Nenää etsimässä

13.3.16

 Mitäs Tango-vaaville kuuluu? Koska täällä on täysi jäämaa, ollaan pitäydytty hoitopuuhissa. Harjata voi aamulla ja illalla, karvaa kyllä riittää. Ja häntäkin on saanut huomiota entiseen malliin =)
 Neiti kyllä riekkuu tarhassa, kunhan ei loukkaisi...

13.3.16 Hännän jynssäystä edelleen

13.3.16 Patea kiinnostaa Tangon hännänpesu. Omppua kiinnostaa ruoka =)

 Paten kanssa viilettiin taas lauantaina pitkähköksi venähtänyt maastoreissu. Oli niin mahtava auringonpaiste! Sunnuntai tuntuikin sitten ärsyttävän kolealta ja sumppuiselta ilman aurinkoa...

 No joka tapauksessa treenit jatkui, oli kylmää tai ei. Pitkän maastoreissun jälkeiseen päivään sopi hyvin kävelytreeni kentällä ja tällä kertaa tosiaan etsittiin nenää. Meinaan Paten nenää. Kärsä kun tuntuu sojottavan mihin sattuu, ratsastajan pyyntöjen kaikuessa kuuroille korville. Alku- ja loppuverkat tehtiin taas maastossa. Kenttä tosiaan on vielä jään peitossa, mutta aidoista saa kuitenkin tukea. Sen lisäksi, että kenttä on aika tasainen tietysti.

 Tehtiin koko kenttää ympäri ja halusin taivutuksen säilyvän sisällä myös suorat. Kulmiin hiljensin vauhdin ja oikeasti nuoltiin kulma taivutus sisällä säilyttäen. Usein tein yhden tai kaksi sivua jyrkässä avotaivutuksessa. Myös pieniä voltteja tehtiin ja niissäkin pyysin takajalkoihin lisää sivuttaisliikettä. Tsiisös miten vaikeaa oli aluksi! Koni kiskoi ohjista, käänsi nokan ulos ja kippasi täysiä lapa edellä sisään. Mistä hyvänsä pohkeesta voi myös yrittää siirtyä raviin, vaikka miten istuisi. Ärsyttävää! Kuka hemmetti sen on kouluttanut... Otin myös pysähdyksiä ja taivuttelin siinä paikallaan. Ja tietysti siitä liikkeelle lähtöjä, kauniita sellaisia... Pidensin ja lyhensin käyntiä, väistöjäkin tein hieman lopuksi.

 Lopulta polle oli viimein hetken oikein hyvä. Voi sitä tunnetta kun pystyy ratsastamaan hevosen lapoja; heppa menee täsmälleen sinne mihin ratsastaja haluaa, pysyy alla pehmeänä, taivuttettuna ja kulkee sitä vauhtia mitä ratsastaja haluaa. Ei sitä pysty selittämään, se pitää itse kokea.

13.3.16 Oikea puoli sujui aika nopeasti

13.3.16 Oikeaan kulma.

13.3.16 Vasen puoli ei aluksi sujunut lainkaan. Pate kulkee kyllä avotaivutuksessa, mutta kiskoo ohjia ja heittää nokan ulos.

13.3.16 Vasen puoli parempi

13.3.16 Asetetaan paikallaan.

13.3.16 Vasen puoli aika nätti jo.

13.3.16 Hiihdetään kulmaan vasempaan kierrokseen tuhatta ja sataa.

13.3.16 Vasen puoli, asetellaan. Parempi pysähdys jo.

13.3.16 Ja liikkeelle lähtö nätisti, ilman ohjien kiskomista.

 Koska mulla on aina kiire, olen koittanut tehostaa nämä heinähommatkin. Verkot täyttyy muutamassa minuutissa, kun toinen pää roikkuu naulakossa ja paali on vieressä.
 Nyt, kun kelit ovat lämmenneet, siirretään mieheni kanssa puoli paalia talliin, kun toinen puoli odottaa peräkärryssä. Meillä iso säilökanttipaali kestää noin kaksi viikkoa. Kanttipaali on helppo nostaa, koska se lohkeaa sopiviksi siivuiksi. Siirtämiseen ei kaksistaan kauaa mene.

Peruutan auton tallin ovelle, joten heinäpaalinsiivuja ei tarvitse nostaa kuin muutama metri.

 Meillä heinäverkkokeilu on sujunut hyvin. Hepat eivät illalla ole kovin nälissään ja verkotkin ovat toistaiseksi pysyneet ehjinä. Eli saavat edelleen aamulla aamuheinät maahan ja samalla päiväheinät verkkoihin.