Valmennus, kuuraus ja maastoilua

 Minulta kysyttiin taas, olenko ajatellut tekeväni Ompulla varsan? Vastaus on: kyllä olen.

 Mutta sitten asiaa ajateltuani, päädyin toisiin ajatuksiin.

 Oikeastaan tämä päätös oli kaverin vika. Hän on tehnyt useampiakin varsoja ja totesi mun juttuihini: huolta ja murhetta... Laittoi ajattelemaan.

 Julia, tyttäreni; oli katsonut oripojan jo valmiiksi ja äitini, joka aina lähtee mun hyviin (ja välillä huonompiinkin) projekteihini mukaan, lupautui rahoittamaan astutuksen ja varsamaksun. Itse olen liian iso shettiksellä ratsastamaan ja kärryillä jäätyminen kahden ponin liikutuksen verran talvellla ei nappaa laisinkaan. Myyntiin? Joo, kuitenkin joku, joka lupaa maat ja taivaat, eikä todellisuudessa tiedä mitään, ostaisi sen ja sitten mun vauva kököttäisi yksin, nälissään, hoitamatta ja kouluttamatta jonkun ladon takana. Ei kiitos. Ei varsaa, ei huolia, eikä murheita. Ja Omppukin säästyy synnyttämiseltä. Voihan se olla, että joskus muutan mieleltäni, mutta tuntuu, että siihen tarvitaan aika paljon.

 Lomailu on jatkunut tallin raivauksella. Missä kaikki rojut on? Ja väliseinätkin on "hävinnyt".

Mitä nyt tapahtuu?

Seinään tuli reikä = ikkuna =)

Harjojen pesuoperaatio

Loput palikat maalattu

 Tiistaina päästiin Paten kanssa valmennukseen. Kotona lastattaessa tuli ensin joku ihme loikka, sen jälkeen kiipesi kiltisti koppiin. Tiesihän se, että johonkin ollaan lähdössä. Valmistelut oli ihan erilaiset.

 Toisessa päässä kiipesikin sitten suoraan koppiin. Viimeksi lastattiin liinoilla. Pieni treeni näköjään auttaa...

 Olikin hyvä treeni tällä kertaa. Toisaalta vaikea, mutta mulle ja Patelle oikein sopiva ja tehokas. Uskaltauduin paikalle ilman olympiakuolaimia. Tosin ne oli mukana. Jos mua olis kiikutettu kolme-nolla, olisin vaihtanut ne päähän.

 Ensin meidän valkku kiipesi Paten selkään, mä kun olen siellä vinossa koko ajan. No mä en ole niin kamalan vino, hevonen on. Tää on oikee noidankehä. Satula keikahtaa vasemmalle, ratsastajan pohje on ihan väärässä paikassa, vaikka miten vääntäisi. Myöskin ratsastajan paino on siellä vasemmalla ja hevonen joutuu tekemään paljon suuremman työn astuessaan alleen vasemmalle, kuin jos ratsastaja on suorassa. Tästä onkin mainitaa edellisestä valmennuksesta, että istun vasemmalla, eikä hevonen pääse sinne. No, nyt se selvis.

 Laitettiin pyyhe satulan alle vasemmalle ja kas, ratsastaminen helpottui huomattavasti. Tästähän on ollut ongelmaa pidemmän aikaa. Kokeilin toista satulaa, lampaankarvaa ja vöitä. Sillä vyöllä, millä satula pysyy parhaiten suorassa, tulee hiertymä. Tällä uudella vyöllä hiertymä on jo paljon parempi, mutta pääsee keikauttamaan satulaa edelleen jonkun verran. No me ilmeisesti topataan sitä nyt hetki näin =) Josko taas suoristuttaisiin.

 Tehtiin ensin käynnissä koko rata leikkaa, niin että taivutus oli koko matkan tulosuunnassa. Kulmassa asetus vaihdettiin vieden hevosen etupäätä ensin ulospäin ja ratsastamalla ensin pohkeella ja istunnalla, viimeksi ohjalla. Tässä huomasi hyvin, ettei ohjaa edes tarvittu asetuksen vaihtamiseen. Tähän lisättiin muutaman kierroksen jälkeen vielä voltti taivutuksen suuntaan ennen keskihalkaisijaa.

 Sama ravissa, myöskin ensin ilman volttia. Huomattavasti haasteellisempaa, mutta sujui muutaman kerran ihan hyvin. Suoralla sai ratsastaa kyllä ihan tosissaan, muuten häipyi taivutus saman tien. Tärkeä oli muistaa ulko-ohjan tuki keskihalkaisijalla.

 Ratsastettiin vielä suoralla hevosella halkaisijat käyttäen hyväksi kulmissa edellistä vääntämistä.

 Laukkatreeni oli ihan paras. Tehtiin puolikas ympyrä, josta siirtymä käyntiin ja vastaikkaiseen suuntaan voltille. Me ollaan hinkattu niin paljon näitä siirtymä nyt, että meiltäkin tämä onnistui. Tää oli tosi hyvä, kun käynti-voltti tehtiin vastakkaiseen suuntaan. Sain pollen hiukan rauhoitettua ennen takaisin ympyrälle siirtymistä. Tässä piti siirtää etupää ensin ulos ja nostaa sitten laukka. Jouduin välillä pysäyttämään, että sain taas korvat =) Meillä oikea laukka nousi pääasiassa parin raviaskeleen kautta, vasen taas ihan siitä paikaltaan. Mentiin vielä koko ympyrää molempiin suuntiin, tässäkin piti siirtää etupäätä ulos ja kääntää sitten. Mun mielestä meillä meni vasemmassa tää paremmin. Vasen laukka oli nyt muutenkin parempaa, koska istuin paremmin. Todella hyvä treeni =)

 Kuvissa myös meidän treenikaverit.

Hieno pyyhe satulan alla. Mut toimii =)

Marru ja Lerppa

Anni ja Didi

Taivutus vasemmalle ja koko rata leikkaa

Pyyhe helpotti myös laukan ratsastamista vasemmalle huomattavasti. Hei apua, mä en kato Paten korvia!

Anni ja Didi

Vasemmasta laukasta käyntiin ja voltti oikealle. Hienosti meni =)

Toisilla on vähän lennokkaampi laukka. Millä saan ton mun möhkön lentämään?

 Menin vielä juoksuttamaan Omppua. Halusin testata uuden vyön ja opetella käyttämään ohjia. Ja mitä mä tästä opin??? Sivuohjilla ei ole mitään virkaa ja saan seistä keskellä naru kädessä ihan rauhassa, kyllä poni osaa.... Mä voin kertoa askellajin. Ihan sanomalla.

 Mentiin vaan hetki, Omppu vaikutti epäpuhtaalta kovemmassa kohdassa vasempaan. Eikä sillä ollut oikein puhtiakaan. Raasu, nyt on pakko pitää hiukan vapaata. Mun mielestä se könkkäs vej, sieltä kaivoin kiven, mutta mun mielestä könkkäs edelleen. Mä nyt mitään tiedä kuitenkaan. Vyökin tarvitsi lisää reikiä, pääsi kallistumaan ikävästi. Toivottavasti Omppu nyt tokenee levolla. Ovat olleet paljon yötä ulkona, joten väsynytkin varmaan on. Ja olis ollu pikku ratsastajakin tulossa torstaina...

 1.7.14 Kaunokainen <3

 Keskiviikkona pesin karsinat ja siihen meni oikeasti koko päivä. Innostuin hiukan ehkä liikaakin.Tuli seinien lisäksi pestyä ikkunat ja lattiatkin. Ikkunat nyt piti pestäkkin, mutta ei lattioita. Raijasin sitten joka turvehipun ulos =) Kokeilin ensin höyrypesuria, mutta ihan kunnon varrellinen mattoharja osoittautui paljon paremmaksi ja tehokkaammaksi. Illalla tuuletin vielä hurisi ja lattia oli märkä, joten hepat jäivät yöksi ulos. Laitoin langat kiinni, niin että ovat "talvitarhassaan". En halua, että Omppu kulkee paljon nyt.
 Ensi vuonna mies lupasi hioa seinien alaosat ja maalaan ne sitten uudelleen, tai sitten vaihdetaan koko pinta. Näitä ei nyt saa puhtaaksi, eikä tämän maalin päälle voi maalata. Tai voi, mutta ei se siinä pysy...

Puhdasta tuli

Omppu 3.7.14

Pate 3.7.14

 Saatiin torstaina Paten kanssa kutsu maastoilemaan ja tottakai me lähdetään. Mulle tuli kiire kärrätä turve sisälle, jotta sain Ompun sinne. Kiire olisi tullut muutenkin, kun alkoi sataa vettä :) En mä sateessa.... ;)

Valmista tuli, pollet sisään.

Valmis

 Pate kiipesi taas suoraan koppiin ilman mitään ihmettelyjä ja kurvailtiin kuuden kilometrin päähän, josta lähdettiin maastoilemaan pikku pyrähdys. 

 Pate oli onnesta soikeena saadessaan taapertaa Unski-tamman perässä. Maisematkin olivat tuttuja, ollaan käyty siellä pyörimässä monesti, ollaan vaan tultu eri suunnasta. Ja muutaman kerran on pysähdytty siihen tallipihalle ohi mennessämme, vaan juttelemaan ja pitämään taukoa. 

 Tälläiset pyrähdykset ovat myös hyvää traikkutreeniä, kun pääsee kaverin kanssa maastoon käppäilemään. Unski on niin ihana tamma, ei ollut Patesta moksiskaan. Voi mennä takana lähellä, vieressä ja edessä, eikä tarvitse varoa. Ja mun mielestä on kiva, kun välillä on seuraa.

 Tämä on hyvä parivaljakko, koska molemmat kävelevät yhtä vauhdikkaasti. Laukastakin molemmat lämpeni saman verran.

 Unskista onkin pari kuvaa aikaisemmassa postauksessa, kun olen päässyt kurvailemaan sen kanssa.

 Siiri kiipesi kentällä vielä Paten selkään. Kyllä kateeksi käy, kun joku pystyy istumaan siellä noin hyvin. Muutenkin meno näytti hyvältä, vaikka Pate hiukan olikin sitä mieltä, että hommat oli tehty jo. Johan oli maastolenkki taaperrettu. Minulla ei ole kuvia Siiristä ja Patesta, kun ei ollut kameraa mukana, mutta Siirin blogista on hieno postaus http://skaskinen.blogspot.fi/

 Täälläkin kiivettin nätisti traikkuun =)

3.7.14 Lähdössä lenkille.

Siiri, Unski ja Paten korvat

 Kotona olikin karsinassa ihme tuoksu. Mutta kepusta pystyi syömään, ikkunoista näki ulos ja turpeessa pystyi piehtaroimaan. 

 Ompulta meinasikin korvat pudota, kun näki puhtaan ikkunansa =) 

Hioin ja maalasin oven. Kelpaa siihen hinkata nenua. Huomenna se ei enää oo valkoinen :)

Kelpaa....

Sais varmaan pyyhkii taas pölyt =)

 Nyt mä lopetan tän hemmetin jynssäämisen ja aloitan lomailun =) Ratsastelen vaan ja luen noi lehdet...
 Kengittäjä tulee maanantai-aamuna pelastamaan Paten. Vasen takakenkä on ihan kohta irti.