsitellä tolla mikälieaineella. Josko jonkun vuoden vielä toimisi, kun kuitenkin on ehjä. Ompulla loimet lakkaavat aika nopeasti pitämästä vettä, hinkkaako se niistä pinnan rikki pyörimällä vai mikä lie? Toinen fleecevuorellinen sadeloimi joutuu siis myös pintakäsittelyyn. Samoin toppaloimi...

 Tämä on nyt 115cm. Hiukan pitkä, mutta 105cm tuntuu olevan niin nafti aina, että persvillat kastuu. Loimi tuntuu istuvan kyllä tosi hyvin ja on helppo pukea/ riisua. Soljet ja jalkalenksut on ihan syvältä. Tykkään kyllä, että loimet on just sopivia, ei yhtään liian pitkiä. Ulkoloimetkin. Vaikka nehän saisi olla hiukan isompia.

9.3.15 Rinsessaponi Osenta ja karkkisadeloimen sovitus

 Ponineidille(kkin) on ollut varsin vaikeaa sopivan loimen etsintä. Joko ne on sinisiä (siis neitiponi!), valuvat liian taakse, eivät tule tarpeeksi alas vatsan alle, eivätkä pysy paikallaan. Tai sitten 105cm on liian lyhyt, 115cm liian pitkä, 107cm ponille. Eikä tietenkään löydy 110cm. Kaikkia lomia ei ole ollut mahdollisuus kokeilla tällekkään, mutta Bucasin loimet vaikuttaisivat sopivan parhaimmin.

Liikunta

 Keskiviikkona menin Paten kanssa ensin kunnolla maastoon, ihan laukattiinkin eikä vaan kävelty, ja sitten kentälle. Kentältä taas loppukäynnit maastoon.

 Se pukkas kyllä niin keväiset kelit. Polle raasu hikoo talvikarvassaan ku täti juoksuttaa.

 Pate oli reippaalla tuulella ja tein kentällä vain siirtymiä ravista ja laukasta käyntiin. Laukasta käyntiin sujuu nyt kyllä tosi hyvin. Ja vielä molempiin suuntiin.

11.3.15

11.3.15

 Tarkoitus oli juoksuttaa ja kävelyttää Omppu hieman rauhallisesti kentällä. Päästiin sinne ni poni läks. On silläkin jotain lihaksia jossain, kun vaikutti olevan jouset jaloissa. Omppu laukata porhalsi vaikka miten kauan. Ja kunnon laukkaa. Tosin sitten toiseen suuntaan ei niin jaksettukkaan. Otin ravi-käynti siirtymiä hieman molempiin suuntiin ja siihen toiseen kierrokseen muutaman laukan noston. Sitten mentiin ponskin kanssa vielä kävelylle aurinkoon.

 Katriina laittoi Nupun myyntiin. Saapi nähdä kuinka kauan Neiti Nuppunen meillä vielä majailee.... On tää niin luksusta ollutkin, kun välillä on ollut seuraa =)

 Nuppu sai illalla uudet kengät, kesätossua alle jo. Sitten oli valmennuskin. Silmä on jo myös parantunut.

Nuppu 5.2.15

 Torstaina mulla oli pekkanen ja siivosin aamulla sisällä, kun ulkona kaikki oli jäässä. Aamupäivällä menin kuitenkin kaivamaan sorakasaa ja korjailemaan kentän reunoja. Sain nakitettua siippanikin sinne, joten sain myös puuta kentän reunoille, ettei hiekat valu pois.

 

' Kun Julia tuli koulusta, mentiin ajamaan Omppua. Iitu kavereineen mopoili samoilla reiteillä, joten meinasi välillä tulla vähän vauhtiakin, kun ne tuli vastaan  milloin missäkin. Kaverilla oli sellainen ei-tiekäyttöön-kamalameteli-härpäke, jollaisen Iitu myis tovi sitten pois. Siihen Iitun vekottimeen Omppuhan oli jo tottunutkin. Saatiin me poni kävelemään, aika reipasta käyntiä kyllä tuli ja välillä kunnon tepsutusta. Ei meinaa rauhallinen liikunta nyt onnistua lainkaan.

12.3.15 Omppu lähdössä lenkille. Kohtuu kähee auringonpaiste =)

 Niin siinä kävi, että pimeä ehti ennen kuin me Paten kanssa. Mentiin pimeään tunnin maasto, kun nyt on pyöritty kentällä niin paljon. Ei kuuta, ei pilveä, mistä kasvihuoneet heijastaisi, vaan todella pimeää. Mentiin ison kentänkin ohi ja luntahan se oli puolillaan, vaikka luulin sen jo olevan sula. Pate oli ihan reipas ja mä ihan poikki :) Ja aika monta pakkasastetta, tiet ihan jäässä.

Kuva 11.3.15 Tapu, tapu, hyvä nosto.