Ukkospilvet pysyivät pois ja päästiin Paten kanssa valmennukseen. Ja oli taas kyllä niin hyvä valmennus! Pate kiipesi suoraan koppiin edelleen molemmissa päissä. Hiukan se hyytyi lopussa, eilisten karkeloitten jäljiltä, mutta toisaalta oli kiva ratsastettava myös käynnissä. Tosin sillä oli niin paljon tekemistä koko ajan käynnissäkin, ettei ehtinyt varmaan koheltaa.
 |
| Juu ei kiirettä, purtavaa riittää vielä... |
Aloitettiin käynnissä keskihalkaisijaa pitkin tehden puoleen väliin avotaivutusta, suoristus taivutuksen vaihto ja voltille taivutuksen suuntaan, vuorotellen vasemmalle ja oikealle. Voltilta taas avotaivutuksessa pitkää sivua ja lisättiin vielä toiseenkin päähän voltti, josta taas avotaivutukseen keskihalkaisijalle.
Voltit vähän suureni ja aidan vieressä oli ihme vempuilua, kun taas keskihalkaisijalla sujui oikein hyvin.
 |
| Avossa keskihalkaisijalla |
Sitten sama ravissa. Ensin helpotettuna, ilman avoa ja voltteja, mutta väärässä kevennyksessä koko ajan. Varsinkin vasemmalle huomasi, miten paljon se helpotti Paten ratsastamista. Se ei päässyt yhtään luistamaan sisätakajalan käytöstä, eikä nojannut pohkeeseen.
Tästä tulee mieleen eräs ratsastuskoulun suomipolle, jolle kevensin jatkuvasti väärälle jalalle opettajan korjatessa uudelleen ja uudelleen. Sillekkin hepalle se väärä kevennys olisi luultavasti tehnyt hyvää. Väärän kevennyksen säilyttäminen tänään oli kyllä oma haasteensa, koska sitä piti koko ajan vaihtaa, jotta myös pysyi vääränä. Nyt kun on tullut opeteltua toi oikee kevennys...
Tässä voi olla myös syy, miksi Pate jossain kohtaa oli ihan suora. Keventelin aina mille jalalle nyt sattui kivalta tuntumaan ja miten oli paras ratsastaa.
 |
| Pate tulee avossa, Terppa menossa voltille. |
 |
| Lähdetään voltilta avoon vasempaan kierrokseen. Nenä ylös, äläkä nojaa eteen... Ja melkein aina liian pitkät ohjat... |
.JPG) |
| Avossa aidalla oikeaan kierrokseen |
Sitten siirryttiin käynnissä isolle ympyrälle ja siirrettiin etupäätä, aina kaksi askelta ulos ja kaksi sisälle. Tämä sujui ja oli hauskaakin. Tätä, tai samantapaista on tehty joskus ennenkin (esim.ti 10.6), mutta silloin en oikein saanut juonesta kiinni. Yritin monimutkaistaa tämänkin: säilytä asetus ja ota kaksi askelta ulospäin.Höh, siirrät vaan etupään, niin askeleet tulee, eteenpäin kun mennään. Ja asetus jos hetkeksi häviää aluksi, ei taida kaataa maata. Ihan tuttu harjoituskin, koska avotaivutuksessa siirrän etupään pois uralta ja pidän pohkeella takapään uralla.
Sama ravissa ja tämäkin sujui. Ravissa se vasta hauskaa olikin.
Pate taisi laukata eilisessä treenissä liikaa oikealle, koska oikea laukka oli ihan kamalaa. En saanut kuin jonkun etupään siirtoyrityksen, koska laukka ei pyörinyt kunnolla. Ja lauantainahan hypättiinkin. Vasen laukka sen sijaan pyöri ja sain siirreltyä etupäätäkin. Kuvaaja vaan oli jo karannut. Mutta se meni ihan hyvin, eikä suurellakaan ympyrällä kaatanut, eikä pudonnut raville :)
 |
| Etupään siirtelyä käynnissä. Nenä ylös! |
 |
| Etupään siirtelyä ravissa. Se nenä... |
 |
| Etupään siirelyä käynnissä |
 |
| Etupään siirtely-yritystä oikeassa laukassa |
Tässä vielä muutama taiteellinen otos by Julia =)
 |
| Tää on hieno <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti