Auringon lämmöstä, valoisan ajan lisääntymisestä, tippuvista ränneistä ja auringon haurastuttamasta jäästä. Muutama vuosi sitten keväällä paukkuivat vielä kovat pakkaset, mistä tiesin, että on kevät?
Meillä on aina karvoja kaikkialla. Niin kuin tiskikoneessa ja margariinirasiassa, jonka juuri ostit kaupasta. Muutama koira, kolme kissaa, poni ja kaksi hevosta huolehtivat perheen karvan tuotannosta kohtuu hyvin. Mutta kun kevät koittaa, pesevät hummat muut karvaötyt totaalisesti karvojen tiputtamisessa. Hevosten karvaa on ihan kaikkialla. Vaikka hevoset eivät tiettävästi vieraile esimerkiksi keittiössä. Harjat ovat tukossa kertapyyhkäisyllä ja kaikki varusteet karvakuorrutuksen peitossa. Pitkän talvikarvan... Se on varma kevään merkki. Onneksi koirat vaihtavat turkkinsa vasta keskellä kesää.
Hepat saavat keväällä outoja hepuleita, niin tarhassa, kuin lenkilläkin. Kevättä rinnassa sanoisin. Myös täti saa outoja hepuleita. Suunnittelee tarhoja:uusia tolppia tähän, portti tohon, uutta lankaa, lauttaa ja maalia. Miettii kesäloman ajankohtaa, laitumia, tiirailee kärsimättömänä kentän jäätikköä, siivoaa, keräilee isoja pyykkikasoja, pesee talvivaatteita ja kuolaa heppamallistojen kevätmalleja netistä. Tallin pesu ja maalaus sisältä on niin suunniteltu, että on jo melkein tehty.... Korjataan toi ja rakennetaan tää, koskahan vois sitä hiekkaa tilata? Näyttelyt ja kisakutsut pistävät myös silmään....
 |
| Kevätaurinko |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti